Talousviisaat leikkaavat ennusteitaan, mutta Suomessa teollisuuden kovin ydin porskuttaa – ja se koskee suoraan yli 300 000 suomalaista

Teknologiateollisuudessa työllisyys ja uudet tilaukset kasvavat.

Suomen talous
Mein Schiff 2 Turun telakalla
Muun muassa telakoiden valoisa tilanne pitää teknologiateollisuuden näkymät edelleen hyvinä. Petra Ristola / Yle

Suomalaisen talouden teräsjalka ei vapise, vaikka ympärillä kuohuu.

Teknologiateollisuudessa näkymät ovat säilyneet yllättävän valoisina. Tuoreen tutkimuksen mukaan alan saamat uudet tilaukset ovat pysyneet hyvällä tasolla.

Sen tarjoamien työpaikkojen määrä on jopa kasvussa.

Teknologiateollisuuden vireellä on ratkaiseva merkitys koko Suomen taloudelle.

Ala työllistää suoraan lähes 320 000 ihmistä ja välillisesti kaksinkertaisen määrän. Teknologiateollisuuteen kuuluvat metalli- ja teknologia-alan yritykset. Ne vastaavat yli puolta Suomen viennistä.

Kauppasodasta huolimatta tilauskirjat pysyvät muhkeina

Maailmantalouden epävarmuuden ja kauppasodan kärjistymisen on odotettu heikentävän alan näkymiä, mutta ainakin toistaiseksi kasvu on jatkunut ja yritysten tilauskirjat ovat säilyneet muhkeina.

Kesäkuun lopussa tilauksia oli viisitoista prosenttia enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Alan yritykset työllistävät 319 000 ihmistä eli 10 000 enemmän kuin viime vuonna keskimäärin.

Maailmantalouden epävarmuus ja maailmankaupan kasvun pysähtyminen näkyy kuitenkin tulevaisuuden odotuksissa.

Teknologian uudet tilaukset
Uusien tilauksien määrä on laskenut alkuvuodesta, mutta on edelleen viime vuotista suurempi. Kuvasta puuttuvat metallien jalostus, pelian ohjelmistoyritykset ja datakeskukset. Lasse Isokangas / Yle

Tulevaisuuden suunnasta kertoo varmimmin se, miten tilauskirjoihin saadaan uusia tilauksia. Huhti-kesäkuussa uusien tilauksia arvo laski neljä prosenttia vuoden alusta.

Siitä huolimatta se on kymmenen prosenttia enemmän kuin vuosi sitten vastaavana ajankohtana.

Syksykin näyttää valoisalta

Epävarmuuden kasvusta kertoo se, että kesän aikana asiakkaat ovat pyytäneet tarjouksia jonkin verran vähemmän kuin keväällä. Syksyyn suunnataan kuitenkin vielä valoisasti.

Teknologiateollisuuden mukaan alan yritysten liikevaihto Suomessa on syksyllä suurempi kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan.

– Suomalaisilta teknologiayrityksiltä on erinomainen suoritus, että ne ovat pystyneet säilyttämään tähän saakka asemansa ja yltäneet edelleen jopa pieneen kasvuun, sanoo Teknologiateollisuus ry:n pääekonomisti Petteri Rautaporras.

Petteri Rautaporras Teknologiateollisuuden tiedotustilaisuudessa Helsingissä.
Pääekonomisti Petteri Rautaporras Teknologiateollisuuden tiedotustilaisuudessa Helsingissä keskiviikkona.Markku Ulander / Lehtikuva

Lisää tutkimusta

Alan etujärjestöllä on valmiina myös toivelista niin hallitukselle kuin palkansaajajärjestöillekin.

Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jaakko Hirvola kehottaa varautumaan nopeaan muutokseen, johon kauppasota voi johtaa. Hallituksen 75 prosentin työllisyystavoitetta hän pitää "erittäin haastavana".

– Tarvitaan kasvua vauhdittavia toimia, työllisyyttä edistäviä rakenteellisia uudistuksia ja viisautta työmarkkinoilla, Hirvola listaa.

Yhdeksi varautumiskeinoksi Hirvola ehdottaa lisää rahaa tutkimukseen. Hänen mukaansa hallitusohjelmassa on nyt vain puolet siitä mitä tarvittaisiin. Tavoitteena pitäisi olla, että tutkimukseen käytettäisiin neljä prosenttia Suomen bkt:sta.

Hirvola sanoo, että myös viranomaisten hitaus tulppaa uusia investointeja. Hän viittaa Elinkeinoelämän keskusliiton selvitykseen, jonka mukaan yritysten investointeja on pysähdyksissä 2,7 miljardin euron arvosta keskeneräisen viranomaiskäsittelyn takia.

– Tarvitaan hallinnon tehoisku, jotta suunnitteilla olevat investoinnit eivät siirry tai mene ohi ainakaan viranomaislupien viivästymisen takia.

"Vastuullisia" työmarkkinaratkaisuja

Teknologiateollisuudesta lähtee terveiset myös palkansaajille.

– Vastuulliset työmarkkinaratkaisut ja työrauha ovat edellytys ja myös nopeavaikutteisin tapa edistää hyvää työllisyyskehitystä, työmarkkinajohtaja Minna Helle muotoilee.

Helle on jo ennakoinut, että kilpailukykysopimuksen työajanpidennyksestä tulee vaikea kysymys työehtoneuvotteluissa.

Hän kiittelee kustannuskilpailukyvyn parantumista Suomessa viime vuosina. Kilpailukykyä pitäisi kuitenkin edelleen parantaa, sillä hidastuvassa maailmantaloudessa yritysten keskinäinen kilpailu kovenee.

–Työllisyyteen voidaan vaikuttaa muun muassa työttömyysturvaa uudistamalla ja lisäämällä paikallisen sopimisen mahdollisuuksia, Helle sanoo.