Kampaaja voi tarjota asiakkaalle nokkosteetä, mutta hiuksia sillä ei saa huuhdella – tiukat lait rajoittavat luonnonkosmetiikan käyttöä

Suomen luonto on täynnä puhtaita raaka-aineita kosmetiikkatuotteisiin. Niiden käyttö tuo kuitenkin yrittäjille kustannuksia ja ylimääräistä työtä.

kosmeettiset tuotteet
Kasvihiusväriä astiassa
Iholle laitettavia luonnontuotteita säädellään jopa tarkemmin kuin elintarvikkeeksi valmistettavia, sanoo Suomen luontoyrittäjyysverkoston puheenjohtaja Katja Misikangas.Terri Niemi / Yle

Loviisalainen kampaaja Mona Mether sai ekokampaajan koulutuksen vuonna 2001. Kotimaisista luonnon raaka-aineista tehtiin tehoaineita hiusväreihin ja hoivaavia tuotteita päänahalle.

– Käytimme pakurikääpää, punajuurta, leppää, kamomillaa, mesiangervoa, nokkosta, kaalia. Meitä pidettiin pikkuisen outoina, Mether sanoo.

Tämän päivän Suomessa on pohjoismaiden laajin ekokampaamojen verkosto. Mona Mether on kouluttanut valtaosan näistä kampaajista. Hihhulin leima on karissut ja ekokampaamot ovat tällä hetkellä trendi.

Vaan enää eivät padat ja pannut porise kampaamojen nurkassa.

Vuonna 2013 voimaan tulleen EU:n kosmetiikka-asetuksen mukaan kaikista myyntiin ja asiakaskäyttöön tehtävistä tuotteista on tehtävä ilmoitus EU:n CPNP-rekisteriin ja laadittava turvallisuusarvioinnit. Tämä aiheuttaa yrittäjille kustannuksia ja työtä.

Luonnonraaka-aineista tehtävää kosmetiikkaa säätelee sama laki kuin voimakkaita kemikaaleja sisältäviä hiusvärejä ja karvanpoistoaineita.

Nokkosta saat juottaa asiakkaalle, mutta et laittaa hiuksiin tai iholle

Suomen luontoyrittäjyysverkoston puheenjohtajan, rovaniemeläisen Katja Misikankaan mukaan iholle laitettavia luonnontuotteita säädellään tällä hetkellä osin tiukemmin kuin elintarvikkeeksi valmistettavia.

– Esimerkiksi nokkosesta voi leipoa leipää ja tehdä juomaa ja tarjoilla sitä ihmisille. Mutta jos teet siitä nokkosteetä ja laitat sen hiuksiin tai iholle, sen turvallisuus täytyy tutkia, Misikangas ihmettelee.

Pienten kosmetiikka-alan yrittäjien kohtaamat ongelmat ovat tuttuja myös valvovalle viranomaiselle. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin ylitarkastajan Terhi Tauriala-Rajalan mukaan lain näkökulmasta tilanne on kuitenkin selvä.

– Kun valmistaa liiketoiminnan yhteydessä myyntiin tuotteen jonka yritys on määritellyt kosmetiikaksi, sen kohdalla sovelletaan kosmetiikka-asetuksen määräyksiä. Näin tehdään, vaikka se sisältäisi syötäviäkin ainesosia, Tauriala-Rajala sanoo.

Luonnonkosmetiikka-aineita saa ostaa valmiina, mutta se nostattaa niiden hintaa kampaajille. Intialaisten ayurvedisten tuotteiden lisäksi alalle on tullut myös suomalainen toimittaja, joka tekee ekokampaajien tarpeisiin tuotteita suomalaisista raaka-aineista.

Mona Mether on pahoillaan siitä, että kampaajat eivät enää voi itse kerätä tarvitsemiaan yrttejä.

– Minulle sopii valmiin ostaminen, mutta jos kampaaja itse pääsee metsään ja suolle keräämään raaka-aineita, on se hoitoa myös itse kampaajalle, Mether toteaa.

Katja Misikangas nokkonen ruusujuuri luonnontuoteala luonnontuottaja
Katja Misikankaalla on kokemusta villiyrteistä sekä kosmetiikan että elintarvikkeiden valmistuksesta. Uula Kuvaja / Yle

Määräysten tulkinnassa eroja kuntien välillä

Katja Misikankaan mukaan kunnilla on myös tulkintaeroja siitä, milloin tervashampoo tai pihkavoide täytyy rekisteröidä ja milloin sitä voi myydä esimerkiksi kesämarkkinoilla.

– Jos haluat pienimuotoisesti käydä kesämarkkinoilla muutaman kerran myymässä, ovat jotkut kunnat kieltäneet sen ellei tuotteen tekijä ole liittynyt kosmetiikanvalmistajarekisteriin. Toiset kunnat ovat taas hyväksyneet satunnaisen myynnin, kertoo Misikangas.

Tukesin ylitarkastajan Terhi Tauriala-Rajalan mukaan pienimuotoisesti ja yritystoiminnan ulkopuolella myytävien kosmetiikkatuotteiden valmistamista ei katsota liiketoiminnaksi (siirryt toiseen palveluun) (Tukesin ohjesivu). Tällöin myyntiin ei sovelleta kosmetiikka-asetusta. Turvallisuusarvion toki saa silti teettää, muistuttaa Tauriala-Rajala.

– Tällaisessakin tilanteessa on suositeltavaa, että saippuan mukana annetaan aina tiedot valmisteen sisältämistä ainesosista. Näin saippuan käyttäjä voi välttää sellaisten valmisteiden käyttöä, jotka sisältävät hänelle sopimattomia ainesosia esimerkiksi allergioiden vuoksi, Tauriala-Rajala sanoo.

Pitkän linjan luonnontuoteammattilainen toivoo, että lainsäädäntöä yksinkertaistettaisiin.

– Minun mielestäni järkevintä olisi, että nimenomaan tätä luonnonkosmetiikan puolta helpotettaisiin ja yksinkertaistettaisiin, kun kaikki käytettävät pohja-aineet ovat turvallisia käyttää. Silloin se prosessi olisi helpompi, Misikangas esittää.

Tauriala-Rajala ymmärtää kosmetiikkayrittäjien toiveita. Hän muistuttaa kuitenkin, että laki lähtee siitä että myös luonnontuotteista valmistettavien kosmetiikkatuotteiden on oltava käyttäjälleen turvallisia.

– Kosmetiikkalainsäädäntö on terveyttä suojelevaa lainsäädäntöä. Se turvaa sen, että yritysten nimissä myytävien tuotteiden ainakin pitäisi olla käyttäjilleen turvallisia, Tauriala-Rajala muistuttaa.

Koulutusta sääntelyn sijaan

Pelkosenniemeläiselle Marjukka Parviaiselle kosmetiikkalainsäädäntö on tullut tutuksi. Hänen yrityksensä valmistaa muun muassa erilaisia voiteita ja kuohujuomia. Parviaisen mukaan byrokratiasta selviää, kun sitä ei pelkää.

– Se ensimmäinen hyppäys byrokratian maailmaan oli kyllä hurja. Pientuottajille ja yksinyrittäjille se on kaikista kovin savotta. Isoille yrityksille se ei ole mitään, sanoo Parviainen.

Kaikki raaka-aineet hän kerää yhdessä miehensä kanssa.

– Me emme kerää mitään koneellisesti vaan kaikki kerätään kestävällä tavalla käsin. Minä haluan, että meidän muksuillammekin on jotain kerättävää tulevaisuudessa, sanoo Parviainen.

Parviainen on par'aikaa parivuotisella kouluttautumisvapaalla. Yrttien maailma on vienyt luonnonvaratuottajaksi opiskelleen naisen jatko-opintojen pariin. Nyt työn alla on kaksivuotinen ammattitutkinto luonnontuotealalle.

Korpiakka Erä Elli luonnontuoteala luonnonkosmetiikka
Pelkosenniemeläinen Marjukka Parviainen on tehnyt luonnontuotteista itselleen ammatin. Tällä hetkellä on kouluttautumisvapaalla opiskellakseen lisää luonnontuotealaa.Tmi Erä Elli

Hän perääkin nimenomaan koulutusta ihmisille, jotka tekevät luonnontuotteita myyntiin. Koulutus tuo turvaa kuluttajalle, kun tekijä todella tietää, mitä poimii – ja ennen kaikkea mitä ei.

– Luonnontuote ei välttämättä ole vaaraton tuote. Sieltäkin löytyy raaka-aineita, jotka ovat hyvinkin haitallisia ihmiselle niin sisäisesti kuin ulkoisestikin käytettynä, Parviainen muistuttaa.

Tällä hetkellä luonnontuoteala kehittyy huimaa vauhtia.

– Tekijöitä ja osaamista kyllä löytyy. Myös halukkuutta koulutukseen löytyy. Ala on kuumana, mutta luulen, ettemme vielä ole aallonharjalla. Tämä ei ole mitään hippeilyä, vaan aivan oikeaa, hienoa työtä, Parviainen summaa.

Herättikö juttu ajatuksia? Keskustele aiheesta klo 22 asti.

Lue myös:

Vaihdoin luonnonkosmetiikkaan, koska kuvittelin sen olevan parempaa iholle – Professori: Ei iho tunnista synteettisen ja luonnontuotteen eroa

Hajusteet ja kemikaalit kiusaavat kampaajia – osa saa helpotusta tuoksuttomista tuotteista tai kasviperäisistä aineista

Syksy tulee, samoin kuumin villiruokasesonki – kuka tahansa voi myydä ravintolaan sieniä ja marjoja