Rantarakentaminen kuumentaa tunteita tuhansien järvien Suomessa: kaavoitetaanko luksustontteja vai pidetäänkö rannat koko kansan omaisuutena?

Pirkanmaalla kaksi kuntaa on valinnut erilaiset lähestymistavat järvenrantojen käyttämiseen.

maankäytön suunnittelu
Viinikanniemi Camping ilmakuva
Nokian Viinikanniemen ympärillä kuohuu. Kaupunki haluaa kaavoittaa leirintäalueen omarantaisiksi omakotitonteiksi. Nokialla kerätään nimiä sen puolesta, että alue säilyisi nykyisessä käytössä.Matias Väänänen / Yle

Rantarakentaminen on hyvin haluttua, tietää yhdyskuntasuunnittelun professori Juho Rajaniemi Tampereen yliopistosta.

– Meressä ja järvessä on jotakin rauhoittavaa, jota halutaan katsella. Tämä ei ole pelkästään suomalainen ilmiö. Näköala vesistöön on monen ihmisen unelma.

Innosta päästä asumaan liplattavan veden äärelle kertoo sekin, että Tampereen naapurikaupungin Nokian suunnitelma kaavoittaa omarantaisia tontteja nelisen kilometriä keskustasta on saanut puhelimet pirisemään. Ostajia olisi.

Nokia haluaa myyntituloja, lähiasukas säilyttää maiseman

Nokian Viinikanniemi sijaitsee noin neljä kilometriä Nokian keskustasta. Kapean kannaksen päässä oleva niemi on kuin saari, ja se on ollut jo vuosikymmeniä leirintäalueena.

Karttakuva Viinikanniemestä
Viimeisin kaavaluonnos Viinikanniemestä oli kuntalaisten nähtävillä viime vuonna. Matias Väänänen / Yle

Nokian valtuusto päätti vuonna 2014, että Viinikanniemestä tulee asuinalue. Kaupunki aikoo myydä omarantaisia omakotitontteja eniten maksaville. Kaavaluonnos (siirryt toiseen palveluun) (kaavakartta Nokian kaupungin sivuilla) sallisi saunat ihan rantaviivassa. Kaikille yhteinen rantapolku olisi haave vain.

– Yleensä tällaisia reitistöjä pyritään jättämään rantaan, mutta tässä tapauksessa, koska on jo voimassa oleva rakentamisen salliva kaava, jota muutetaan, niin ei olla nähty tarpeelliseksi sellaista kateuspolkua, tai mikä se sitten nimeltään onkaan, jättää tähän rantaan, kertoo hiljattain Nokian maankäyttöjohtajana aloittanut Kari Stenlund.

Asemakaavan laadinta Viinikaniemeen on venähtänyt. Leirintäalueen yrittäjä on saanut jatkoa vuokrasopimukseensa aina vain vuoden kerrallaan.

– Mehän sen kuulemme, ei suinkaan kaupunki, miten asiakkaat valittavat. Todella vaikeaa on, yrittäjä Jukka Miettinen sanoo.

Viinikanniemi Camping -alueen yrittäjä Jukka Miettinen
Leirintäalueen vuokrasopimus päättyy vuoden vaihteessa. Jukka Miettinen haluaisi jatkaa yrittäjänä ja investoida uusiin rakennuksiin. Nyt moni paikka on vähän rempallaan.Matias Väänänen / Yle

Nyt odotellaan uusimman luontoselvityksen tuloksia. Uusi kaavaehdotus saataneen kuntalaisten nähtäväksi syksyllä. Valtuusto pääsee päättämään asemakaavasta aikaisintaan ensi vuonna.

Nokialla kerätään nimiä sen puolesta, että Viinikanniemi säilyisi leirintäalueena. Kuntalaisaloitteen laatineen Marjo Vuorelan mielestä alueen muuttaminen tehokkaasti rakennetuksi pientaloalueeksi rantasaunoineen tuhoaisi turmeltumattoman luonnonmaiseman koko Sotkanvirran alueelta sekä Liukuslahden kaikilta rannoilta katsottuna.

– Maisemalliset ja luonnonsuojelulliset asiat on se ykkönen. Kaavaluonnos ei vastaa meidän tämän päivän rantarakentamisen määräyksiä millään muotoa. Ranta on suojeltava.

Nokialainen Marjo Vuorela
Marjo Vuorela vastustaa Viinikanniemen kaavaluonnosta, vaikka uskoo, että se nostaisi myös hänen tonttinsa hintaa. "Henkilökohtaisesti se sataa mun laariin, koska asun omatonttisessa omakotitalossa lahden toisella puolella." Matias Väänänen / Yle

– Kunnan tehtävä ei ole palvella elinkeinoelämää vaan kuntalaisiaan. Tässä on kyseessä suora tulonsiirto elinkeinoelämälle ja keinotekoinen maan hinnan kasvattaminen kilpailutuksella. Tuntuu hyvin kohtuuttomalta kaikkia muita kuntalaisia ajatellen.

Kuntalaisaloitteeseen (siirryt toiseen palveluun) on kertynyt tähän mennessä yli 400 nimeä, joista noin 300 on kunnan asukkaita.

Lue lisää Nokian Viinikanniemen kaavoitusprosessista:

Ranta tonttimaaksi vai virkistykseen?

Suomessa riittää rantaa. Rannoistamme ehkä vain 10–15 prosenttia on rakennettua ympäristöä.

Tosin hyvällä paikalla sijaitsevia rantoja, joille ylipäätään on mahdollista ja järkevää rakentaa, on kuitenkin melko vähän, professori Juho Rajaniemi sanoo.

– Monissa isommissa kaupungeissa on vapautunut ja vapautuu muusta käytöstä rantoja, joihin halutaan muuttaa asumaan.

Esimerkkinä näistä asumiseen asemakaavoitettavista kohteista Rajaniemi nostaa esiin Helsingin Kalasataman ja Tampereen keskustan tuntumassa sijaitsevan Viinikanlahden, jossa vielä nyt toimii jonkin aikaa jätevedenpuhdistuslaitos.

Pienemmissä paikoissa rannan virkistyskäyttö ja toisaalta tonttien myynnistä saatavat tulot ovat poliittisessa harkinnassa vastakkain.

Juho Rajaniemi

Suurissa kaupungeissa kaavoittajat jättävät usein rantaviivan julkiseen käyttöön esimerkiksi puistoiksi, leikkikentiksi ja yleisiksi uimarannoiksi.

– Sen sijaan pienemmissä paikoissa rannan virkistyskäyttö ja toisaalta tonttien myynnistä saatavat tulot ovat poliittisessa harkinnassa vastakkain, Rajaniemi sanoo.

Maankäyttöpolitiikka vaihtelee paljon kunnittain. Rajaniemen havainnon mukaan keskuskaupunkien ja niitä ympäröivien kuntien käytännöissä on eroja sen mukaan, miten paljon rannoille kohdistuu virkistystoiveita.

Omarantaisista tonteista kunta saa selvästi suuremmat tulot kuin ei-omarantaisista, ja tämä kutkuttaa myös Nokian kaupungin päättäjiä.

Viinikanniemi Camping ilmakuva
Viinikanniemen arvoksi arvioitiin vuonna 2014 noin 4 miljoonaa euroa. Maankäyttöjohtaja Kari Stenlund arvelee, että Nokia saattaisi saada tonttien tarjouskilpailusta enemmänkin.Matias Väänänen / Yle

Rantakaistaleen lunastus repi Pirkkalaa vuosikausia

Tampereen kaksi naapurikuntaa Nokia ja Pirkkala näyttäisivät menevän rantojen käytössä poliittisesti eri suuntiin.

Samoihin aikoihin, kun Nokia käynnisti omarantaisten omakotitonttien kaavoituksen, naapurikunta Pirkkala aloitti Niemenmaan vajaan hehtaarin rantakaistaleen lunastuksen vuonna 2013.

Niemenmaan alueella Pyhäjärven rannalla on useita vanhoja saunarakennuksia.
Asukkaat saivat kunnalta kesän alussa kirjeen, jossa heille annettiin kuukausi aikaa tyhjentää ranta irtaimistosta ja luovuttaa rantasaunojen avaimet. Ville Hakonen / Yle

– Keskustan kehittäminen on riippuvainen siitä, että meillä on riittävät virkistysalueet, kaavoitusjohtaja Matti Jääskeläinen perustelee suuria tunteita herättänyttä lunastusta.

Rantarakentamisessa Pirkkalan esikuvina on kaavoitusjohtaja Jääskeläisen mukaan mm. Tampere, Jyväskylä ja Lahti. Kunta ei ole kaavoittanut enää ainakaan kymmeneen vuoteen rantaan rajoittuvia rakennuspaikkoja.

Ihan keskustan tuntumassa sijaitseva Niemenmaan ranta kaavoitettiin puistoksi alun perin jo 1980-luvulla. Asemakaavassa kaistale on ajateltu yhteydeksi Virkaniemen ulkoilualueelle.

Tänä syksynä Pirkkalan kunta pääsee vihdoin aloittamaan Niemenmaan rantapuiston ja -reitin suunnittelun. Kunta lunasti hehtaarin rantakaistan tontinomistajilta noin kahdella miljoonalla eurolla pitkän kiistan jälkeen.

Oikeustaistelu korvauksista päättyi korkeimman oikeuden päätökseen toukokuun lopulla. Asukkaille annettiin kuukausi aikaa siirtää henkilökohtainen omaisuus pois ja luovuttaa neljän rantasaunan avaimet. Vasta yksi avain on palautettu.

Niemenmaan rannan lunastus on herättänyt suuria tunteita Pirkkalassa. Kunnan pormestari Marko Jarva sanoo, että kunta neuvottelee nyt asukkaiden kanssa mahdollisimman sujuvasta tavasta edetä. Asiaa on tarkoitus käsitellä kunnanhallituksessa reilun viikon kuluttua.

Lue lisää Pirkkalan Niemenmaan rantakiistasta:

Oma vai yhteinen ranta?

Tampereen yliopiston yhdyskuntasuunnittelun professori Juho Rajaniemi ei halua ottaa kantaa yksittäisiin kaavahankkeisiin. Omarantaiset vakituiseen asumiseen tarkoitetut tontit ovat hänen mielestään hyvinkin tätä päivää, koska niitä kaavoitetaan paljon.

– Kaavoista päättävät valtuustot ovat tässä suhteessa poliittisilta näkemyksiltään hyvin erilaisia. Haluaisin uskoa, että päättäjät ovat ymmärtäneet, että keskustojen lähellä on varsin rajallisesti sellaisia ranta-alueita, jotka on helppo ottaa asuinkäyttöön. Kun mennään kauemmas keskustoista, päätös on tehtävä tapauskohtaisesti.

Suomen ympäristökeskuksesta kerrotaan, että täsmällisiä tilastotietoa ei ole saatavissa siitä, minkä verran kunnat piirtävät kaavakarttoihinsa rantaan rajoittuvia rakennuspaikkoja vakituiselle asutukselle. Viime vuosina hyväksytyissä ranta-asemakaavoissa niitä on runsaasti, mutta luku ei kerro koko totuutta. Rantarakentamista kun säädellään monilla muillakin kaavoilla ja mm. poikkeusluvilla.

Yhdyskuntatekniikan päällikkö Paavo Taipale Kuntaliitosta sanoo, että erityisesti suurissa kaupungeissa omarantaiset omakotitontit ovat harvinaisuus.

– Kyllä se valtavirtaa on, että kasvukeskuksissa rannat pyritään jättämään yleiseen käyttöön.