Katajanmarja on oikeasti käpy – koskeeko jokamiehenoikeus sitä silti?

Jokamiehenoikeus houkuttelee ristiriitaisiin tulkintoihin. Kotimaisten ginien menestys on siivittänyt katajanmarjojen kysyntää.

jokamiehenoikeudet
Katajanmarjoja.
Katajanmarjojen paras keruuaikaa on syys-lokakuussa. Erkki Suonio / Yle

Katajanmarjojen kysyntä on kasvanut, kun kotimaisten tislaamojen ginituotteet ovat nousseet trendikkäiden ja kansainvälisestikin palkittujen alkoholijuomien listalle. Ginin ominaismaku tulee nimenomaan katajanmarjoista.

Esimerkiksi giniä tislaava Tornion Panimo etsintäkuulutti viime viikolla katajanmarjojen poimijoita. Siinä yhteydessä heräsi kysymys, kuuluvatko katajanmarjat jokamiehenoikeuden piiriin.

Marjoja voi yleisesti poimia jokamiehenoikeudella (siirryt toiseen palveluun) sieltä, missä liikkuminenkin on sallittua. Marjat eivät ole, kuten eivät sienetkään, maanomistajan omaisuutta. Ongelma onkin siinä, lasketaanko katajanmarja marjaksi vai kävyksi, joka se biologisesti ottaen oikeasti on.

Mielletään marjaksi

Katajanmarjan keräilyoikeus ei ole tuottanut kysymystulvaa ympäristöministeriöön.

– Ei ainakaan minun aikanani ole kyselty, vastaa jokamiehenoikeuksiin ja luonnon virkistyskäyttöön perehtynyt erityisasiantuntija Miliza Malmelin.

Ehkäpä tavalliset ihmiset eivät edes tiedä, että katajanmarja on biologisessa mielessä käpy.

– Se mielletään marjana. Ympäristöministeriökin on jokamiehenoikeuksien ohjeistuksessa todennut, että katajanmarjojen poiminta on sallittua.

Jokamiehenoikeudet perustuvat niin moneen lakiin, että Malmelinin mukaan joka tapauksessa joudutaan usein tekemään tulkintoja. Kysymys katajanmarjasta ei siinä kokonaisuudessa ole mitenkään erityisen vaikea.

Kunhan ei vahingoita puuta

Jokamiehenoikeus sanoo, että puussa olevia käpyjä tai pähkinöitä ei voi ottaa ilman maanomistajan suostumusta. Vain maahan pudonneita käpyjä saa kerätä.

Rikoslain 28. luvun 14. pykälässä luonnonmarjoja ei ole määritelty tarkemmin eikä sitä, missä ne kasvavat – puussa, pensaassa vai muunlaisessa kasvissa. Puissa kasvavia marjoja voi vakiintuneen käytännön mukaan poimia, kunhan ei vahingoita puuta.

Jokamies voi siis unohtaa katajan osalta käpymääritelmän. On katsottu, että katajanmarjojen kerääminen jokamiehenoikeudella on sallittua rikoslain tarkoittamina muina sellaisina luonnontuotteina.

Metsäteollisuusyhtiönä tunnetun UPM:n Metsäpalvelu-verkkosivustolla (siirryt toiseen palveluun)jokamiehenoikeutta avataan näin: “Saat poimia luonnonvaraisia marjoja, sieniä ja rauhoittamattomia kukkia. Saat myös kerätä pihlajan- ja katajanmarjoja.”

Katajanmarjalla on ginin valmistuksen lisäksi sijansa myös perinteisessä suomalaisessa keittiössä (siirryt toiseen palveluun). Sitä käytetään kuivattuna pippurin tapaan marinadeissa seka riista-, kaali- ja kalaruoissa. Myös kaljaa ja sahtia maustetaan katajanmarjoilla.

Juristitkin innostuivat määrityksestä

Iltalehti kertoi, (siirryt toiseen palveluun)viime viikonloppuna, että torniolaistislaamo on törmännyt gininvalmistuksessa raaka-ainepulaan. Jutussa mainittiin, että katajanmarjaa ei saa poimia ilman maanomistajan lupaa.

Oikeusoppineet innostuivat Twitterissä oikaisemaan asiaa. Muun muassa oikeusministeriön lainsäädäntöjohtaja Ville Hinkkanen totesi, että sana marja on tässä ymmärrettävä sen yleiskielisen merkityksen mukaan.

Pakurikääpäkin hämmentää

Jokamiehenoikeuden piiristä löytyy toinenkin esimerkki, jossa määrittelytapa on erityinen: pakurikäävästä (siirryt toiseen palveluun) tulee ympäristöministeriölle paljon kysymyksiä. Sitä kerätään koivujen rungoilta muun muassa teetä ja kosmetiikkaa varten.

– Rauhoittamattomia kääpiä saa yleisesti poimia, koska ne ovat sieniä, mutta pakurikääpä on sentyyppinen kääpä, ettei sitä saa irrotettua puusta ilman että puu vahingoittuu. Siksi on linjattu, että sitä ei saa poimia, sanoo erityisasiantuntija Miliza Malmelin.

Marjamaisen kypsyminen kestää lähes 2,5 vuotta.
Katajan marjamaisen kävyn kypsyminen kestää lähes 2,5 vuotta.Markku Sandell / Yle