Voiko sika tuntea surua? Suomalaisten käsitykset eläinten kyvyistä vaihtelevat voimakkaasti eläinlajin mukaan

Tuotantoeläinten hyvinvointi huolestuttaa enemmän kaupungissa asuvia naisia kuin maalla asuvia miehiä.

Kotimaa
Emmakkotilan poras kurkistaa kameraan.
Sikaa pidetään kyvykkäämpänä kuin vaikkapa sutta tai hirveä.Sanna Kähkönen / Yle

Itä-Suomen yliopistossa ensi viikolla tarkastettavassa väitöskirjassa selvitettiin laajan kyselyn avulla, kuinka suomalaiset asennoituvat tuotantoeläinten hyvinvointiin ja mitkä tekijät asenteisiin vaikuttavat.

Etenkin sukupuolella näytti olevan merkitystä: naiset suhtautuvat miehiä kriittisemmin siihen, miten tuotantoeläimet voivat.

Niin ikään kaupunkilaiset ja nuoret kokivat suomalaisten tuotantoeläinten hyvinvoinnin keskimäärin heikommaksi kuin maaseudulla asuvat tai iäkkäämmät vastaajat.

Lehmiä navetassa.
Lehmiä pihattonavetassa.Petri Lassheikki / Yle

Aiheesta väittelevän valtiotieteiden maisterin Saara Kupsalan mukaan ihmisten luottamus tuotantoeläinten asianmukaiseen kohteluun näyttäisi riippuvan muun muassa vastaajien iästä. Iäkkäämmät uskovat eläinten hyvinvointiin enemmän kuin nuoremmat vastaajat.

Sen sijaan ihmisen koulutustasolla ei väitöksen perusteella näyttäisi olevan yhteyttä hänen käsityksiinsä eläinten hyvinvoinnista.

Ne vastaajat, jotka kannattivat nykyistä tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa ja vähemmistöjen oikeuksien parantamista olivat eniten huolissaan myös tuotantoeläinten elämänlaadusta ja elinolosuhteista.

Sika kyvykkäämpi kuin susi

Väitöskirjassa selvitettiin lisäksi suomalaisten käsityksiä eläinten henkisistä kyvyistä.

Vastaajilta kysyttiin eri eläinlajien kohdalla, voivatko ne tuntea kipua, mielihyvää, surua, kiintymystä, vihaa, onko niillä kykyä ajatella, ymmärtää kuolemaa tai muistaa lajitovereita.

Kaikkein kyvykkäimpänä vertailuun otetuista eläinlajeista pidettiin koiraa, johon pätee ihmisten mielestä seitsemän kahdeksasta edellisestä kohdasta.

Kupsalan mukaan koiraan liitetyt, keskivertoa positiivisemmat asenteet voivat johtua muun muassa siitä, että useimmilla ihmisillä on koirista omakohtaista kokemusta.

Roosa Hännisen mäyräkoira Tiitus on saanut hävikkikaupoista omia herkkuja, muun muassa puruluita.
Koiraa pidetään sielunelämältään monipuolisempana kuin vaikkapa sutta tai hirveä.Sami Takkinen / Yle

Seuraavaksi kyvykkäimmiksi arvioitiin lehmä ja sika, joiden uskotaan ymmärtävän ja tuntevan enemmän kuin esimerkiksi suden tai hirven.

Sen sijaan vastausten perusteella kanoilla edellä mainittuja kykyjä ajatellaan olevan vain muutama: kyky kokea kipua sekä mielihyvää sekä muistaa lajitoverinsa.

Suurin osa vastaajista uskoi myös lohen tuntevan kipua, mutta monikaan ei uskonut niiden muuten tuntevan tai käsittelevän asioita mielessään. Katkarapu rankattiin vieläkin alemmas, sillä enemmistö ei usko sillä olevan kykyä tuntea edes kipua.

Kupsalan tutkimus perustuu kyselyyn, johon osallistui 1890 suomalaista. Aineisto poimittiin satunnaisotoksena väestötietojärjestelmästä.

Kyseessä on ensimmäinen väestöpohjainen kyselytutkimus, jossa selvitetään suomalaisten asenteita tuotantoeläimiin useiden kysymyspatteristojen ja monimuuttujamenetelmien avulla.

Mitä mieltä olet tuotantoeläinten kohtelusta Suomessa? Entä eri eläinlajeihin liitetyistä asenteista? Voit keskustella aiheesta jutun lopussa torstaina 8. elokuuta kello 22.00 saakka.

Tarkennus 9.8.2019 kello 13.36: Jutun neljännen kappaleen ensimmäistä lausetta on muutettu. Alunperin kerrottiin, että luottamus tuotantoeläinten asianmukaiseen kohteluun kasvaisi iän myötä. Oikea muotoilu on, että iäkkäämmät vastaajat uskovat eläinten hyvinvointiin enemmän kuin nuoremmat.

Lue myös:

Tutkimus yllätti: Kalat tuntevat kipua

Väärinkäsitys: Kana on tyhmä

Eläin tuntee siinä missä ihminen – jälkipuintiin eläin ei juuri pysty

Villieläin tuntee siinä missä lemmikkikin – jopa voimakkaammin kuin ihminen