Tulevaisuustutkija Ilkka Halava koulujen muutoksesta: Pakolliset kielet ovat kohta historiaa

Isoina nykyisten peruskoululaisten on ratkottava suuria kysymyksiä – "Tulevaisuuden täytyy olla jollain tapaa oppiaineena".

peruskoulu
Opettaja neuvoo oppilaita luokassa.
Munkkivuoren alakoulun 2B-luokkalaiset piirsivät ja kirjoittivat syksyn ensimmäisenä koulupäivänä kesälomansa tapahtumista. Pekka Koli / Yle

Koodaamista, taloustietoa vai kenties ilmastonmuutoskursseja – pitäisikö peruskouluun tulla lisää oppiaineita, jotta se antaisi hyvät eväät tulevaisuuteen?

Vuonna 2014 hyväksytyn opetussuunnitelman perusteet on nyt otettu käyttöön yhdeksättä luokkaa myöten. Lähivuosina Opetushallitus määrittelee päättöarvioinnille yhtenäiset kriteerit, mutta suuria uudistuksia tuo mukanaan vasta seuraava peruskoulun opetussuunnitelma.

Tähän mennessä opetussuunnitelman perusteita on uudistettu kymmenen vuoden välein. Vuonna 2004 uudistus toi mukanaan terveystiedon uutena oppiaineena, viime aikoina on keskusteltu esimerkiksi taloustiedon tarpeellisuudesta omana aineenaan. Opetusalalla idea ei tosin saa kannatusta.

Tulevaisuudentutkija Ilkka Halava toivoo tulevaisuusajattelun tuomista kouluihin.

– Meillä on hyvä historianopetus, mikä kannattaa yleissivistyksen vuoksi ehdottomasti pitää, mutta tulevaisuuden täytyy olla myöskin jollakin tavalla oppiaineena. Sen on oltava mukana sellaisen sukupolven elämässä, joka luo yhteiskuntaan uuden normaalin.

Halava ehdottaa, että tulevaisuus levitettäisiin osaksi jokaista ainetta. Esimerkiksi biologian, äidinkielen ja yhteiskuntaopin tunneilla voitaisiin keskustella kyseisestä teemasta ajassa edestakaisin liikkuen.

Tulevaisuustutkija Ilkka Halava
Tulevaisuudentutkija Ilkka Halava on osallistunut nykyisten opetussuunnitelmien perusteiden laadintaan. Sasha Silvala / Yle

Vaikka tulevaisuus ei ole näkyvästi esillä lukujärjestyksissä, Opetushallituksen opetusneuvos Marjo Rissasen mukaan peruskoulu ottaa muuttuvan maailman erittäin hyvin huomioon.

– Opetussuunnitelman arvopohjassa puhutaan kulttuurista rikkautena ja kestävän elämäntavan välttämättömyydestä. Se sisältää myös monialaisia oppimiskokonaisuuksia, joissa oppiainerajat ylittämiä ilmiöitä voi pohtia.

Esimerkiksi ilmastonmuutosta voidaan Rissasen mukaan huomioida niin ympäristöopissa, biologiassa, maantiedossa, yhteiskuntaopissa, fysiikassa, kemiassa, matematiikassa kuin kotitaloudessakin.

Kasvatuspsykologian professori Kirsti Longan mielestä peruskouluun ei tarvitsisi tehdä uutta opetussuunnitelmaa todella pitkään aikaan, jos nykyinen saataisiin toteutettua niin, kuin se on tarkoitettu.

– Tarvittaisiin paljon panostusta opettajien koulutukseen ja täydennyskoulutukseen, jotta uudenlaiset tavat oppimisesta ja opettamisesta saataisiin jalkautettua, Lonka sanoo.

Miten opetus siis uudistuu nykyisessä peruskoulussa?

Tekniikka tuli kouluihin jäädäkseen

Tänä syksynä aloittavat ekaluokkalaiset ovat ensimmäinen oppilasryhmä, jolla vieraan kielen opiskelu alkaa jo ensimmäisenä lukuvuonna. Halavan mukaan kielten pakollisuus on kuitenkin kohta historiaa.

Tulevaisuustutkija arvioi, että laitteiden välityksellä tapahtuvasta reaaliaikaisesta tulkkauksesta tulee valtavirtaa vuoteen 2025 mennessä. Silloin vieraiden kielten pinnallinen osaaminen ei ole enää yhtä tärkeää kuin nykyään.

Yleissivistykseen, omaan äidinkieleen, itseä aidosti kiinnostavien kulttuurien tuntemukseen ja niiden kielten perusteelliseen osaamiseen kannattaa panostaa senkin edestä.

Valtioneuvoston helmikuussa julkaiseman Digiajan peruskoulu -selvityksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan peruskoulun oppilailla on puutteita tietotekniikan perusteiden hallinnassa ja välinetaidoissa.

Tietotekniikkaa ei opeteta peruskoulussa omana aineenaan. Teknologia kuitenkin vaikuttaa tulevaisuudessa tarvittavien taitojen lisäksi opetuksen ja oppimisen tapoihin.

– Opettajan valitsema näkökulma ja tapa esittää asia sopii yleensä hyvin joka viidennelle oppilaalle. Opetusteknologian avulla oppilaat voivat opetella asian jollain muulla, itselleen sopivammalla tavalla, Halava sanoo.

Halavan mukaan uudet opetusvälineet yleistyvät viiden vuoden sisällä. Ne eivät korvaa opettajia, mutta niistä tulee tärkeitä apuvälineitä heille ja ennen kaikkea koululaisille.

kasvatuspsykologian professori Kirsti Lonka
Professori Kirsti Lonka sanoo kokevansa oppimisen iloa yliopistolla joka päivä.Antti Kolppo / Yle

Longan mukaan opettajat tarvitsevat vapautta ja resursseja opetuksen kehittämiseen aktivoivaksi ja innostavaksi.

– Jos koulussa ollaan vastentahtoisesti pänttäämässä jonkun aikuisen suunnittelemia asioita, se ei minkään tutkimusten mukaan ole tehokasta, hän sanoo.

Uudessa opetussuunnitelmassa korostetaan oppilaiden luovan ja kriittisen ajattelun kehitystä. Longan mukaan asia ymmärretään usein väärin.

– Moni ajattelee, että silloin ei ole mitään järjestystä. Mutta jotta näitä uudenlaisia ajatuksia voidaan laittaa toimeen, tarvitaan hyvin kurinalaista suunnittelua.

Ylen kyselyyn vastanneet opettajat toivoivat täydennyskoulutusta pystyäkseen tekemään työtään uuden opetussuunnitelman mukaisella tavalla.

Moni kertoo myös uupuvansa vaatimusten ristitulessa.

Jatkuva uudistaminen väsyttää opettajia

Halavan mukaan on mahdotonta sanoa, miten suomalainen peruskoulu voi, koska erot koulujen välillä ovat suuria. Jokainen koulu tekee oman opetussuunnitelmansa Opetushallituksen laatimien perusteiden pohjalta.

Pohjimmiltaan peruskoulu on Halavan mielestä kuitenkin erinomaisen hyvä.

– Jos nyt on jääty jossain jälkeen, se johtuu murrosajasta. Mitään ei ole tehty väärin, vaan olemassa olevia käytäntöjä ehkä jatketaan liian pitkään, hän sanoo.

Myös Lonka on innoissaan: eri puolilla Suomea on fantastisia kouluja, moderneja opettajia ja kaikenlaista jännittävää meneillään.

Pitäisikö käytäntöjä kenties yhtenäistää eri koulujen välillä, jotta parhaat oivallukset opettamisesta saataisiin kaikkialle?

Lonka ei kannata kovin yksityiskohtaista puuttumista luokkahuoneiden tapahtumiin.

– Opettajat ovat autonomisia ja hyvin koulutettuja, eivät he tykkää siitä, että ohjeita tulee ylhäältäpäin, hän sanoo.

Opetushallitus on tehnyt vuosina 2015 ja 2018 opetussuunnitelmaseurannan. Sen kautta saadussa palautteessa opettajat toivovat, että heidän ääntään kuultaisiin ja opetussuunnitelmaa uudistettaisiin jatkossa pienemmissä osissa.

Opetushallituksen perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen päällikkö Marjo Rissanen.
Opetusneuvos Marjo Rissasen mukaan samalla osaamisella voi eri kouluissa saada hyvinkin erilaisia arvosanoja. Päättöarvioinnin kriteereillä aiotaan puuttua siihen. Emmi Korhonen / Lehtikuva

Päätöksiä tulevien opetussuunnitelmien laadinnasta ei vielä ole tehty.

Rissanen tietää, että suunnitelman käyttöönotto on pitkä prosessi ja paikallisten opetussuunnitelmien teko suuritöistä.

– Jos kovin tiheällä tahdilla uudistetaan, niin kyllä siihen opettajat väsyy. Silloin se ei palvele tarkoitustaan, hän sanoo.

Lue myös:

Näitä muutoksia alkava lukuvuosi tuo mukanaan: vierasta kieltä jo ekaluokalta, mahdollisuus uusia yo-kokeita rajattomasti

Asiantuntijat puolustavat kaikkien lasten opettamista samassa luokassa – lähes joka viides peruskoululainen sai tehostettua tai erityistä tukea