Aki Utoslahti pääsi yliopistoon avoimen opintojen perusteella ja valmistui kandiksi vain kahdessa vuodessa – hakuväylä laajenee ensi vuonna

Jyväskylän, Oulun ja Itä-Suomen yliopistossa joka kymmenes pääsee ensi vuonna yliopistoon avoimen opintojen perusteella.

yhteishaku
Avoimen yliopiston kautta opiskelemaan päässyt Aki Utoslahti
Aki Utoslahti pääsi heti kandiksi valmistumisen jälkeen oman alansa töihin. Nyt hän ohjelmoi ja tekee ohjelmistotestausta Tuxera-nimisessä yrityksessä.Laura Hyyti / Yle

Yhä useampi opiskelija voi päästä korkeakouluun pelkästään avoimessa yliopistossa suorittamiensa opintojen perusteella. Avoimen hakuväylästä kaavaillaan kolmatta merkittävää hakureittiä todistus- ja pääsykoevalinnan rinnalle.

Useissa yliopistoissa avoimen hakuväylään avataan uusia kohteita ja väylän kautta otetaan sisään aiempaa enemmän opiskelijoita. Esimerkiksi Jyväskylän, Oulun ja Itä-Suomen yliopistot valitsevat vuonna 2020 noin 10 prosenttia uusista opiskelijoista avoimen hakuväylän kautta.

Jyväskylän yliopistoon valitaan 250 opiskelijaa väylän kautta. Eniten uusia hakukohteita on Oulun yliopistolla.

Viime yhteishaussa Oulussa avoimen väylän kautta pystyi hakemaan kolmeen tutkinto-ohjelmaan ja paikkoja oli jaossa 17 opiskelijalle. Seuraavassa yhteishaussa vuonna 2020 avoinna on 23 hakukohdetta ja yli 160 paikkaa.

– Toivomme, että avoimen väylä tuo meille sellaisiakin hakijoita, jotka ovat vasta myöhemmin hoksanneet, mikä heitä kiinnostaa, kertoo Oulun yliopiston koulutusrehtori Helka-Liisa Hentilä.

"Tuntui paremmalta jäädä töihin tienaamaan"

Yksi myöhemmin oman juttunsa löytänyt on 29-vuotias Aki Utoslahti. Hän työskenteli lähes kymmenen vuotta turvallisuusalalla ennen kuin aloitti tietojenkäsittelytieteen opinnot Helsingin avoimessa yliopistossa vuonna 2016.

– Se oli jäänyt harmittamaan, etten lukion jälkeen lähtenyt opiskelemaan. Silloin tuntui paremmalta jäädä töihin tienaamaan. Olin jo joitakin vuosia haaveillut, että vaihtaisin alaa, Utoslahti kertoo.

Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteisiin vaaditaan 25 opintopisteen kokonaisuuden suorittamista ennen kuin voi hakea avoimen väylän kautta. Utoslahti teki vaadittavat kurssit töiden ohella.

Tuolloin keskiarvoksi vaadittiin vähintään kolmosta, asteikolla 1–5. Nykyään vaatimukset ovat tiukentuneet: keskiarvon pitää olla 3,5.

– Aikataulu oli helppo järjestää, kun samoja kursseja meni yhtä aikaa lähi- ja etätoteutuksena. Opiskelukuorma oli ihan siedettävä. Yksi tai kaksi kurssia oli yhtä aikaa, ja tein kokoaikaisesti töitä.

Tietojenkäsittelytieteessä avoimen väylä on laajentunut jatkuvasti. Utoslahden samaan aikaan aloitti viitisentoista muuta opiskelijaa väylän kautta sisäänpäässyttä, mutta tänä syksynä on valittiin 63 opiskelijaa yli 270 sisäänotetusta.

Kandiksi kahdessa vuodessa

Tutkinto-opiskelijana aloittaessaan Utoslahti oli lähes puoli vuotta muita edellä opinnoissaan. Siitä oli hyötyä: Utoslahti päätti ottaa tavoitteeksi valmistua kandiksi kahdessa vuodessa tavallisen kolmen sijaan.

Keväällä 2019 Utoslahti valmistui kuten oli suunnitellut. Hyvien arvosanojen ansiosta hän sai opinnoistaan kunniastipendin.

– Se oli aika tiukka puserrus. Tein kursseja joulut ja kesät, jotta sain kurssit kasaan.

Avoimen yliopiston kautta opiskelemaan päässyt Aki Utoslahti
Aki Utoslahti on onnistunut yhdistämään työnteon ja opiskelun.Laura Hyyti / Yle

Avoimen yliopiston opinnot ovat vastaavia kuin haettavassa tutkinto-ohjelmassa. Sisäänpäässeellä opiskelijalla on sitä kautta jo hyvät perustiedot alasta, minkä lisäksi suoritetut opinnot voi hyväksilukea tutkintoon.

– Yliopistojen kannalta avoimen opiskelijoita kannattaa ottaa sisään, koska he voivat valmistua nopeammin, sanoo Paula Savela, joka työskentelee projektipäällikkönä Toinen reitti yliopistoon -hankkeessa.

Itä-Suomen yliopisto on ollut edelläkävijä väylän käytössä. Joensuun kampukselle on otettu 60–70 opiskelijaa julkisoikeuden koulutukseen jo kymmenen vuoden ajan. Tänä aikana on havaittu, että avoimen väylän kautta tulevat opiskelijat menestyvät opinnoissaan hyvin ja he valmistuvat nopeasti.

Kovat vaatimukset verottaneet hakijoita

Paljon julkisuutta saanut todistusvalinta otetaan kokonaan käyttöön ensi vuoden yhteishaussa. Erityisesti ensikertalaisille tarkoitetun väylän kautta valitaan vähintään puolet opiskelijoista toisen asteen arvosanojen perusteella.

Toinen reitti yliopistoon -hankkeen tavoitteena on ollut kehittää avoimen väylää uskottavaksi valintatavaksi todistusvalinnan ja pääsykokeiden rinnalle.

– Ensi vuodelle avoimen väylä edistyy vähän, ja vuonna 2021 vielä enemmän, Paula Savela kertoo.

Avoimen väylä on ollut käytössä 1980-luvulta lähtien, mutta vain harvassa tutkinto-ohjelmassa se on ollut todellinen vaihtoehto. Monet yliopistot ovat valinneet vuosittain vain kourallisen opiskelijoita avoimen kautta.

Yksi syy ovat olleet kohtuuttomat hakuvaatimukset. Väylän kautta hakeakseen on saattanut joutua opiskelemaan 100 opintopistettä eli yli 1,5 vuoden täysipäiväiset opinnot tai joissakin tapauksissa lähes koko tutkinnon.

Hakuväylän laajentuessa myös opintopistevaatimuksia lasketaan. Jyväskylän ja Helsingin yliopistot ovat linjanneet, että väylän kautta hakevilta voi edellyttää 15–60 opintopisteen suorituksia.

Oulun yliopistossa laajimmat vaatimukset ovat kauppatieteen 39 opintopisteen opinnot. Pienin määrä on biokemiassa, jota voi päästä opiskelemaan 10 opintopisteellä eli kahdella kurssisuorituksella.

Hakijoilta vaaditaan kuitenkin yleensä myös hyviä arvosanoja: useimmiten keskiarvon täytyy olla vähintään 3 asteikolla 1–5.

Laajentamisella psykologinen merkitys

Avoimen väylän hakijoita on ollut aiemmin heikosti. Esimerkiksi Oulun yliopiston avoimen väylän 17 paikkaa ei ole saatu vuosittain edes täytettyä. Paula Savelan mukaan kyse on psykologiasta.

– Jos opiskelija näkee, että hakukohteessa on avoimen väylän kautta haussa yksi tai kaksi paikkaa, hän ajattelee, että on mahdoton päästä. Opintoja ei ruveta tekemään määrätietoisesti ja innokkaasti. Jos esimerkiksi 15 prosenttia uusista opiskelijoista valitaan avoimen kautta, on sillä psykologinen merkitys hakijoille.

Toiveissa on, että yliopistot valitsisivat tulevaisuudessa vähintään 10–20 prosenttia opiskelijoista avoimen kautta ja että valintaperusteet olisivat voimassa useamman vuoden, jotta opiskelijoiden olisi helpompi suunnitella opintojaan.

Avoimen väylän tarkat hakuvaatimukset, kuten vaaditut opintosuoritukset, julkaistaan syksyn aikana yliopistojen hakusivuilla.

Sisäänpäässeillä perustiedoissa eroja

Seuraavaksi osassa tiedekuntia ryhdytään miettimään, miten todistusvalinnan ja avoimen väylän kautta tulevat saadaan osaksi opiskelijayhteisöä.

– Se ei ole pieni juttu, että opiskelijoiden perustiedot ovat eritasoisia. Se vaikuttaa kaikkeen: ryhmädynamiikkaan ja opetukseen, sanoo Helsingin yliopiston vararehtori Sari Lindblom.

Lue myös: Todistusvalinta aiheutti reputtamisaallon Vaasassa ja huonojen arvosanojen suman Turussa – nyt Helsingin yliopisto varautuu samaan

Todistusvalinnalla tulleilla ei ole valintakokeiden tai avoimen opintojen tuomia perustietoja opiskeltavasta alasta. Avoimen hakuväylän kautta tulevat taas saattavat olla jo pidemmällä opinnoissaan.

– Täytyy pitää huolta, että avoimen kautta tulevat integroituvat johonkin vuosikurssiin. Todennäköisesti asia pitäisi järjestää niin, että jos hakiessa vaaditaan koko vuoden opintoja eli 60 opintopistettä, uudet menevät mukaan kakkosvuoden opiskelijoiden kanssa.

Oulun yliopistossa ei ole suunniteltu avoimen väylän hakijoita siirtämistä toisen vuosikurssin opiskelijoiden sekaan, sillä opintopistevaatimukset ovat pienempiä. Hentilä toteaa, että edistyneemmät voivat suorittaa peruskurssien sijaan esimerkiksi valinnaisia opintoja ja näin nopeuttaa valmistumistaan.

Helsingin yliopisto laajentaa avoimen väyläänsä vähitellen. Lindblomin mukaan todistusvalinta on vienyt niin paljon aikaa, ettei avoimen kanssa haluta hätiköidä. Tarkoituksena on kuitenkin kehittää avoimen väylästä huomattavan laaja.

Vaadittavien kurssien suorittaminen maksaa satoja euroja

Kaikkialla ei kuitenkaan ole innostuttu väylän laajentamisesta. Savelan mukaan osa ajattelee, ettei avoimen väylää tarvita, koska hakijoita on jo valmiiksi paljon.

– Se ei ole hyvä peruste. Kun opiskelijavalinta uudistuu, sitä pitäisi katsoa kokonaisuutena, jotta palveltaisiin erilaisia opiskelijoita.

Keskustelua aiheuttaa myös avoimen yliopiston opintojen maksullisuus. Yksi opintopiste maksaa enintään 15 euroa eikä opiskelija ole oikeutettu opintotukeen. Työssäkäyvä voi saada aikuiskoulutustukea. Avoimen opiskelijat eivät myöskään saa opiskelijakorttia ja sitä kautta esimerkiksi halvempia lounaita.

Maksullisuus on yksi syy siihen, miksi opintopistevaatimuksia on haluttu kohtuullistaa. Oulun yliopiston biokemiaan hakeakseen hakijan on täytynyt maksaa enintään 150 euroa kymmenestä opintopisteestä, jotka oikeuttavat hakemiseen.

Kuitenkin 60 opintopisteen opinnot maksavat lähes tuhat euroa.

Opiskelijajärjestöt eivät halua liian suurta maksullista väylää

Opiskelijajärjestöt suhtautuvat avoimen hakuväylään ristiriitaisesti. Toisaalta uusien väylien kehittämistä pidetään hyvänä, mutta pelkona on, että avoimen väylästä tulee maksullinen ohitusreitti korkeakouluihin, jos väylän osuus kasvaa huomattavasti.

– Meidän linjamme on pitkään ollut se, että kiintiöiden, opintopistevaatimusten ja maksujen pitäisi olla mahdollisimman alhaiset, sanoo hallituksen jäsen Heidi Rättyä Suomen ylioppilaskuntien liitosta (SYL).

Rättyä kertoo SYL:n kannattavan monimuotoisia hakumahdollisuuksia, jotta kaikilla olisi aito mahdollisuus hakeutua maksuttomasti korkeakoulutukseen missä tahansa elämänvaiheessa.

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Topias Peltonen kertoo, että jos valintakokeiden kautta pääsevien osuus pienenee tai poistuu kokonaan ja avoimen kautta pääsevien kasvaa, voi se vaikuttaa erityisesti ammattikoulun suorittaneisiin.

– Ilman ylioppilastodistusta ei ole silloin muuta mahdollisuutta kuin käydä maksullisia avoimen opintoja päästäkseen sisään, Peltonen sanoo.

Projektipäällikkö Paula Savelan mukaan Jyväskylän yliopistossa avoimen väylä ei vie paikkoja muilta väyliltä, vaan yliopisto lisää sisäänottomäärää.

"Jos ei ole töissä, se on iso summa rahaa"

Aki Utoslahdelle avoimen opintojen rahoittaminen ei ollut ongelma, koska hän kävi samalla kokopäivätöissä. 25 opintopisteestä tuli maksettavaa vajaa 400 euroa.

– Se tuntui oikeastaan aika edulliselta, kun vastineena sai hyvää koulutusta. Mutta jos ei ole töissä, se on iso summa rahaa, hän toteaa.

Vaihtoehdoksi onkin pohdittu maksutonta mahdollisuutta suorittaa avoimen opinnot. Esimerkiksi Jyväskylän avoimen yliopiston johtaja Jukka Lerkkanen ehdotti Keskisuomalaisessa (siirryt toiseen palveluun) julkaistussa mielipidekirjoituksessa, että opinnot olisivat maksuttomia nuorille, joilla ei ole korkeakoulututkintoa tai siihen johtavaa opinto-oikeutta.

Maksuttomat avoimen opinnot ovat kuitenkin harvassa, sillä se tarkoittaisi lisämenoja yliopistoille.

Utoslahden ahkera opiskelu palkittiin kunniastipendin lisäksi myös toisella tavalla: hän pääsi kesätöihin ohjelmistoyritys Tuxeraan. Elokuussa Utoslahti allekirjoitti vakituisen työsopimuksen.

Tarkoituksena on olla pari päivää viikossa töissä ja loput ajasta suorittaa maisterin tutkintoa.

Lue lisää:

Teologian opiskelupaikat täyttyivät kahdessa minuutissa – yliopiston opinto-oikeuden voi saada myös ilmoittautumalla

Avoimen yliopiston hakuväylä voi ohittaa pääsykokeet, osa laajentaa jo ensi vuodeksi – "Yliopistoissa perinteisesti kummallisen nihkeä suhtautuminen"

Toimittajalta: Yliopistoon voi päästä ilman pääsykoetta ja huonolla todistuksella – avoimen yliopiston hakuväylän kehittäminen voi olla parasta, mitä tulevat opiskelijat ovat hetkeen kuulleet