Suora yhteys ralliautoon mullisti MM-rallien televisioinnin - livekuva vaatii onnistuakseen jopa lentokoneen

Yksi maailman teknisesti vaikeimmista tv-tuotannoista on suomalaisissa käsissä.

Rallin MM-sarja
Mies asentaa kameraa Esapekka Lapin ralliautoon.
Kun median huomio on ralliautoilijoissa, kameratiimi huoltaa kamerat huomaamattomasti vieressä. Jaana Polamo / Yle

Valkoinen pakettiauto pysähtyy kerrostalojen keskelle jääneen niityn viereen Jyväskylän Kuokkalassa. Autossa istuu kaksi miestä. Clint Fast ja Bart Van Aert kuulostelevat rallien kuvaushelikopteria saapuvaksi. Fast koordinoi MM-rallien kuvauksien logistiikkaa ja Van Aert operoi kilpailun aikana helikopterin kameraa.

Bart Van Aert kiinnittää kuvauskalustoa helikopteriin.
Kun helikopteri on laskeutunut, pilotin päivä on ohi. Kuvaaja Bart Van Aert pääsee vuorostaan töihin. Hän kiinnittää kuvauskaluston ja lähettimet paikoilleen. Jaana Polamo / Yle

Helikopteri on lentänyt kotikentältään Belgiasta Ruotsin kautta Jyväskylään. Sen reitti polveilee tankkauspisteeltä toiselle, koska yksi lento voi kestää kerrallaan vain vähän yli kaksi tuntia. Kopterin laskeuduttua kerrostalojen viereiselle niitylle, Fast ajaa auton pellon monttujen yli sen viereen. Kopterikameran asentamiseen menee pari tuntia.

Miehet nostavat raskaan kameralaitteiston laatikosta ja pulttaavat sen helikopterin alle. Van Aert ruuvaa lentäjän ohjainten viereen näytön, jotta myös tämä näkee kameran kuvan. Hänen mukaansa lentäjä tekee kuvasta puolet.

– Jos kuvaajalla on huono päivä, minullakin on, koska hänen täytyy tarjoilla kuva minulle ja sovittaa lentonsa minun tapaani kuvata. Sama pätee myös toisinpäin. Siksi työskentelemme yleensä vakiotiiminä ja puhumme koko ajan, hyvä kommunikaatio on todella tärkeää.

Clint Fast ja Bart Van Aert kantavat tv-lähetintä helikopteriin.
Clint Fast ja Bart Van Aert nostavat tv-signaalin lähetysyksikön helikopteriin. Jaana Polamo / Yle

Suomessa säännökset ja kookkaat puut vaativat helikopteria lentämään korkealla, mutta esimerkiksi Argentiinassa ja Australiassa on toisin. Siellä helikopteri voi lähestulkoon hipoa auton kattoa.

– Kuvatessa katson monitoriin ja vasta jälkeenpäin näen televisiosta, että kävimmepä alhaalla. Lentäjät lentävät aina sääntöjen mukaan ja ottavat huomioon sekä koneen että omat rajansa. Kun ihmiset eivät tiedä tätä, he ajattelevat, että olemme hulluja.

Hullulta kuulostaa myös hankalien yhteyksien päässä olevien videoiden noutaminen. Jos rallireitin varren kuvaaja on paikassa, mistä langaton signaali ei kulje eikä kuvaa voi lähettää suoraan kamerasta, kameroiden muistikortit noudetaan helikopterilla.

Pussi, jonka avulla helikopteri voi poimia esineitä maan pinnalla seisovilta ihmisiltä.
Helikopterin ovesta pudotettavalla keltaisella kivipussilla poimitaan kameran muistikortit maassa seisovalta kuvaajalta.Jaana Polamo / Yle

Van Aert pudottaa helikopterista narun päässä olevan pussin. Jotta pussi ei jää liitämään ilmaan, sen painona on nyrkin kokoinen kivi. Kalliolle tai muulle korkealle paikalle kiivennyt kuvaaja hamuaa pussin itselleen, sujauttaa sinne kameran muistikortit ja Van Aert kiskoo lastin takaisin helikopteriin.

Autokamerat näyttävät kuljettajasta kaiken

Ogierin ralliautoa pestään.
Ralliautot saavat pikapesun ennen kuin autokameraryhmä alkaa puhdistaa kameroita ja vaihtaa tallenninten muistikortteja. Jaana Polamo / Yle

Jyväskylän satamaan on pystytetty aidoilla rajattu alue, johon erikoiskokeelta saapuvat autot ajavat pesuun. Autojen pikasuihkun jälkeen media ympäröi kuljettajat, ja kameroiden huoltoon erikoistunut onboard-ryhmä käy autojen kimppuun.

Autokameroita huoltava Lech Harrison seisoo selätysten ralliautoilija Esapekka Lapin kanssa ralliauton vieressä. Median edustajien haastatellessa Lappia Harrison odottaa kärsivällisesti, että ralliautoilija saa ensimmäisen haastattelun valmiiksi ja tämä siirtyy hiukan, jotta Harrison saa vedettyä ralliauton oven auki.

Onboard-kameraa kiinnitetään autoon.
Ralliauton keulaan kiinnitetty onboard-kamera suunnataan kohti tietä.Jaana Polamo / Yle

Jokaiseen wrc-autoon on kiinnitetty kolme pientä kameraa. Nämä onboard-kamerat kuvaavat esimerkiksi kuljettajia, näkymää kuljettajan jalkatilasta ylös auton sisälle tai tietä kuljettajan näkökulmasta katsottuna.

Osalle kameroista riittää huolloksi linssin pyyhkäisy, toisia joutuu kiskomaan pihdeillä esille auton rungosta ja suuntaamaan uudelleen. Linssi on kiinnitetty peukalon paksuiseen metalliputkeen, josta kuva siirtyy kaapelia pitkin tiimin omaan mustaan laatikkoon. Laatikko sisältää kolme nauhuria muistikortteineen ja lähettimen, jolla signaali siirretään. Tavallisesti laatikko ottaa virtansa ralliautosta, mutta jos kuljettaja ajaa pöpelikköön ja auto kadottaa virtansa, laatikko voi lähettää kuvaa vielä jonkin aikaa vara-akun avulla.

Onboard-kameroihin erikoistunut Jamie Mayers odottaa, että kuljettaja tulee autosta ja hän pääsee huoltamaan kameraa.
Onboard-kameroihin erikoistunut Jamie Mayers odottaa, että kuljettaja tulee autosta ja hän pääsee huoltamaan kameraa.Jaana Polamo / Yle

Kun Harrison suuntaa yhtä etukameraa, Xavi Ruiz ja Jamie Mayers vaihtavat nauhureihin muistikortteja. Kevin Warner istuu asfaltilla lataamassa muistikorttien tiedot läppärille. Vaikka kuvat on nähty suorassa lähetyksessä, ne varmuuskopioidaan koostelähetyksiä varten.

Ralliautoihin laitettavia kameran muistikortteja laatikossa.
Kameroiden muistikortit pidetään nimettynä ja säntillisessä järjestyksessä. Jaana Polamo / Yle

Miehet työskentelevät rauhallisesti ja tehokkaasti. Siihen nähden millaisissa hiekka-, kura- ja lumioloissa autot ajavat, kamerat kestävät hyvin.

Tavallisesti menetämme kisassa yhdestä kolmeen kameraa. Jyväskylässä oli hyvä kisa, vain yksi kamera hajosi, kertoo Harrison.

Lech Harrison asentaa ralliautoon kameraa.
Lech Harrisonin työkaluihin kuuluu pihtejä, teippejä ja hyvät polvet. Jaana Polamo / Yle

Lähetystyö äärioloissa vaatii luonnetta

Logistiikkakoordinaattori Clint Fast on kotoisin Yhdysvalloista, helikopterikuvaaja Bart Van Aert Belgiasta, onboard-tiimin jäsenet ovat brittejä Ruizia lukuunottamatta, joka kertoo olevansa Barcelonasta. He kuuluvat 85 hengen NEP Finland -tiimiin, joka kiertää ympäri maailmaa tekemässä kaikki MM-rallien tv-tuotannot.

Tuotantoryhmässä on ihmisiä 12 maasta, ja sen ydin on suomalainen.

Marko Viitanen perusti 90-luvulla Jukka Lehtosen kanssa yrityksen, joka kiersi kuvaamassa ralleja. Muutaman yrityskaupan jälkeen miehet tekevät edelleen sitä, mitä haluavat: toinen kuvaa ralleja ja toinen ohjaa niitä. Viitanen on myös yhdysvaltalaiseen NEP-konserniin kuuluvan NEP Finlandin toimitusjohtaja.

Marko Viitanen ohjaa tv-lähetystä.
Marko Viitanen on kehittänyt rallien televisiontia parin kymmenen vuoden ajan. Harjun erikoiskoe on hänen mukaansa yksinkertaista verrattuna muihin rallipätkiin.Jaana Polamo / Yle

NEP Finland tuottaa raakamateriaalia ja valmista ohjelmaa sekä WRC TV:n nettikanavalle että muille medioille. Esimerkiksi Yleisradio käytti rallilähetyksissään sen materiaalia. Tuotannon sydän sijaitsee Suomen rallin ajan Jyväskylän Paviljongissa, jonne on rakennettu rallitelevision maailman napa, WRC TV:n tuotantokeskus.

Hallin lattialla on kontteja, joiden sisään on rakennettu ohjaamo ja tarkkaamoita. Periaatteessa niihin tarvitsee kiinnittää vain sähköt ja signaalikaapelit ja ne ovat valmiit lähetystyöhön. Ympäri hallia on siistissä kaaoksesssa äänityökaluja, langattomien signaalien keskuspiste, onboard-kameroiden huoltajien konttori ja yhteydenpitovälineitä.

Mustikkapiirakoita laatikossa.
Kun tiimi yöpyy hoteilleissa yli 70 yönä vuodessa, äidin herkkujen ääreen pääsee harvoin. Nyt erään suomalaisen työntekijän äiti toi mustikkapiirakkaa koko tiimille. Jaana Polamo / Yle

Työt keskeytyvät hetkeksi, kun tiimille tarjotaan makupaloja Suomen kesästä. Suuren kalustolaatikon päälle on nostettu laatikollinen mustikkapiirakoita, jotka erään työntekijän äiti on tuonut maistiaisiksi. Keskellä äänityökaluja taas seisoo punainen rautapata, josta yksi suomalaisista tarjoilee Saimaasta kalastamiaan ja savustamiaan muikkuja.

NEP Finlandin ytimeen kuuluu 15 suomalaista. Heistä jokainen on erikoistunut kapeaan sektoriin, jota tv-tuotanto vaatii: kameroihin, äänitekniikkaan, langattomiin toimintoihin, logistiikkaan tai ihmisiin.

NEP Finlandin henkilökuntaa palaverissa.
Johanna Suutari ehti osallistumaan tiimipalaveriin ennen kuin lensi Lontooseen valvomaan illan koostelähetyksen tekoa. Jaana Polamo / Yle

Jo yhden osakilpailun aikana tuotantotiimin on työskenneltävä monessa eri paikassa, jotka sijaitsevat usein hankalien kulkuyhteyksien päässä. WRC-projektipäällikkö Johanna Suutari huolehtii siitä, että väki tietää, missä heidän ja välineiden on kulloinkin oltava. Suutari nakuttaa kannettavaa tietokonetta ja sanoo, että tiimissä on ammattitaitoisia ihmisiä, jotka ovat valmiita laittamaan kätensä likaan.

– Omatoimisuuden lisäksi on oltava sosiaalinen ja rohkea.

Head of Motorsports Tiina Lehmonen on samaa mieltä.

– Me teemme töitä ikään kuin äärioloissa ympäri maailmaa ja eteen tulee erilaisia ongelmia. Ne hoidetaan ja sitten mennään seuraavaan asiaan. Se on osa kuviota. Toki se vaatii luonnetta, että pärjää erilaisissa paikoissa, hän sanoo.

Tänä vuonna Argentiinan rallissa ongelmia aiheutti luonto. Sää oli niin huono, että puolet lennoista peruttiin eikä yrityksen kaikkia työntekijöitä edes saatu rallireitille. Perille päässeiden joustamisen ansiosta lähetykset saatiin tehtyä.

Tiina Lehmonen.
Hankasalmelta kotoisin oleva Tiina Lehmonen tuntee ralli-ihmiset ja toimii yhteyshenkilönä organisaatioiden välillä. Jaana Polamo / Yle

Taistelu ilmatilasta

Jyväskylässä rallien tv-tuotannolle on ihanteelliset olot, mutta yhtä tavallista on tehdä töitä teltassa ja taistella ilmatilasta muun langattoman liikenteen kanssa. Se taistelu on merkittävä, koska suora rallilähetys perustuu kuvasignaalin langattomaan siirtymiseen.

Kymmenisen vuotta sitten Marko Viitanen visioi, miltä halusi rallin tv-lähetyksen näyttävän: sen pitäisi olla suora ja katsojan olisi nähtävä sekä kuljettaja että se, mitä kuljettaja näkee. Tuotekehityksen tavoitteena oli saada kuvasignaali 150–180 kilometriä tunnissa liikkuvasta autosta katsojalle suorana. Kun kuvioon lisätään vielä kunkin auton kolme kameraa ja se, että autot lähtevät liikkeelle neljän minuutin välein, vaikeuskerroin kasvaa. Käsillä on yksi maailman vaikeimpia tv-tuotantoja.

Janne Lerkki.
Langattomista yhteyksistä vastaavan Janne Lerkin työpöydällä seisovasta monistorista näkyvät kaikkien langattomien autokameroiden kuvat. Jaana Polamo / Yle

NEP Finlandin langattomien laitteiden piällysmieheksi itseään tituleeraava Janne Lerkki istuu Paviljongin televisiokeskuksen laitimmaisessa tilassa ja seuraa sekä autokameroiden kuvaa että lentokoneen liikkeitä. Hänen mukaansa rallituotannon suurin asia on kuvasignaalien kulku lentokoneen kautta. Ilman antenneja ja lentokonetta ralliohjelmat näyttäisivät visuaalisesti köyhemmiltä.

Kuvasignaaleja välittäviä antenneja lentokoneessa.
Lentokoneen runkoon on kätketty liikkuvia antenneja, jotka nappaavat liikkuvien autojen kuvasignaalit. Jaana Polamo / Yle

– Lentokoneen pohjassa on jäljittävät antennit, jotka tekevät koko ajan laskutoimituksia. Laskelmien perusteella antennit kääntyvät kohti autoa. Tämä on ainoa tapa laajentaa vastaanottoalue niin suureksi, että saamme monen auton signaalit lentokoneeseen. Ilman tällaista tekniikkaa emme voisi tehdä autoista suoraa lähetystä.

Lentokone kaartaa tuntikaupalla rallien yllä

Lentokapteeni Anneleen Smits istuu lentokoneen oviaukossa.
Lentokapteeni Anneleen Smits kertoo, että Suomen MM-ralleissa lennetään viisi, kuusi tuntia kerrallaan. Jaana Polamo / Yle

Kuvasignaalin siirrossa käytettävä lentokone nousee ralliaamuna taivaalle Jyväskylän lentokentältä. Lentokapteeni Anneleen Smits kuuluu rallien vakiotiimiin. Hän lentää jokaisen erikoiskokeen ajan kymmenen kilometrin korkeudessa halkaisijaltaan kuuden kilometrin ympyrää. Varmistaakseen signaalin säilymisen hyvänä, kone ei voi lähteä laajemmille maisemakierroksille.

Lentokapteenin lisäksi koneessa on signaalien kulkuun keskittyvä mekaanikko ja varapilotti, joka tekee myös apumekaanikon töitä.

– Lentokoneemme on varustettu antenneilla ja laitteilla, joiden avulla lähetämme autoissa ja helikopterissa olevien kameroiden kuvat Jyväskylään, kertoo Smits.

Tv-signaaleja käsittelevän lentokoeen laitteita ja miehistöä.
Lentokoneen ahtaissa työtiloissa matkustaa kolme työntekijää. Jaana Polamo / Yle

Helikopteriin ja ralliautoon kiinnitettyjen kameroiden kuvasignaalit singahtavat lähetinten avulla lentokoneeseen. Lentokoneesta ne lähetetään keskellä Jyväskylää seisovaan Harjun torniin, jossa istuu ranskalainen insinööri ja lähettää kuvan eteenpäin IP-linkillä Paviljonkiin. Siellä kuva otetaan ohjaamoon, jossa se leikataan esimerkiksi osaksi suoraa tv-lähetystä.

Kuvaruutuja tv-ohjaamossa, on air -kyltissä palaa valo.
NEP Finlandin tv-ohjaamo on rakennettu konttiin, joka matkustaa osakilpailuihin ympäri maailmaa.Jaana Polamo / Yle

Ilman halki liikkuu tuntikaupalla kuvasignaaleja. Erikoiskokeilla voi olla käytössä 70 kameraa, joista valtaosa on langattomia. NEP Finland tekee jokaisesta osakilpailusta noin 25 tuntia suoraa lähetystä ja raakamateriaalia kertyy 300 tuntia. WRC TV:n oma koosteohjelma leikataan Lontoossa, mutta Suomen rallien aikana se siirretään Jyväskylään, jossa se julkaistaan netissä. Varmistaakseen tv-tuotannon onnistumisen yritys rakentaa kilpailukeskuksiinsa sekä oman netin että sähköt.

Kuvasignaalien lisäksi ihmisten välillä kulkee solkenaan erilaisia viestintäsignaaleja. Kun rallitiimin johtaja puhuu kuljettajalle, hänen äänensä kulkee lentokoneen siipiin kiinnitettyjen antennien kautta. Jokaiseen ralliautoon on puolestaan kiinnitetty paikannin, jonka signaali kulkee satelliitin kautta tv-tiimille.

Mies avaa lentokoneen pohjassa olevaa luukkua.
Beech B200 Super King Air -lentokoneen ympyröitä voi seurata www.flightradar24.com-palvelussa hakusanalla OO-LET.Jaana Polamo / Yle

Lentokoneiden liikkeitä seuraava verkkosivu kertoo, että Smitsin pilotoima lentokone on lähtenyt Jyväskylän lentokentältä sunnuntaina viittä vaille neljä iltapäivällä ja laskeutunut Antwerpeniin kuuden jälkeen. Paviljongissa television ohjaamo ja muut kontit on pakattu rekkoihin. Parin viikon kuluttua niihin vedetään virtajohto ja tv-kaapelit Saksassa, kun kisaa käydään Mosel-joen laaksossa.