Vuosi sitten huumekohussa rypenyt Lahti etsii yhä ratkaisua ongelmaansa – "Tiedän 14-vuotiaita suonensisäisten huumeiden käyttäjiä"

Rakenteilla on uusi nuorten huumeiden käyttöä ehkäisevä malli, joka luottaa erilaisten yhteisöjen voimaan. 

huumeet
Käytettyjen huumeruiskujen ja -neulojen keräysastia Lahden terveysneuvontapiste Jelpissä.
Terveydenhoitopiste Jelppi Lahdessa keräsi viime vuonna noin 200 000 huumeruiskua ja -neulaa talteen käyttäjiltä. Petri Niemi /Yle

Maan synkimpiin huumekaupunkeihin lukeutuvan Lahden huumeongelma ei näytä juuri helpottuneen.

Viime vuoden toukokuussa kaupunki päätyi otsikoihin. Esimerkiksi Iltalehdessä (siirryt toiseen palveluun) kaupunkia nimitettiin "amfetamiinipääkaupungiksi". Kaupungin huumetilanteesta käytiin keskustelua, mutta poliisin mukaan huumepääkaupungiksi kutsuminen antoi Lahdesta mainettaan heikomman kuvan.

Runsas vuosi kohuotsikoiden jälkeen Hämeen poliisin päällikkö Ilkka Koskimäki asettelee sanansa tarkasti.

– Lahdessa tilanne on yhä vakava. Tilanne on heikentynyt ja muuttunut dramaattisesti viimeisen 5–6 vuoden aikana. En ole kuitenkaan koskaan erikseen nostanut mitään tällaista negatiivista brändiä millekään kunnalle tai kaupungille.

Huumausainerikosten määrä Päijät-Hämeessä on tammi-kesäkuussa laskenut vajaat kuusi prosenttia vuoden takaisesta. Poliisi muistuttaa, että viime vuonna kirjattiin ennätysmäärä huumausainerikoksia.

– Poliisi on kahden viime vuoden aikana lisännyt paljon valvontaa. Toivottavasti saadaan isoja huumemääriä markkinoilta jatkossakin pois.

Alkuvuodesta poliisi ja tulli kertoivat maan suurimmasta ekstaasitakavarikosta Lahdessa.

Huumeiden käyttäjiä on Koskimäen mukaan joka tapauksessa tuhansia. Huumekauppa on tullut näkyvämmäksi ja esimerkiksi netti on muuttanut huumekaupan tapoja.

– Ei tarvitse tuntea ennakolta huumeiden käyttäjää, jos haluaa ostaa aineita netin kautta.

Neulojenvaihtopisteen ovi käy entistä tiuhemmin

Terveysneuvontapiste Jelppi Lahden keskustassa vaihtaa suonensisäisten huumeiden käyttäjien likaisia neuloja ja ruiskuja puhtaisiin kolmena päivänä viikossa. Huumetilanteen vilkastuminen näkyy heilläkin. Viidessä vuodessa käyntimäärät ja vaihtomäärät ovat tuplaantuneet.

– Nuorimmat asiakkaat ovat 18-vuotiaita. Luulen että lastensuojeluilmoituksen pelossa nuoremmat eivät tule tänne. Tiedän 14-vuotiaitakin suonensisäisten huumeiden käyttäjiä, sanoo Jelpin vastaava terveydenhoitaja Sanna Lappalainen ViaDia Lahti ry:stä.

Neulojen vaihtopisteessä asioidaan nimimerkillä, eikä sieltä lähde ilmoituksia viranomaisille. Pisteen toiminta perustuu asiakkaiden luottamukseen ja tartuntatautilakiin. Asiakkaalta kysytään myös kotikunta ja syntymävuosi.

Päijät-Hämeen ainoa piste jakoi viime vuonna noin 200 000 puhdasta neulaa ja ruiskua, mikä vähentää tartuntatautien leviämistä ja tulehduksia.

Terveysneuvontapiste on asiakkaalle maksuton. Sieltä saa myös esimerkiksi hepatiittirokotuksia sekä apua asiointiin esimerkiksi Kelan kanssa. Tarvittaessa lähdetään asiakkaan kanssa myös päihdelääkäriin tai korvaushoitoon.

– Lahden huumeongelma näyttää hurjalta ja se on kasvanutkin. Mutta onneksi täällä on tehty asioita, eikä vain jääty katselemaan, arvioi Lappalainen.

Terveysneuvonta Jelpin työntekijät sosionomi Laura St. Clair ja  vastaava terveydenhoitaja Sanna Lappalainen
Terveysneuvontapiste Jelpin työntekijät Laura St.Clair ja Sanna Lappalainen kertovat, että peruspäivänä käy noin 50 asiakasta. Heistä kolmasosa on naisia. Petri Niemi/Yle

Kohun laineilla uinut päättäjä vaatii ryhdistäytymistä

Lahtelainen kaupunginvaltuutettu Kalle Aaltonen (Pro Lahti) teki viime vuoden toukokuussa valtuustoaloitteen, jossa vaati Lahden nimeämistä "amfetamiinipääkaupungiksi".

Joidenkin mielestä oli kyse pelkästä provokaatiosta, toisten mielestä hän nosti tärkeän asian lehtien otsikoihin ja keskusteluun

– Olen toiminut yhdeksän vuotta yrittäjänä Lahden keskustassa ja siinä nähnyt tätä meininkiä. Yhä nuorempia käyttäjiä näkyy keskustassa. Olen nähnyt huumekauppaa ja huumeiden piikittämistä keskellä päivää esimerkiksi muutaman kymmenen metrin päässä kaupungintalosta.

Aaltonen viittaa myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen jätevesitutkimuksiin (siirryt toiseen palveluun), joissa vertaillaan suurimpien kaupunkien huumejäämien määrää jätevesissä.

Lahtelainen kaupunginvaltuutettu ja yrittäjä Kalle Aaltonen
Lahtelaisvaltuutettu ja yrittäjä Kalle Aaltonen (Pro Lahti).Petri Niemi/Yle

Tuoreimmassa jätevesitutkimuksessa Lahden huumejäämät asukasmäärään suhteutettuna nostavat mastokaupungin kakkostilalle Helsingin jälkeen. Suurimpien kaupunkien amfetamiinimäärissä (siirryt toiseen palveluun) ykkönen on Kouvola ennen Lahtea.

– Päihteiden käyttö on hyvin pitkälti syrjäytymistä ja sitä, että ihmiset kokevat, ettei heillä ole paikka tässä yhteiskunnassa. Meidän pitää ensin keksiä keinot, että yksikään nuori ei jää yksin.

Aaltosen mielestä mallia pitäisi hakea Islannista, jossa nuorille on esimerkiksi kotiintuloajat. Rinteen hallitus on jo kertonut, että Islannnin mallista on tekeillä Suomeen sopiva versio.

– Tämä huumeongelma on tosi monialainen. Sen ratkaiseminen vaatii päättäjiltä, vanhemmilta, poliisilta ja kaikilta muiltakin ryhdistäytymistä.

Päihdepäivystyksessä matala kynnys

Päijät-Hämeessä sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä vastaa hyvinvointiyhtymä. Päihdepalveluita muokattiin uusiksi viime vuoden alussa.

– Avovastaanottotoiminnassa merkittävä muutos oli, että madalsimme kynnystä hakeutua hoitoon ja hoidon tarpeen arviointiin. Lahden kaupunginsairaalassa toimii aamupäivisin päihdepäivystys, johon ei tarvita ajanvarausta, sanoo toimialajohtaja Mika Forsberg.

Hoitopalveluissa on hänen mielestään aina kehitettävää, mutta yhtymässä alkavat yt-neuvottelut pistävät jäitä hattuun ainakin lisäresursseja kaipaaville.

– Asiakkaiden palvelutarpeet ovat yksilöllisiä ja usein päihdeongelmissa kaivataan myös mielenterveyspalveluista tukea. Joillekin päihdeongelma merkitsee lastensuojelupalveluihin turvautumista.

Forsbergin mukaan Lahden huumetilanne on pysynyt viimeisen vuoden aikana ennallaan. Hän ei halua vähätellä Lahden tilannetta mutta muistuttaa, että monessa kasvukeskuksessa vastaavat ongelmat ovat tuttuja. Esimerkiksi Helsingin Sanomat (siirryt toiseen palveluun) kertoi heinäkuun lopulla, kuinka kovat huumeet ovat pesiytyneet Tampereelle.

Päijät-Häme rakentaa uutta ennaltaehkäisevää mallia

Hämeen poliisin päällikkö Ilkka Koskimäki ei pidä pelon lietsomista oikeana tienä Lahden huumeongelman taltuttamisessa. Poliisi keskittyy kovan rikollisuuden torjuntaan ja katujen turvallisuuden ylläpitoon.

– Nuorten asenteet olisi tärkeä saada huumekielteisiksi. Keskusteluissa nuorten kanssa ja kuulusteluissa tulee esiin välinpitämättömyys ja vähättely erityisesti kannabista kohtaan.

Jarno Linnavirta Hämeen poliisista tutkii huumetesteriä
Hämeen poliisi törmää entistä useammin kuskeihin, jotka ajavat huumausaineiden vaikutuksen alaisina.  Vanhempi konstaapeli Jarno Linnavirta tutkii testeriä, joka mittaa aineiden pitoisuuksia kuljettajan syljestä. Petri Niemi/Yle

Päijät-Häme haluaa torpata huumeongelmien syntymistä myös viranomaisten, oppilaitoisten, kuntien, vanhempien ja nuorten yhteistyöllä. Vuoden alussa alkanut Huumeeton Maakunta (siirryt toiseen palveluun) -hanke hyödyntää Islannin kokemuksia ennaltaehkäisevässä työssä.

– Erilaisilla yhteisöillä on tärkeä rooli. Tämä tarkoittaa koko kylä kasvattaa -ajattelun lisäämistä. Nuoret otetaan tiiviisti mukaan, kun heidän arjestaan kerätään tietoa ja suunnitellaan erilaisia toimenpiteitä, projektipäällikkö Anne-Marie Haavisto sanoo.

Erityisenä kohderyhmänä ovat nyt 10–18-vuotiaat nuoret. Tarkoitus on lisäksi kouluttaa muun muassa opettajia ja nuorisotyöntekijöitä.

Tavoitteena on luoda kokonaisuus, jolla tehdään vaikuttavaa ennaltaehkäisevää huumeiden vastaista työtä eri puolilla maata.

Kuuntele Yle Areenasta Lahden huumetilanteesta.