Kiista saamelaismääritelmän tulkinnasta tiivistyy saamelaiskäräjävaalien lähestyessä – Saamelaiskäräjät toivoo valtion pysäyttävän vaalit

Saamelaismääritelmästä on väännetty erityisesti sen jälkeen, kun korkein hallinto-oikeus muutti linjaansa lain tulkinnasta.

Suomen saamelaiskäräjät
Saamelaiskäräjien täysistunto 24.9.2018.
Ville Fofonoff / Yle

Saamelaiskäräjävaalien lähestyessä keskustelu saamelaiskäräjien vaaliluetteloon merkitsemisestä kärjistyy. Yhä useampi vaalilautakunnan ja saamelaiskäräjien hallituksen antama hylkäyspäätös päätyy todennäköisesti korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyyn.

Tilanne on huolestuttanut saamelaiskäräjien johtavia poliitikkoja siitä lähtien, kun korkein hallinto-oikeus (KHO) vuonna 2011 muutti linjaansa saamelaismääritelmän tulkinnasta. Uuden tulkinnan myötä KHO hyväksyi vaaliluetteloon neljä henkilöä, joiden hakemukset vaalilautakunta ja saamelaiskäräjien hallitus olivat hylänneet.

Seuraavissa vaaleissa vuonna 2015 KHO:lle tehtyjen valitusten määrä moninkertaistui. 182 valituksesta KHO hyväksyi 93 uutta äänestäjää saamelaiskäräjien päätösten vastaisesti.

Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Kari Kuusiniemi kertoo KHO:n linjanmuutoksesta ja siitä syntyneestä kiistasta seuraavasti:

– Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuissa vuosina 2011 ja 2015 tulkittiin YK:n rotusyrjinnän vastaisen komitean ohjeiden mukaisesti saamelaismääritelmän itseidentifikaatiokriteeriä vähän laajemmin.

Määritelmän toisen kohdan mukaan saamelaisella tarkoitetaan sellaista henkilöä, joka sen lisäksi että tuntee itsensä saamelaiseksi, on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa.

– Lähdettiin siitä, että esivanhempien merkintää saamelaisina tällaisiin tiettyihin henkikirjoitusluetteloihin, maakirjoihin ynnä muihin ei katkaistu vain muutamaan sukupolveen, vaan saamelaisuutta lähdettiin arvioimaan hiukan laaja-alaisemmin.

Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Kari Kuusiniemi
Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Kari Kuusiniemi kertoo, että vuosina 2011 ja 2015 KHO ryhtyi tulkitsemaan saamelaismääritelmää aikaisempaa laajemmin.Juha Kivioja / Yle

KHO:n soveltama YK:n rotusyrjinnän vastaisen komitean ohje on vuodelta 2009. Tuolloin komitea toi esille, että sekä Saamelaiskäräjien että KHO:n tulkinta saamelaismääritelmästä on liian kapea.

KHO:n vuoden 2011 linjamuutoksen jälkeen rotusyrjinnän vastainen komitea kuitenkin ilmaisi ensimmäisen kerran huolensa siitä, ettei tuomioistuin anna riittävää painoarvoa alkuperäiskansan itsemääräämisoikeudelle määrittää identiteetistään ja jäsenistään. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio ihmetteleekin, miksi komitean uusimpia suosituksia ei ole enää otettu huomioon.

– YK:n rotusyrjinnän vastaisen komitean suositukset ovat tarkentuneet kahdesti niiden suositusten jälkeen, joihin KHO viittaa. On aika erikoista, että KHO ei ota huomioon tuoreempia suosituksia, toteaa Sanila-Aikio.

KHO:n linjanmuutos on kannustanut yhä useampia viemään äänestysoikeutensa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi. Syksyn vaalien ollessa käsillä saamelaiskäräjien hallituksen pöydällä on odottamassa 240 oikaisuvaatimusta henkilöiltä, joiden hakemuksen vaalioikeudesta vaalilautakunta on hylännyt.

Hallituksen käsittelyn jälkeen hylkäyspäätöksen saaneet ovat oikeutettuja valittamaan päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Lue myös: Saamelaiskäräjien vaaliluettelosta 240 oikaisupyyntöä: KHO pelkää, että mahdollisia valituksia ei ehditä käsitellä ennen syyskuun vaaleja

Saamelaiskäräjät on pyrkinyt vaikuttamaan sekä valtioon että KHO:een

Saamelaiskäräjät on monin eri keinoin pyrkinyt muuttamaan tilannetta, jossa vaaliluettelossa on henkilöitä, joita saamelaiskäräjät ei ole sinne itse merkinnyt. Tänä vuonna käräjät on turvautunut YK:n ihmisoikeuskomitean helmikuussa antamiin ratkaisuihin, jotka koskevat KHO:n päätöksistä tehtyjä valituksia.

Ratkaisuissa todetaan, että KHO toimi väärin hyväksyessään vaaliluetteloon äänestäjiä saamelaiskäräjien vaalilautakunnan ja hallituksen tahdon vastaisesti. Komitea myös muun muassa suosittelee Suomea muuttamaan saamelaiskäräjälakia niin, että äänestysoikeuden määrittely kunnioittaa saamelaisten itsemääräämisoikeutta.

Saamelaiskäräjt yrittikin alkukesästä edistää eduskuntaan lakimuutosta, jolla saamelaiskäräjävaalien ajankohtaa olisi voinut siirtää ja näin saada lisää aikaa saamelaiskäjälain uudistamiseen ennen seuraavia vaaleja.

Vaalien siirtoon liittyvä kysymys on myös kirjoitettu uuteen hallitusohjelmaan. Kesäkuun lopussa oikeusministeriö kuitenkin tiedotti, että hallitus ei ehdi siirtää syksyn saamelaiskäräjävaaleja.

KHO ei muuta linjaansa: "Perusteita päätösten purkamiseksi ei ole"

YK:n ihmisoikeuskomitean ratkaisujen pohjalta saamelaiskäräjien hallitus haki keväällä purkua KHO:n kiistanalaisiin päätöksiin. KHO hylkäsi purkuhakemukset heinäkuun alussa.

Purkua voi hakea, mikäli epäillään, että asiassa on tehty menettelyvirhe tai asiasta on ilmennyt uusia tietoja. KHO katsoi, että ihmisoikeuskomitean ratkaisuja ei voida pitää uutena selvityksenä eikä asiassa ei ole esitetty sellaisia perusteita, jotka antaisivat aiheen poiketa tästä vakiintuneesta linjasta.

Myös saamelaiskäräjien vaalilautakunta pyrki vaikuttamaan tilanteeseen ja teki heinäkuun alussa itseoikaisupäätöksen lähes sadan ihmisen poistamiseksi vaaliluettelosta. Päätös kohahdutti ja muun muassa Inarinmaan Lapinkylä -yhdistys järjesti poistetuille henkilöille neuvontatilaisuuksia valitusten tekemiseksi.

Saamelaiskäräjien jäsen Kari Kyrö, joka poistettiin vaalilautakunnan päätöksellä luettelosta, lähetti oikeusministerille avoimen kirjeen, jossa moitti vaalilautakunnan toimintaa ja vertasi sitä Suomen sisällissodan aikaisiin tapahtumiin.

Elokuun alussa KHO ilmoitti, että vaaliluettelosta poistetut ihmiset tulee palauttaa luetteloon (siirryt toiseen palveluun). KHO:n mukaan vaalilautakunta ei voi ohittaa tuomioistuimen lainvoimaisia päätöksiä.

Tämän päätöksen jälkeen saamelaiskäräjien entisen puheenjohtajan, Klemetti Näkkäläjärven, johtama Sámi Árvvut -yhdistys kannusti saamelaisia boikotoimaan saamelaiskäräjävaaleja. Yle Saamen kyselyn mukaan nykyisistä saamelaiskäräjäjäsenistä suuri osa ei usko boikotoinnista olevan hyötyä. Myös Saamelaisneuvoston Suomen jaosto lausui, ettei hyväksy KHO:n päätöksiä hylätä ihmisoikeuskomitean tulkintoja Saamelaiskäräjien vaaliluetteloasiassa. Sen mukaan KHO ylenkatsoo komitean ratkaisuja ja vastustaa Saamelaiskäräjien vaalilautakunnan pyrkimyksiä valvoa ihmisoikeuksien toteutumista.

Vaalilautakunta ei ole vielä käsitellyt KHO:n tuoreinta päätöstä.

– Emme ole vielä ehtineet käsitellä sitä, mutta otamme asian käsittelyyn seuraavassa kokouksessamme, kertoo vaalilautakunnan puheenjohtaja Janne Näkkäläjärvi.

Lakimuutos voisi ratkaista tilanteen

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikion tulkinnan mukaan KHO ei ota kantaa siihen, mitä YK:n ihmisoikeuskomitea on linjannut.

– Epäselvä tilanne jatkuu edelleen. Nyt pitää analysoida todella tarkkaan, mitä KHO:n tuoreet päätökset merkitsevät sekä Saamelaiskäräjien hallituksen purkaushakemuksen ja vaalilautakunnan tekemään itseoikaisun kannalta, ja onko niiden kanssa mahdollista jatkaa esimerkiksi kansainvälisille areenoille.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikion mielestä tilanne tällaisenaan on kohtuuton.Vesa Toppari / Yle

Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Kari Kuusiniemen mukaan KHO:n tuomarit ovat ottaneet ihmisoikeuskomitean ratkaisut huomioon saamelaiskäräjien hallituksen purkuhakemusten käsittelyssä, mutta ovat todenneet ettei perusteita päätösten purkamiseksi ole.

– On selvää, että tällaisen kansainvälisen ihmisoikeustahon omaksuma kanta siitä, että saamelaisten ja alkuperäiskansan oikeuksia on loukattu, aiheuttaa tarpeen itsetutkiskeluun sekä KHO:ssa että valtion taholla.

– Siltä osin KHO:ssa on nyt tehty purkuhakemusten hylkäävät ratkaisut, mutta erityisesti Suomen valtion eli lainsäätäjän täytyy miettiä, että mikä tässä kiistassa on seuraava siirto. Jos muutosta halutaan, silloin tarvitaan lainmuutos, Kuusiniemi toteaa.

Lakimuutosta toivoo myös Saamelaiskäräjät. Saamelaiskäräjien hallitus onkin elokuun 7. päivä esittänyt kiireisen neuvottelupyynnön valtioneuvostolle saamelaiskäräjävaalien siirtämiseksi. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja odottaa yhä valtiolta toimia ennen vaaleja.

– Mielestäni on kohtuutonta, että olemme menossa vaaleihin tällaisessa tilanteessa. Valtiolla olisi vielä mahdollisuus pysäyttää vaalit ja selvittää asia, jotta meillä olisi yhteinen näkemys mennessämme seuraaviin vaaleihin, toteaa Tiina Sanila-Aikio.