Video: Näin surkea Sanelma virkoaa ahmimaan muikkuja – jo kaksi saimaannorpan kuuttia pelastumassa eläinlääkäreiden neuvokkaan avun ansiosta

Vapaaehtoisten eläinlääkäreiden saimaannorpille perustama hoitopaikka nousi pikatahdissa Puumalan vesille. Ensimmäinen potilas on toipunut nopeasti.

saimaannorppa
Kuutti sai alkuvaiheessa letkun kautta ravintoa.

Tiistaiaamuna Puumalassa käynnistyi pikavauhdilla vyörynyt tapahtumasarja, jonka ansioista uhanalaisen saimaannorpan hoito-olosuhteet ovat parantuneet merkittävästi.

Kaksi saimaannorpan kuuttia oli heinä-elokuun taitteessa päätynyt eläinlääkäripariskunta Anu Korpikallion ja Jake Kukowskin hoiviin. Molemmat kuutit olivat heikossa kunnossa. Ensimmäinen oli ilmeisesti päätynyt verkkoon, toinen oli aliravittu ja täynnä syöpäläisiä.

Kuvioon kuuluu myös kolmas eläinlääkäri, Pekka Sarkanen, joka viettää vapaa aikaansa Puumalassa Saimaan rannalla.

Sarkanen on ollut kymmenen vuotta vapaaehtoisena norpan suojelutyössä,muun muassa laskemassa ja kolaamassa pesiä. Lumettomina tai vähälumisina talvina vapaaehtoiset ovat kolanneet pesätarpeita myös Sarkasen mökkivesillä.

Sarkanen, Korpikallio ja Kukowski olivat jo alustavasti viritelleet ajatusta norppien hoitopaikan perustamisesta, sillä saimaannorpan hoitamiseen esimerkiksi Korkeasaaressa liittyy riski tautien leviämisestä.

Aiemmin löydetty kuutti oli viety Korkeasaareen, sillä siellä oli sattumoisin ollut allas ilman itämerenhylkeitä parisen kuukautta. Tautiriskin takia norppia ja itämerenhylkeitä ei pidetä samoissa paikoissa.

Tiistaiaamun valjettua huomattiin, että Pihlajavedeltä surkeassa kunnossa löydetty kuutti oli edelleen elossa. Soittokierros eläinlääkäreiden kesken johti siihen, että he muutaman vapaaehtoisen avulla kokosivat Sarkasen hiekkarannalle tukevan teräsaitauksen. Aitaus oli aiemmin ollut Sarkasella kotieläinten käytössä.

Heikko kuutti sai eläinlääkäreiltä antibiootteja ja letkun kautta ravintoa. Kuutin letkuruokinnan Korpikallio ja Kukowski opettelivat Korkeasaaresta lähetetyn videon avulla.

Lääkitty ja ravittu kuutti siirrettiin pikatahdilla pystytettyyn aitaukseen. Torstaiaamuun mennessä hoitokodin ensimmäinen asukas oli virkistynyt huomattavasti.

– Kuutti alkoi jo tiistai-iltana syödä muikkuja paloiteltuna ja eilen kelpasivat jo kokonaisetkin kalat. Myös turkki on lähes puhdas. Loiset ovat käytännössä poistuneet, Pekka Sarkanen kertoi torstaina aamupäivällä.

Kuutti pääsi tutustumaan uuteen hoitopaikkaan.
Kuutti pääsi tutustumaan uuteen hoitopaikkaan.Petri Vironen / Yle

Aamulla ei tiedetty, että illalla aitaus on pystyssä

Saimaannorpan suojelusta vastaavan Metsähallituksen suojelubiologi Jouni Koskela pitää eläinlääkäreiden apua ensiarvoisen tärkeänä.

– Ilman heidän neuvokasta toimintaa kuutit tuskin olisivat selvinneet hengissä. Tähän asti kuuteille on voitu antaa vain antibioottipistos ja päästää takaisin veteen. Ne ovat yleensä menehtyneet samana tai seuraavana päivänä.

Päätös hoitopaikan perustamisesta eteni hämmästyttävän nopealla aikataululla.

– En olisi voinut tiistaiaamuna vielä uskoa, että tällainen hoitopaikka saataisiin. Illalla se oli jo valmis. Pekka Sarkaselle täysi tunnustus, Koskela sanoo.

Jouni Koskelan mukaan samanlaisia hoitopaikkoja voisi tulevaisuudessa olla muutamia eri puolella Saimaata. Reilut puolet norpista elää Savonlinnan ympäristössä Haukivedellä ja Pihlajavedellä.

– Jos Savonlinnan pohjois- ja eteläpuolella olisi tällaiset paikat, kuuteilla olisi vain puolen tunnin tai tunnin matka hoitoon.

Myös Korkeasaareen aiemmin siirretty kuutti on vahvistunut huomattavasti. Parhaillaan asiantuntijat ja viranomaiset pohtivat mahdollisuutta palauttaa kuutti takaisin Saimaaseen. Tautiriskin takia päätös on vielä auki.

– Päätös palauttamisesta tehdään varmaankin ensi viikolla, Koskela sanoo.

Mahdollinen palautuspaikka on julkinen

Koskela on jo ollut yhteydessä kalastusalueelle, josta ensimmäinen kuutti löytyi. Kalaveden omistajat ovat jatkossa avainasemassa, jos kuutti palautetaan takaisin kotivesilleen.

– Jos palautukseen päädytään, paikka kerrotaan julkisesti ja harras toiveemme on, ettei siellä kalastettaisi verkoilla, Koskela kertoo.

Jos asiantuntijat katsovat, ettei Korkeasaaressa hoidettua kuuttia voida palauttaa Saimaaseen, vaihtoehdoksi jää lopettaminen.

– Toisin kuin kirjohylkeet ja harmaahylkeet norpat eivät viihdy ja menesty tarhaolosuhteissa. Jäljelle ei jää vaihtoehtoja, Koskela myöntää.

– Norppa haluaa olla villi ja vapaa.

Kuutti sai alkuvaiheessa letkun kautta ravintoa.
Kuutti sai alkuvaiheessa letkun kautta ravintoa.Petri Vironen / Yle