Yksin alaikäisinä tulleille turvapaikanhakijoille virheellisiä päätöksiä – Migri myöntänyt liian lyhyitä lupia

Kyse on ollut toista kertaa haettavista jatkoluvista.

oleskeluluvat
Migrationsverkets dörr i Reso.
Maahanmuuttoviraston tulosalueen johtajan Olli Koskipirtin mukaan sekaannus jatkoluvissa johtuu viraston sisäisen ohjeen monitulkintaisuudesta.Yle/Lotta Sundström

Maahanmuuttovirastossa on ollut sisäisiä epäselvyyksiä liittyen alaikäisenä yksin Suomeen tulleiden turvapaikanhakijoiden jatkolupiin.

Ylen tietojen mukaan virasto on myöntänyt alaikäisinä saapuneille kahden vuoden jatkolupia, vaikka edellytykset neljään vuoteen olisivat olleet olemassa.

Kyse on ollut toista kertaa haettavasta jatkoluvasta. Jatkolupaa haetaan, kun oleskeluluvan voimassaolo on päättymässä.

Maahanmuuttovirasto myöntää ensimmäisen jatkoluvan yleensä kahdeksi vuodeksi, toisen taas neljäksi.

Maahanmuuttoviraston tulosalueen johtajan Olli Koskipirtin mukaan sekaannus jatkoluvissa johtuu viraston sisäisen ohjeen monitulkintaisuudesta.

– Ohjeen kirjauksen mukaan jatkolupa voidaan myöntää 1–2 vuodeksi, jos hakija on edellisen lupansa aikana täysi-ikäistynyt. Siinä ei ole kuitenkaan huomioitu, hakeeko asiakas ensimmäisen vai toisen kerran jatkolupaa.

Myös Pakolaisneuvonnan vastaava lakimies Hanna Laari on työssään törmännyt useisiin Maahanmuuttoviraston päätöksiin, joissa täysi-ikäistymisen kynnyksellä olevan turvapaikanhakijan hakema toinenkin jatkolupa on määrätty 1–2 vuodeksi, vaikka edellytykset neljään vuoteen olisivat olleet olemassa.

Koskipirtin mukaan Maahanmuuttovirasto on jo oma-aloitteisesti korjannut päätöksiään.

– Kyseistä ohjetta tullaan alkusyksystä tarkentamaan, hän kertoo.

Koskipirtti muistuttaa, että toinenkin jatkolupa voidaan myöntää lyhyempänä, jos asiakas ei ole osoittanut motivoituneisuutta integroitumiseen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi heikkoa koulumenestystä tai rikoksiin syyllistymistä.

Jatkolupien myöntäminen siirrettiin vuoden 2017 alusta poliisilta Maahanmuuttovirastolle, jonka jälkeen julkisuudessa puhuttiin alaikäisenä Suomeen tulleiden turvapaikanhakijoiden saamista pätkäluvista.

Pakolaisneuvonnan Laarin mukaansuurin muutos vuoden 2017 alussa oli se, että aiemmin neljäksi vuodeksi annettu ensimmäinen jatkolupa alettiin myöntämään lyhyenä, eli 1–2 vuoden mittaisena, Migrin kiristyneiden käytäntöjen vuoksi.

Laissa lähtökohta on, että ensimmäinen oleskelulupa yksilöllisestä inhimillisestä syystä (siirryt toiseen palveluun) on vuoden mittainen.

"Nuoret saaneet arpapelimäistä kohtelua"

Kun alaikäinen turvapaikanhakija saapuu Suomeen ilman huoltajaa, hänelle määrätään laillinen edustaja. Maahanmuuttovirasto maksaa palkkion tehtävästä

Edustaja käyttää poissaolevan huoltajan puhevaltaa ja toimii nuoren apuna viranomaisten kanssa: Hänen tehtävänsä on varmistaa, että lapsen etu tulee huomioiduksi eri tilanteissa.

Oleskelulupien käsittelyt saattavat kuitenkin venyä.

– Nuori oli tilanteessa, jossa hänellä ei ollut oleskelulupakorttia. Hän oli toki laillisesti Suomessa, koska hänellä on todistus hakemusprosessista, mutta matkustaminen oli mahdotonta ja palveluiden saanti hankalaa.

Näin miltei kaksi vuosikymmentä turvapaikanhakijoiden edustajana toiminut Jukka Kursula kuvailee täysi-ikäistymisen kynnyksellä olleen tamperelaisen nuoren tilannetta oleskelulupaprosessin keskellä.

Kysymys oli jatkoluvasta aiemmin myönnetylle oleskeluluvalle.

Jukka Kursi Vantaalla elokuussa 2019
Alaikäisenä yksin tulleiden turvapaikanhakijoiden edustajana toimiva Jukka Kursula kertoo, että nuorten oleskelulupaprosessit venyvät usein kuukausien mittaisiksi.Laura Hyyti / Yle

Pakolaisneuvonnan Hanna Laarin mukaan alaikäisten nuorten edustajilla on vastuu siitä, että saaduista päätöksistä valitetaan tarvittaessa.

Hänen mukaansa edustajien sitoutuneisuus tehtäväänsä vaihtelee.

– Moni alaikäisinä Suomeen vuonna 2015 tulleista turvapaikanhakijoista on saanut Suomessa monin tavoin arpapelimäistä kohtelua. Nuorelle määrätyllä edustajalla on suuri valta siihen, valitetaanko saaduista päätöksistä.

Juristi Hanna Laari Pakolaisneuvonta ry:stä.
Pakolaisneuvonnan vastaava lakimies Hanna Laari peräänkuuluttajaa edustajien vastuuta.Sini Järnström/ Yle

Kun nuori täyttää 18 vuotta, hänen tilanteensa muuttuu yhdessä yössä.

– Sen jälkeen edustajan tehtävä loppuu kuin leikaten, pitkään nuorten edustajana toiminut Jukka Kursula sanoo.

Kursula toimii tällä hetkellä ETU – edustajat turvapaikanhakijalapsille ry varapuheenjohtana.

Hän on kohdannut uransa aikana useita yksin tulleita ja sittemmin täysi-ikäistyneitä nuoria, joiden oleskelulupa on ollut ummessa jopa vuoden jatkolupakäsittelyiden venyessä. Tilanne on vaikea.

18-vuotta täytettyään nuori siirtyy jälkihuoltovaiheeseen (siirryt toiseen palveluun), jossa hän saa tukea muun muassa koulutukseen ja työnhakuun liittyvissä asioissa.

Pitkät käsittelyajat aiheuttavat oleskelulupiin pitkiä katkoja

Maahanmuuttoviraston Olli Koskipirtti kertoo, että yksilöllisen inhimillisen syyn perusteella käsiteltävien jatkolupahakemusten arvioitu käsittelyaika on tällä hetkellä neljä kuukautta.

Viraston toive on, että jatkolupahakemuksia haettaisiin aikaisintaan 3 kuukautta ennen voimassaolevan oleskeluluvan loppumista.

Pakolaisneuvonnan vastaavan lakimiehen Hanna Laarin mukaan kyseinen menettelytapa saattaa kuitenkin aiheuttaa sen, että hakijan oleskelulupa on kuukausia katkolla.

Hänen havaintonsa mukaan hakemusten käsittelyprosessi on kestänyt usein 7–8 kuukautta.

Koskipirtti kertoo Maahanmuuttoviraston menettelyn perustuvan siihen, että oleskelulupapäätöstä ei ole tarkoituksen mukaista merkitä alkamaan vasta usean kuukauden kuluttua.

Jatkolupa oleskeluluvalle myönnetään aina edellisen luvan päättymispäivästä.

– Jos uusi lupa myönnettäisiin alkamaan vasta monen kuukauden päästä niin ratkaisuhetkellä ei voida arvioida sitä, täyttyisivätkö luvan myöntämisen edellytykset pitkällä tulevaisuudessa, Koskipirtti sanoo.

Lue lisää:

Massiivinen turvapaikkavalitusten ruuhka on saatu pääosin purettua hallinto-oikeuksissa

Migrin miniluvat nuorille herättävät huolta –"Voin asua kaksi vuotta rauhassa ja sen jälkeen pitää taas jännittää ja pelätä"

"Tuntuu, että en jaksa enää", sanoo paperiton Aljoarin Adnan – Paperittomia löydetään koko ajan lisää Suomesta