Johtajaylilääkäri suomii kovin sanoin lääkäreiden vuorokauden mittaisia päivystysvuoroja: "Minä en menisi edes kampaajalle, joka on valvonut 24 tuntia"

Lääkäripula ja myös päivystyksestä maksettava korvaus ovat johtaneet pitkiin päivystysvuoroihin, jotka voivat olla vaarallisia sekä potilaalle että lääkärille.

lääkärit
lääkäri ja tippapussi
Keskussairaaloissa ja yliopistosairaaloissa lääkärin työaika voi olla jopa 24 tuntia. Kuvituskuva.AOP

24 tunnin työvuoro ei ole harvinaisuus Suomen keskussairaaloissa ja yliopistollisissa sairaaloissa. Kanta-Hämeen keskussairaalan johtajaylilääkäri Sally Järvelän mukaan pitkät päivystykset ovat todellinen ongelma, joka vain koko ajan pahenee.

– Ei meistä kukaan halua mennä lentokoneeseen, jossa lentäjä on jo edeltävät 24 tuntia lentänyt. Minä en menisi edes kampaajalle, joka on 24 tuntia valvonut.

Yle kertoi aiemmin lääkäreiden uupumuksesta, jonka seurauksena potilaat ovat voineet joutua kokemaan lääkärin vastaanotolla kiroilua, huutoa ja raivoa.

Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki on kertonut joutuneensa rajoittamaan keikkalääkäreiden päivystysvuoroja, vaikka lääkärit olisivatkin halunneet tehdä niitä enemmän.

Työvuoro venyy 24 tunnin mittaiseksi, kun lääkäri ensin tekee normaalin työvuoron kello 8–16 ja siirtyy sen jälkeen päivystämään. Päivystys loppuu seuraavana aamuna kello 8.

Yön hiljaisina hetkinä lääkärillä voi olla mahdollisuus päästä hetkeksi nukkumaan sairaalan lepohuoneeseen. Aina se ei kuitenkaan ole mahdollista, vaan lääkäri joutuu valvomaan yli vuorokauden. Harvalla alalla sallitaan näin pitkiä työaikoja.

Sally Järvelä, toimialue johtaja, lääkäri, Tays
Johtajajaylilääkäri Sally Järvelä kertoo itsekin tehneensä erikoistumisjaksonsa aikana 24 tunnin työvuoroja. Marjut Suomi / Yle

Johtajaylilääkäri Sally Järvelän mielestä lääkärin ei pitäisi tehdä hoitopäätöksiä väsynein mielin ja silmin, koska todennäköisyys virheeseen kasvaa.

– Lääkärit eivät ole yli-ihmisiä, ja yli 12 tunnin työvuoroja ei lääkärin pitäisi tehdä. Se ei minun mielestäni ole nykypäivää, sanoo Järvelä.

Lääkäripula ja hyvä korvaus

Lääkäreitä ajaa pitkiin päivystysjaksoihin lääkäripula ja toisaalta siitä maksettava korvaus. Päivystys on yleensä yö- ja viikonlopputyötä, joten siitä työntekijä saa myös päivätyötä suuremman korvauksen.

Rahan himo voi ajaa lääkäreitä rohmuamaan liikaa päivystyksiä itselleen. Joillakin paikkakunnilla maksetaan jopa sopimuksia enemmän palkkaa, jotta erityisesti nuoria lääkäreitä saataisiin tekemään päivystyksiä.

– Jos päivystystä tekee terveytensä kustannuksella tai altistuu hoitovirheille, ei ole sellaista rahamäärää, jolla se olisi korvattavissa, sanoo Kanta-Hämeen keskussairaalan johtajaylilääkäri Sally Järvelä.

Palkkaa suurempi syy pitkiin päivystyksiin on kuitenkin lääkäripula.

– Jos ei ole päivystäviä lääkäreitä, tyhjästä on paha nyhjästä. On pakko jakaa työtä mahdollisimman hyvin niiden kesken, jotka ovat käytettävissä. Ne harvat lääkärit, jotka päivystystä tekevät, tekevät sitä ehkä liikaa, arvioi Järvelä.

Väsyneenä tekee virheitä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen on arvostettu unitutkija. Hän kertoo, että ihmisen unen puute johtaa lukuisiin oireisiin.

24 tunnin yhtäjaksoinen valvominen aiheuttaa väsymyksen tunteen lisäksi torkahtelua ja nukahtelua. Lisäksi keskittymiskyky herpaantuu, tarkkaavuus heikkenee ja huomiokyky kapenee.

– On vaikea painaa mieleen asioita ja toisaalta ottaa muistista siellä olevaa tietoa käyttöön, kertoo Partonen.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen
THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen mukaan väsyneenä töiden tekeminen voi aiheuttaa monenlaisia haittoja. Jyrki Ojala / Yle

Valvominen aiheuttaa Partosen mukaan ihmisessä mielialamuutoksia, joita ei virkeänä ollessa tapahtuisi.

– Ihminen tulee ärtyneemmäksi ja saattaa huutaa potilaille, kollegoille tai kelle tahansa. Riitojakin voi tulla herkemmin.

Timo Partonen korostaa lääkärin ammatissa juuri valvomisen aiheuttamaa keskittymiskyvyn, muistin ja ajattelun selkeyden heikkenemistä. Niiden takia ihminen altistuu tekemään virheitä ja virhearviota.

– Voi tehdä helppojakin virheitä ihan rutiininomaisissa tehtävissä. Silloin voi sattua potilasvahinkoja, sanoo Timo Partonen.

Kaiken lisäksi 24 tuntia valvonut työntekijä joutuu kotimatkallaan muita herkemmin tapaturmiin tai onnettomuuksiin. Näitä on todettu Partosen mukaan erityisesti yhdysvaltalaisissa tutkimuksissa, joissa on selvitetty sairaalatyöntekijöiden pitkiä työvuoroja.

– Liian pitkä valvominen on huolenaihe. Johtui se sitten päivystyksestä tai jostain muusta syystä.

Partonen kannustaa pohtimaan, olisiko pitkiin päivystyksiin keksittävissä muuta ratkaisua. Hänkin tietää, että monia lääkäreitä houkuttaa niistä saatava hyvä korvaus.

– Mutta onko se sen arvoista, kun miettii näitä haittoja?

Päivystäjiä lisää

Useilla paikkakunnilla on lopetettu päivystäviä pieniä sairaaloita ja keskitetty päivystys isoihin keskussairaaloihin. Kuitenkaan aikaisemmin pienissä sairaaloissa päivystäneet lääkärit eivät ole enää tulleet ison sairaalan päivystysrinkiin mukaan.

Silloin päivystävien lääkäreiden määrä pienenee entisestään.

– Yksi tärkeä askel ratkaista ongelma on saada terveyskeskusten taitavat yleislääkärit takaisin päivystysrinkiin. Olisi myös potilaan hoidon ja edun mukaista, että meillä on yleislääkäreitä yhteispäivystyksissä, kertoo Kanta-Hämeen keskussairaalan johtajaylilääkäri Sally Järvelä.

Keskussairaaloiden päivystyksessä ruuhkaisinta on viikonloppuisin ja silloin, kun terveyskeskukset alkavat mennä iltapäivällä kiinni. Yleislääkäreiden saaminen keskussairaalan päivystykseen vaikka vain neljäksi tunniksi helpottaisi johtajaylilääkäri Sally Järvelän muiden lääkäreiden päivystystilannetta merkittävästi.

– Suurin osa lääkäreistä ei halua tehdä päivystystyötä, koska se on niin karmean kuormittavaa.

Sally Järvelän mukaan yksi vaihtoehto olisi, että normaalin työpäivän jälkeen lääkärillä olisi esimerkiksi neljän tunnin tai yöaikaan korkeintaan 12 tunnin päivystysvuoro.

– Minä toivon, että myös potilaiden vuoksi me saadaan tämä asia lähivuosina kuntoon.

Jos lääkäreitä olisi tarpeeksi, voitaisiin lääkäreiden osalta harkita tavallista, teollisuudesta tuttua kolmivuorotyötä.

– Minä en oikein tiedä, miksi kolmivuorotyöhön ei ole menty. Meillä on iso ammatti, jossa on iso vastuu. Se on luottamustoimi, mutta sitäkin voi joutua tekemään kolmivuorotyössä.

Potilaalle ei saa kiukuta

Sally Järvelän on ollut Kanta-Hämeen keskussairaalan johtajaylilääkärinä vasta reilun viikon, mutta oli sitä ennen Tampereen yliopistollisen sairaalan toimialuejohtajana. Koulutukseltaan hän on ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri.

Lääkärin huonoa käytöstä hän ei voi millään tavalla hyväksyä.

– Eihän sitä sallita missään muussakaan asiakaspalvelutyössä. Siinä ollaan kyllä jo tosi kaltevalla pinnalla, jos lääkärin väsymys näkyy potilaalle saakka, sanoo Järvelä.