"Me haluamme, että tämä kallio pysyy tässä ikuisesti" – Into suojella metsiä lisääntyy, ja sen taustalla on ilmastonmuutos

Vapaaehtoisesta metsien suojelusta maksettavat korvaukset ovat nousseet vahvaksi vaihtoehdoksi metsänhakkuille.

luonnonsuojelu
Perttu Laakso ja Olli Lukanniemi
Perttu Laakso (vas.) päätyi suojelemaan metsäalueensa pysyväksi luonnonsuojelulaueeksi. Olli Lukanniemi opastaa metsänomistajia suojeluun liittyvissä asioissa.Timo Leponiemi / Yle

Renkolaisen Perttu Laakson metsästä viisi ja puoli hehtaaria on ollut kymmenen vuotta ympäristötukikohteena, jonka suojelusta on maksettu korvausta.

Nyt määräaikainen suojelu on vaihtumassa pysyvään suojeluun vapaaehtoisen metsiensuojelun METSO-ohjelman kautta. Taustalla on halu säilyttää arvokkaaksi koettu maisema ennallaan.

– Täällä on sellaisia mahtavia paikkoja, että erästäkin kohdetta minä kutsun kirkoksi. Siellä tulee ihan semmoinen pyhä olo, kun sinne menee. Minulle tämä paikka on erittäin tärkeä, sanoo Laakso.

Laakso kertoo, että suojelumetsä on paikka, joka on pitkään ollut paikallisten ihmisten tiedossa. Siellä on marjastettu, sienestetty ja järjestetty suunnistuskilpailuja.

Ei kivimurskaamolle

Kymmenen vuotta sitten alueelle laadittiin hoitosuunnitelma turvaamaan sen säilymistä. Hoitosuunnitelman määräaika umpeutui alkukesästä ja ratkaistavaksi tuli, jatketaanko suojelua uudella hoitosuunnitelmalla vai siirretäänkö alue pysyvään suojeluun.

– Tämä kymmenen vuotta synnytti sellaisia ajatuksia, miten tätä aluetta voitaisiin käyttää muuten kuin normaalia metsää. Sitä kautta meni nopeasti läpi ajatus pysyvästä suojelusta.

Kalliojyrkänne
Kalliojyrkännettä ei haluttu murskeeksi. Suojelupäätös takaa sen säilymisen.Timo Leponiemi / Yle

Suojelualueella on paljon lahopuuta sisältävän vanhan metsän lisäksi korkeita kalliojyrkänteitä.

– Nämä ovat seutukunnan pisimmät ja komeimmat jyrkänteet. Tässä lähistöllä on esimerkiksi kivimurskaamo. Luulisin, että kivimurskaihmisillä tämän kallion näkeminen saattaa aiheuttaa jonkinnäköistä intoa päästä tännekin. Me haluamme, että tämä kallio pysyy tässä ikuisesti.

Ilmastonmuutoksen torjunta lisäarvona

Myös virinnyt keskustelu ilmastonmuutoksesta vaikutti osaltaan Laakson päätökseen hakea metsälleen pysyvää suojelua.

– Se on tullut siinä matkan varrella. Kun siitä ryhdyttiin puhumaan, tuli ahaa-elämys, että tässä on vielä tämäkin lisäarvo. Nyt olen ylpeä siitäkin.

Renkolaista metsää
Keskustelu ilmastonmuutoksesta on lisännyt metsien merkitystä toimia hiilinieluna.Timo Leponiemi / Yle

Suomen metsäkeskuksen asiakasneuvoja Olli Lukanniemi uskoo, että ilmastonmuutoskeskustelu on lisännyt kiinnostusta metsien pysyvään suojeluun.

– Maanomistajat ovat todenneet, että pysyvä suojelu on hyvä ratkaisu heidän metsiinsä. Siinä suojelun korvaus on parempi ja samalla tulee se varmuus, että tälle metsälle ei tosiaankaan tapahdu mitään, vaan tämä pysyy hiilinieluna, sanoo Olli Lukanniemi.

Veroton korvaus pysyvästä suojelusta

METSO-ohjelmassa suojeltavasta alueesta maksetaan korvaus puuston arvon mukaan. Korvaus on verotonta, toisin kuin puunhakkuusta saatavat tulot tai määräaikaisesta ympäristötukikohteesta maksettava korvaus.

Pysyvästä suojelusta maksettava korvaus on jopa kolmin- tai nelinkertainen verrattuna määräaikaiseen suojeluun, kertoo Lukanniemi.

Taideteos metsässä
Perttu Laakson metsässä voi tutustua myös taideteoksiin. Näyttelyille on luvassa jatkoa tulevinakin vuosina.Timo Leponiemi / Yle

Perttu Laakso toteaa, että hänen kohdallan korvaus ei ollut ratkaisevin tekijä. Tärkeämpää on esimerkiksi se, että metsässä voidaan jatkaa taidenäyttelyitä.

Nyt metsässä on näyttely jo toista kesää, ja jatkosta on sovittu taitelijoiden kanssa. Näyttelyn on ideoinut Kaloisten kylällä asuva taiteilija Riitta Kopra, joka on saanut näyttelyyn mukaan 14 muuta taiteilijaa. Paikan päällä tehtyihin teoksien kautta voi tutustua jokamiehenoikeuksiin.

Rahan ohella halu suojella maisemaa

Metsäkeskuksen Olli Lukanniemi kertoo, että varsinkin tänä vuonna on ollut useita sellaisia kohteita, joissa määräaikaisesta suojelusta on haluttu siirtyä pysyvään suojeluun. Käytännössä jokaisessa tapauksessa taustalla on ollut muutakin kuin halu saada korvauksia.

Renkolaismetsän valjastaminen taiteen näyttämöksi on Lukanniemen mielestä loistava esimerkki metsän monimuotoisesta käytöstä.

Renkolaista metsää
Hämeessä suojeltiin METSO-ohjelmassa viime vuonna 605 hehtaaria metsää.Timo Leponiemi / Yle

Viime vuonna koko maassa suojeltiin vapaaehtoisesti lähes 4 300 hehtaaria metsää. Tänä vuonna tavoite on pari sataa hehtaaria suurempi.

Suojelun painopiste on viiden eteläisimmän Ely-keskuksen alueella. Vapaaehtoiseen metsien suojeluun on varattu tälle vuodelle rahaa 25 miljoonaa euroa. Toiveissa on, että määräraha kasvaisi tulevina vuosina lähelle 50 miljoonaa euroa, sanoo Lukanniemi.

Vuonna 2008 alkanut METSO-ohjelma jatkuu ainakin vuoteen 2025 saakka. Siihen mennessä tavoite on saada suojeluun 96 000 hehtaaria metsää. Määräaikaisissa suojelualueissa tavoite on 82 000 hehtaaria.

Pysyvien suojelualueiden tavoite toteutunee, mutta määräaikaisissa voidaan jäädä tavoitteesta. Osasyy siihen voi olla se, että parempien korvausten johdosta pysyvä suojelu kiinnostaa määräaikaista suojelua enemmän, arvioi Lukanniemi.

Hämeessä toivotaan suojeluun lisää lehtoalueita

Hämeessä suojeluun tulleista alueista yli puolet on ollut runsaspuustoisia metsiä, mutta myös pienvesiä eli käytännössä puronvarsia on suojeltu paljon. Niiden kohdalla on kannettu huolta puhtaista vesistä. Pienvedet pysyvät puhtaampina, kun hakkuita ei uloteta niiden lähelle, huomauttaa Olli Lukanniemi.

Kääpä
Hämeessä yli puolet suojelumetsistä ovat paljon lahopuuta sisältäviä runsaspuustoisia metsiä.Timo Leponiemi / Yle

Hämeessä suojeltavaksi toivotaan erityisesti laajoja vanhojen metsien kohteita, lehtoalueita ja reheviä soita, listaa ylitarkastaja Esa Pynnönen Hämeen Ely-keskuksesta.

– Meillä viime vuosi oli ennätysvuosi. Hämeessä suojeluun tuli 605 hehtaaria metsää. METSO-ohjelman tunnettuus on noussut. Myös kohonnut puun hinta näkyy suojelukohteiden tarjonnassa, koska se vaikuttaa suoraan suojelusta maksettaviin korvauksiin.

Myös metsänomistajien kaupungistuminen voi vaikuttaa.

– Kun ei enää olla sidoksissa maaseutuun, eikä metsä ole suoraan elinkeino, silloin suojelu on varteenotettava vaihtoehto. Sanoisin, että METSOn korvaus on varsin kilpailukykyinen, huomauttaa Pynnönen.

Suomen metsäkeskuksen asiakasneuvoja Olli Lukanniemi painottaa, että suojelupäätöstä tehtäessä maanomistajilla on päätäntävalta.

– Tämä on täysin vapaaehtoista.