Näillä 5 vinkillä taltutat lapsesi eskarikiukun – "Kannattaa kyykistyä kuuntelemaan lasta"

Lasta rauhoittaa, kun aikuinen menee hänen tasolleen eikä lähesty yläviistosta, lastenpsykiatri Raisa Cacciatore muistuttaa.

Lasten kiukuttelu
Lapsen käsi nyrkissä.
Lapsen kiukku purkaantuu usein vasta hoitopäivän päätyttyä. Se kertoo siitä, että lapsi uskaltaa näyttää tunteensa ja stressinsä kotona, Cacciatore sanoo.Mikko Suhonen

Tavarat lentelevät ja ovet paukkuvat. Pikkusisarukset ärsyttävät ja vanhemmille puhutaan rumasti tai huudetaan lujasti.

Kotona näkyy ja kuuluu, että kuusivuotiaan on aika mennä esikouluun. Puhutaan eskarikiukusta tai eskaristressistä.

Eskaristressi on lapselle oikeastaan elämänsä toinen itsenäistymiskriisi, ensimmäinen oli niin sanottu uhmaikä parivuotiaana. Kolmanneksi irtioton ajaksi voi sanoa murrosikää, jolloin jo aikuisuus alkaa kolkutella.

Väestöliiton asiantuntija, lääkäri ja lastenpsykiatri Raisa Cacciatore kertoo, mistä eskaristressissä on kyse ja antaa vinkit, miten luovia siitä eteenpäin.

1. Mieti, miksi lapsi kiukuttelee

Raisa Cacciatore muistuttaa, että lapsen kiukuttelun tai huonon käytöksen takana on aina hätää, huolta, pelkoa ja ahdistusta.

– Lapsi on silloin avun tarpeessa. Sano lapselle, että huomaat että hänellä on varmaan tosi paha mieli. Kysy mikä ärsyttää. Kun lapsi huomaa, että aikuisella on voimia kuunnella häntä, hän yrittää kertoa syyn kiukutteluun tai huonoon käytökseen.

Cacciatore kehottaa asettumaan lapsen tasalle.

– Kannattaisi unohtaa ojennus-komennus-menetelmä ja sen sijaan kyykistyä kuuntelemaan lasta. Mistä syystä eskarilainen tai lapsi yleensäkin kiukuttelee, kiroilee tai käyttäytyy muuten huonosti? Miksi hän kiusaa pikkusisarustaan? Tunteen takana on aina joku tarve.

Lasta rauhoittaa, kun aikuinen menee hänen tasolleen eikä lähesty yläviistosta. Pienen eskarilaisen huolia ja pelkoja ei saa vähätellä, vaikka ne aikuisen maailmasta katsottuna tuntuisivatkin pieniltä.

2. Pysy rauhallisena

Aikuisen tehtävä on olla aikuinen eikä hänen pidä lähteä lapsen kiukkuun mukaan.

– Olen usein sanonut, että lapsuus on keksitty siksi, että lapsi oppii miten tunteiden kanssa pärjätään tässä yhteiskunnassa. Eskarilainen on tässä vielä keskeneräinen, koska hänen keinonsa ovat kehittymättömät, sanoo Cacciatore.

– Vauva karjuu, kun on nälkä tai vaippa on märkä. Siitä kasvaessaan lapsi oppii vähitellen, miten reagoida hätään, pelkoon, ahdistukseen ja niin edelleen.

Tietyissä ikävaiheissa kiukku on tapa reagoida tunteisiin, ja siksi tuhmaksi tai ilkeäksi moittiminen on epäreilua ja kuulostaa lapsesta kielteiseltä.

Cacciatorelta on juuri ilmestynyt yhdessä Erja Korteniemi-Poikelan kanssa kirja, jossa esitellään lasten ja nuorten aggressioportaita aikuisuuteen asti.

3. Kuuntele itseäsi

Raisa Cacciatore kehottaa aikuista tarkkailemaan myös itseään ja omaa tapaansa reagoida lapsen kiukutteluun.

– Ole empaattinen itsellesi. Rauhoita ensin oma stressisi, niin silloin lapsen kiukun vastaanottaminen on tuhat kertaa helpompaa. Havainnoi, miten itse käyttäydyt lapsen kiukutellessa ja vaikka nauhoita omaa käytöstäsi, Cacciatore neuvoo vanhempia.

Lastenpsykiatri muistuttaa myös, että stressiä ei ole valmiina missään kodissa eikä eskarin tai koulun tiloissa. Aikuiset kuljettavat sen sinne – yleensä ajattelemattomuuttaan.

4. Älä lisää lapsen suorituspaineita

Raisa Cacciatore sanoo, että suomalaisilla on usein tapana miettiä, mitähän muut meistä ajattelevat. Niin ollen myös, mitähän muut meidän lapsista ajattelevat.

– Eskarissa kuusivuotias kohtaa paljon uusia lapsia, vieläkin enemmän jos eskari on koulun yhteydessä. Siellä tulee väistämättä kilpailua esimerkiksi siitä, kuka osaa lukea ja kirjoittaa. Tai kuka osaa jonkun uuden leikin tai tuntee trendin, sanoo Cacciatore.

Lapselle tulee helposti tunne, että muut osaavat ja tietävät jo kaiken ja minä itse en vielä mitään.

– Eskarista sanotaan usein, että siellä opitaan koulua varten, että pitää oppia sitä ja tätä. Se ei pidä paikkaansa. Lapsen ei tarvitse oppia lukemaan vielä eskarissa eikä osata, kun siirtyy ekaluokalle.

Cacciatoren mukaan kotona kannattaa puhua myös, mitä on olla ystävä ja mikä helpottaa saamaan niitä. Uusien kaverien saaminen voi askarruttaa eskarilaista.

– Ystävyyden pelisäännöt ovat ihan yksinkertaisia. Tervehdi aina, hymyile usein, katso silmiin, puhu ystävällisesti. Tarjoa vaikka ensimmäinen keinuvuoro. Kutsu ystäväksi, kuuntele, kysy mitä kuuluu, Raisa Cacciatore luettelee esimerkkejä.

5. Anna lapselle tukea ja tilaa

Lapsi saattaa päiväkodissa tai eskarissa käyttäytyä mallikkaasti, mutta kiukku pääsee valloilleen kotona.

– Vanhempien ei olisi hyvä ottaa sitä henkilökohtaisesti. Se kertoo vain siitä, että lapsi uskaltaa näyttää tunteensa ja stressinsä kotona, Cacciatore sanoo.

Hänen mukaansa riippuu lapsen temperamentista, miten aikuisen heti kiukunpuuskan jälkeen kannattaa reagoida.

– Jotkut lapset haluavat purkauksen jälkeen paeta ja rauhoittua itsekseen, jotkut tulla lähelle. Kun lapsi on rauhoittunut, hänen kanssaan voi taas keskustella, miksei ole hyvä puhua rumia, paiskoa ovia tai kiusata pienempiä sisaruksia.