Stressitön koulu? Se on tavoitteena Keravalla – "Huoneeni väri on hattara ja se piristää", sanoo rehtori

Keravalaiskoulussa väri- ja sisustusratkaisujen toivotaan vähentävän stressiä ja parantavan oppilaiden vireystilaa. Keinoista ei ole toistaiseksi suoraa tutkimusnäyttöä.

koulut
Sisustuksen alla oleva koululuokka.
Päivölänlaakson koulun huonekalut ovat pääosin puuta ja värimaailma on perusilmeeltään vaalea.Matti Myller / Yle

Keravalla on aloittanut tänään torstaina toimintansa koulu, jossa oppimisympäristöstä on pyritty tekemään mahdollisimman stressitön, sekä oppilaille että opetushenkilökunnalle.

Päivölänlaakson uuden, noin 320 oppilaan koulun tilat on rakennettu Stress Free Area -konseptin mukaan, ja niiden toivotaan vähentävän stressiä ja parantavan oppilaiden ja henkilökunnan viihtyvyyttä.

Konseptin on luonut suomalainen Margit Sjöroos. Sitä on aiemmin käytetty koulumaailmassa laajasti esimerkiksi Vääksyn yhteiskoulussa.

Sjöroosin konseptin mukaisia tiloja oli viime vuonna kaikkiaan kuudessatoista eri koulussa. Keravan kaupunki tiedotti uudesta koulusta elokuun alussa (siirryt toiseen palveluun).

Päivölänlaakson koulussa on pyritty sisustuksen ja akustiikan avulla vähentämään aistiärsykkeitä ja parantamaan oppilaiden vireystiloja. Seinät on jätetty valkoisiksi, ja akustiikkaa parantavat esimerkiksi huoneiden matot.

Jakkaroita Päivälaakson koulussa.
Puukalusteiden käyttö on osa Stress Free Area -konseptin sisustusta.Matti Myller / Yle

Kalusteissa on suosittu pastellivärejä ja vältetty tummien värien sekä harmaan käyttöä. Näiden värien nähdään laskevan vireystilaa.

– Lapsille suunnitellut tilat tehdään usein kirkkaanvärisiksi, vaikka lapset itse kertovat kysyttäessä pitävänsä eniten nimenomaan pastelliväreistä, sanoo Päivölänlaakson koulun rehtori Pi Yli-Penttilä.

Myös Yli-Penttilän oma työhuone on sisustettu konseptin mukaisesti hattaran värillä, ja hän kehuu sen auttavan hänen omaa vireystilaansa.

Koululaisen jalat ääntä vaimentavalla matolla.
Päivölänlaakson koulun kaikissa huoneissa on ääntä vaimentava matto, jonka pitäisi luoda tilaan miellyttävämpi akustiikka.Matti Myller / Yle

Sisustusratkaisujen vaikutusta oppimiseen ei ole vielä tutkittu

Luokkatilojen yksityiskohtien, kuten sisustuksen ja värimaailman, vaikutuksista oppimiseen ei ole asiantuntijan arvion mukaan Suomessa vielä tutkittua näyttöä.

– Ei ole todistetta siitä, että seinän värin vaihtaminen parantaisi heti oppimistuloksia, painottaa Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Tiina Mäkelä.

Anonyymi kuva oppilaista alakoulun pihalla.
Uudessa koulussa on oppilaita esikoulusta kuutosluokkalaisiin asti.Matti Myller / Yle

Hyvinvointi ja oppiminen liittyvät kuitenkin Mäkelän mukaan toisiinsa. Hyvinvointia tukeva tila voi täten auttaa oppimista, eikä tällaisesta tilasta ole varmasti haittaakaan.

– Esimerkiksi valaistus, sisäilma ja melu vaikuttavat kaikki hyvinvointiin, joten niiden kannalta miellyttävällä tilalla on vaikutusta myös oppimiseen, Mäkelä sanoo.

Suoraan tilojen vaikutusta oppimiseen ei ole Suomessa toistaiseksi tutkittu niin, että olisi huomioitu vain tilojen vaikutus. Tutkimus asiasta on kuitenkin käynnissä Itä-Suomen yliopistossa.

Luokkahuoneet muuttuvat tarpeen mukaan

Rehtori Yli-Penttilän mukaan uuden koulun tilaratkaisut eivät ole ehkä erityisen poikkeuksellisia, mutta moderneja ne ovat ja vastaavat hyvin myös uuden opetussuunnitelman tarpeita.

Tilat on suunniteltu muunneltaviksi. Opetusta varten täytyy välillä saada tilaa, jossa mahtuu liikkumaan ja toimimaan, kun taas välillä tarvitaan mahdollisuus keskittymiselle ja tutkimiselle.

Rehtori Pi Yli-Penttilä, Päivälaakson koulu.
Rehtori Pi Yli-Penttilän mukaan muunneltavat tilat auttavat uuden opetussuunnitelman toteuttamisessa. Luokkien väliin saa seinän tai luokista voi saada avattua yhtenäisen isomman tilan.Matti Myller / Yle

Tiina Mäkelä toivoo, että muuttuvissa tiloissa otettaisiin huomioon oppilaiden tarpeiden tasapaino. Isossa avoimessa tilassa täytyisi olla mahdollisuus keskittyä tarvittaessa myös rauhalliseen työskentelyyn.

Tutkija toivoo, että tilojen uudistamiseen liittyvissä toimissa muistetaan myös kouluttaa opettajat hyödyntämään muuttuvia tiloja oikein.

– Jos opettajilla ei ole mielestään tarpeeksi osaamista tilojen hyödyntämiseen uudella tavalla, he palaavat helposti vanhoihin opetustapoihin, Mäkelä arvioi.

Lue seuraavaksi:

Seurasimme ekaluokkalaisten ensimmäistä jännittävää koulupäivää: "Kyllä on perhosia vatsassa"