Irma ja Juhani Kaukonen raivaavat metsäänsä 10 000 neliömetrin kokoista kotia uhanalaisille lajeille – "Monenlaisia on jo ilmaantunut"

Lehtoja on vain prosentti Suomen metsistä, mutta niissä esiintyy lähes puolet uhanalaisista metsälajeista.

metsät
Juhani Kaukonen ja Irma Kaukonen
Juhani ja Irma Kaukosen tavoite on pelastaa lehto kuusikolta. Monimuotoisuus lisääntyy, kun kuusien humina muuttuu lehtometsän havinaksi.Jussi Mansikka / Yle

Irma ja Juhani Kaukonen esittelevät metsää, jonka paikalla oli vielä kaksi vuotta sitten tiheä ja hämyinen istutuskuusikko. Nyt siellä täällä on pätkittyjä kuusenrunkoja ja tuhkakasoja hakkuutähteiden polttamisen jäljiltä.

Vähän kerrallaan kuusikko muuttuu lehdoksi, jollainen se on alun perin ollut. Kertarysäyksellä puita ei voi kaataa, vaan se tehdään useamman vuoden aikana. Valoa ei saa tulla liian nopeasti lisää, koska "väärät lajit", vadelma ja horsma, peittäisivät muun aluskasvillisuuden.

Kaukoset ovat suojelleet 15 hehtaaria metsää, joista hehtaari on nyt hoidettavaa lehtoa. Ollaan Pirkanmaalla, Pälkäneellä saaressa nimeltä Haussalo. Nämä rannat ovat Irman lapsuudenmaisemaa.

– Minulle on tärkeää, että paikat pysyisivät kunnossa. Muistan lapsuudestani, millainen paikka tämä oli, kun lehmät laidunsivat täällä, Irma Kaukonen kertoo.

Lehtometsiä on ennen ollut huomattavasti enemmän, mutta iso osa niistä raivattiin rehevyyden takia pelloiksi ja myöhemmin niitä on usein istutettu kuusikoiksi.

jukka ruutiainen
Jukka Ruutiainen neuvoo lehtojen hoitoa Pirkanmaalla.Jussi Mansikka / Yle

Pirkanmaan metsistä noin neljä prosenttia on lehtometsää. Siis hieman enemmän kuin koko Suomessa, jossa lehtojen osuus jää prosenttiin.

Lehtoja halutaan hoitaa ja suojella, koska niissä elää lähes puolet uhanalaisista metsälajeista.

– Pienellä pinta-alalla voidaan tehdä ratkaisevia toimenpiteitä monen lajin hyväksi, sanoo luonnonhoidon asiantuntija Jukka Ruutiainen Metsäkeskuksesta.

Lehtometsien havinaa voisi lisätä

Jukka Ruutiainen on havainnut, kuinka monet pirkanmaalaiset metsänomistajat ovat olleet kiinnostuneita omien metsiensä monimuotoisuuden lisäämisestä.

Vuonna 2017 alkoi Lehtometsien havinaa Pirkanmaalla -hanke. Sitä on jatkettu vuodella ensi vuoden loppuun saakka. Keskusteluja on käyty tähän mennessä noin 70 metsänomistajan kanssa.

Metsänomistajat ovat saaneet ohjeita siihen, miten talousmetsissä lehdot voidaan ottaa huomioon.

Suojeltua lehtoja esimerkiksi Pirkanmaalla on 1 600 hehtaaria, eli neljä prosenttia maakunnan lehtometsistä.

Jukka Ruutiainen, Irma Kaukonen ja Juhani Kaukonen
Neuvoja, tekijät ja työn jälki samassa kuvassa. Pystyssä oleva puu on noin satavuotias metsälehmus.Jussi Mansikka / Yle

– Määrää voisi aika lailla nostaa. Nämä ovat kuitenkin arvokkaimpia kohteita. Pitäisi pyrkiä yli 10 prosentin tasolle lehtojen suojelussa.

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (Metso) avulla lehtoja voi suojella vapaaehtoisesti korvausta vastaan. Yhtenä vaihtoehtona on lehtoluonnon hoito ilman suojelupäätöksiä. Oikealla hoidolla voidaan saada luonnon kannalta merkittäviä tuloksia aikaiseksi.

– Kaikkia lehtoja ei missään nimessä tarvitse suojella, sillä osa luontoarvojen hoitamisista onnistuu talousmetsien järkevällä ja monimuotoisella hoidolla, Jukka Ruutiainen muistuttaa.

Lehtojensuojelukohteet voivat jäädä pikku pläntteinä talousmetsien keskelle.

– On tärkeää, että suojelualueita ja niiden lähiympäristöjä hoidetaan kokonaisuutena lehtojen rakennepiirteet huomioon ottaen.

metsälehmuksia
Metsälehmus eli niinipuu loistaa kuusikon keskellä.Jussi Mansikka / Yle

Niinipuumetsä alkaa kukkia

Apu lehtojen hoitoon on hyvin konkreettista. Hoitokohteelle tehdään työohje ja tarvittaessa merkataan kaadettavat puut. Ohjeet kerrotaan työn toteuttajille.

Kaukosten kohteessa tilanne on sikäli erilainen, että metsänomistajat itse kaatavat ja raivaavat metsän, jonka historia on tuttu. Aluetta ei ole kertaakaan vedetty kokonaan sileäksi. Sinne jäivät harvinaiset metsälehmukset eli niinipuut paikalleen. Onneksi, sillä nyt nämä noin satavuotiaat yksilöt ovat tyvestään yli puolimetrisiä.

– Nämä lehmukset jäävät tänne pääasiassa, mutta kyllä täällä saa muutkin lehtipuut kasvaa, jos lehmuksella ei ole luontaista lisääntymistä.

– Nykyisin kun puhutaan paljon ilmastoasioista, niin lehtipuut ovat tehokkaampia hiilinieluja kuin kuuset tai havupuut, Juhani Kaukonen tietää.

Työtä tehdään ajatuksella. Puita ei voi rojauttaa mihin tahansa.

– Ei voi kaataa aina luonnolliseen kaatosuuntaan, vaan se pitää kaataa siten, ettei muille puille tule vahinkoa, 45 vuotta moottorisahan kanssa yhteistyötä tehnyt Juhani Kaukonen kertoo.

Valon lisääntyessä lehtokasvit heräävät henkiin.

lehtoneidonvaippa
Manner-Suomessa rauhoitettu lehtoneidonvaippa on selvästi runsastunut, kun lehtoa on hoidettu.

– Hyvin monenlaisia on jo ilmaantunut, ainakin lehtoneidonvaippaa, sudenmarjaa, kieloa ja kuusamaa, Irma Kaukonen luettelee.

Irma Kaukonen on raivannut ja polttanut hakkuutähteitä hikeä säästämättä. Silti hän suosittelee lehtojen hoitoa niille, kenellä sellaisia on.

– Ehdottomasti kannattaa aloittaa. Kun ajattelee tulevaisuutta, niin se on sääli jos tällaiset alueet tuhotaan.