Raportti: Venezuelasta paenneet ovat joutuneet keskelle kapinallisryhmien taistelua Kolumbian rajaseudulla

Kapinalliset terrorisoivat siviilejä Kolumbian ja Venezuelan rajaseudulla.

Kolumbia
Venezuelalainen maahnmuuttaja työntekijänä.
Venezuelasta paenneet ovat joutuneet kurjiin ososuhteisiin Kolumbian rajaseudulla. Kuvan mies työskentelee kokapellolla. Luis Robayo / AFP

Kolumbian hallituksen ja sissijärjestö Farcin välisestä rauhansopimuksesta huolimatta raakuudet jatkuvat Kolumbian ja Venezuelan rajan läheisyydessä, kertoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin raportti (siirryt toiseen palveluun).

Raportti koskee Kolumbian koillisosassa sijaitsevaa Catatumbon aluetta. Vajaan 300 000 asukkaan seudulta 40 000 ihmistä on joutunut pakenemaan väkivaltaisuuksia vuoden 2017 jälkeen.

Eräs järjestön haastattelema paikallinen vaikuttaja kertoi asemiesten saapuneen hänen kotiinsa marraskuussa 2018 ja vaatineen kertomaan yhteisön viimeaikaisista tapahtumista.

Kuulustelun päätteeksi asemiehet pakottivat naisen allekirjoittamaan kertomastaan asiakirjan, jonka he sanoivat toimittavansa eteenpäin.

Tämän jälkeen toisen aseellisen ryhmän edustajat pysäyttivät naisen pojan kadulla, syyttivät pojan äitiä tietolähteeksi ja uhkasivat tappaa koko perheen. Toisella kertaa naisen miehelle oli kerrottu, että heidän olisi syytä lähteä tai nainen tapetaan.

Kolumbian ja Venezuelan kartta.
Laura Merikalla/Yle Uutisgrafiikka

Kaksi kapinallisryhmää taistelee toisiaan ja armeijaa vastaan

Kolumbian hallituksen ja sissijärjestö Farcin kolme vuotta sitten solmiman rauhansopimuksen oli määrä päättää vuosikymmeniä jatkuneet väkivaltaisuudet.

Catatumbossa syntyi kuitenkin valtatyhjiö, jonka seurauksena alueella taistelevat nyt kaksi muuta kapinallisryhmää eli ELN ja EPL.

Ne taistelevat paitsi keskenään, myös Kolumbian armeijaa vastaan. Lisäksi seudulla operoi entisten Farc-taistelijoiden pieni aseellinen ryhmä.

Separatistiryhmä FARC:n jäseniä partioimassa lähellä tietä Keski-Kolumbiassa.
Sissijärjestö Farc solmi rauhan, mutta Catatumboon syntyi valtatyhjiö. Kuvassa Farc-sissejä partioimassa Kolumbian Caucassa kesällä 2012. Christian Escobar Mora / EPA

Raportin mukaan vuoden 2017 alun jälkeen alueella on surmattu 770 ihmistä, mutta vain 61 tapauksessa on annettu tuomioita. Tuomituista ainoastaan kaksi on kuulunut aseelliseen järjestöön.

Catatumbon alueella surmataan suhteessa kolme kertaa enemmän ihmisiä kuin Kolumbiassa keskimäärin. Viime vuonna tapettiin 231 ja kuluvana vuonna kesäkuun alkuun mennessä alustavien tietojen mukaan 114 ihmistä.

Suuri osa kuolemista liittyy aseellisten ryhmien väliseen konfliktiin. YK arvioi, että aseelliset ryhmät tappoivat viime vuonna 109 siviiliä ja tänä vuonna heinäkuuhun mennessä 77 siviiliä.

HRW arvosteleekin Kolumbian hallitusta siitä, ettei se kykene suojelemaan siviilejä Catatumbossa.

Venezuelalaisten asema on kurja

Kaikkein heikoimmassa asemassa Catatumbossa ovat sinne Venezuelan kriisiä naapurimaasta paenneet noin 25 000 ihmistä.

Vain hyvin pieni osa Venezuelasta paenneista on jäänyt Catatumbon alueelle. Yhteensä Kolumbiaan on naapurimaasta tullut noin 1,4 miljoonaa ihmistä.

Luku voi olla tosin huomattavasti suurempikin, sillä monet ovat ylittäneet rajan luvattomasti.

Venezuelan viranomaiset sulkivat rajan helmikuussa ja kesäkuuhun asti rajan yli pääsi luvallisesti vain, jos oli opiskelemassa Kolumbiassa tai lääkärintodistuksen perusteella hoidon tarpeessa. Kesäkuun alussa raja avattiin taas kaikille.

Yhteensä kriisiä on Venezuelasta paennut nelisen miljoonaa ihmistä.

Köyhässä Catatumbossa venezuelalaisten asema on kurja. Human Rights Watchin mukaan osa heistä joutuu elämään kaduilla tai täyteen ahdetuissa taloissa toisinaan ilman sähköä tai juoksevaa vettä.

Venezuelalaiset eivät raportin perusteella myöskään monesti uskalla raportoida kokemistaan vääryyksistä viranomaisille ja he jäävät usein avun ulkopuolelle.

Lisää aiheesta:

Video: Kuinka Venezuela ajautui köyhäksi kahden presidentin maaksi?