Osakerahastoista lähtenyt miljardeja: Pitkään jatkunut arvonnousu ja kauppasota ovat saaneet sijoittajat vähentämään riskinottoa

Kuoppaista kyytiä tarjoavien osakkeiden sijaan sijoittajia kiinnostavat nyt korkorahastot. Ilmiö on Euroopan laajuinen.

sijoittaminen
Meklari New Yorkin pörssissä.
Yhdysvaltojen ja Kiinan väliset jännitteet ovat hermostuttaneet sijoittajia jo kuukausien ajan. Kuva toukokuulta New Yorkin pörssistä. Justin Lane / EPA

Suomalaisista osakerahastoista on lunastettu tammikuun alun jälkeen lähes neljä miljardia euroa, ilmenee Finanssiala ry:n julkaisemasta rahastoraportista (siirryt toiseen palveluun). Se on lähes kymmenen prosenttia osakerahastojen koko pääomasta.

Viime vuoden aikana osakerahastoista lähti noin 1,9 miljardia euroa, joten summa on merkittävä.

Pako osakerahastoista johtuu siitä, että sijoittajia huolestuttaa maailmantalouden näkymien muuttuminen epävarmemmiksi, arvioi Finanssialan asiantuntija Mariia Somerla.

Erityisesti Yhdysvaltain ja Kiinan kärjistyvä kauppasota aiheuttaa sen, että tulevaa on vaikeampi ennustaa, sanoo apulaisjohtaja Matias Möttölä tutkimusyhtiö Morningstarista.

– Se levittää epätietoisuutta markkinoilla ja silloin tulee voimakkaita liikkeitä, joilla ei ole selkeää syytä. Sijoittajien on vaikea tulkita, miksi osakkeet nousevat ja laskevat ja osa päättelee, että on fiksua rauhoittaa tilannetta.

Varojen siirtäminen pois osakerahastoista ei ole pelkästään suomalainen ilmiö, vaan näin on käynyt koko Euroopan sijoitusrahastomarkkinoilla, hän sanoo.

Osakerahastojen nettomerkinnät kuukausittain
Suomeen rekisteröidyistä osakerahastoista on viime kuukausina lunastettu enemmän varoja kuin niihin on sijoitettu. Lasse Isokangas / Yle

Sumeiden näkymien lisäksi osakkeista luovutaan siksi, että kurssit ovat olleet nousussa niin pitkään, Möttölä sanoo.

– Osakkeiden arvo on noussut monta vuotta, ja niiden osuus sijoittajan salkusta on voinut saada liian suuren painoarvon.

Osa sijoittajista on vähentänyt sijoitustensa riskipitoisuutta pienentämällä osakkeiden osuutta, sanoo apulaisjohtaja Juhana Jatila Evlin varainhoidosta.

Yrityslainat ja joukkovelkakirjat houkuttelevat

Ainakin osa osakerahastoista poisvedetyistä varoista on sijoitettu korkorahastoihin, joita pidetään osakkeita turvallisempana sijoituksena.

Odotukset talouskasvun hidastumisesta ovat laskeneet korkoja, mikä taas on tehnyt arvonnousua korkorahastoihin, sanoo Finanssialan Somerla.

Sijoittajat hakevat turvaa erityisesti yrityslainoihin ja euroalueen valtioiden joukkovelkakirjoihin sijoittavista rahastoista.

Pitkiin, yli vuoden mittaisiin korkoihin sijoittaviin rahastoihin on vuoden alusta tullut lähes kaksi miljardia euroa lisää varoja. Lyhyen koron rahastoihinkin rahaa on tullut yli miljardin verran.

Suomalaiset varovaisia sijoittajia

Suomalaisissa sijoitusrahastoissa on 119 miljardia euroa, joista viidennes eli yli 20 miljardia on kotitalouksien suorassa omistuksessa. Lisäksi kotitaloudet omistavat rahastoja muun muassa vakuutusten kautta.

Ulkomaisia rahastoja kotitaloudet omistavat yli kahden miljardin arvosta. Tavallisilla käyttötileillä kotitalouksilla on lähes 80 miljardia euroa.

Rahastosijoittaminen on Finanssialan mukaan (siirryt toiseen palveluun) pankkitilin jälkeen toiseksi suosituin säästömuoto. Rahasto-osuuksia on noin neljänneksellä suomalaisista ja keskivertosalkun arvo (mediaani) on noin 7 500 euroa.

Rahastosijoittamisen suosio on noussut finanssikriisin aiheuttamaa kuoppaa lukuun ottamatta tasaisesti lähes kolmenkymmenen vuoden ajan.

Osakerahastojen pääoma kuukausittain
Suomeen rekisteröityjen osakerahastojen pääoma on laskenut puolentoista vuoden aikana.Lasse Isokangas / Yle

Korkorahastoihin sijoittamalla saa useimmiten paremman tuoton kuin pankkitalletukselle saisi. Osakerahastosta taas saa suorien osakesijoitusten kaltaisen tuoton, sanoo Evlin Jatila.

Kun pankkitilillä makaavalle rahalle ei juurikaan saa korkoa, eri tyyppisiin rahastoihin sijoittaminen on pidemmällä aikavälillä tuottavampaa, Jatila sanoo.

– Jos rahat tarvitsee vuoden päästä, osakerahastoihin ei silloin pitäisi sijoittaa, koska niiden arvot saattavat heilua merkittävästi lyhyellä aikavälillä.

Mitä pidemmän ajan kuluttua rahat tarvitsee käyttöön, sitä enemmän riskiä voi sijoittaessa ottaa, hän neuvoo.

Jos tavoitteena on esimerkiksi säästää 15 vuoden kuluttua ostettavaan kesämökkiin, silloin on hyvä sijoittaa merkittävä osa varoista osakerahastoihin, Jatila sanoo.

Passiiviset rahastot kiinnostavat

Rahastojen etu on se, että sijoituksen voi hajauttaa eri toimialoille ja eri puolille maailmaa. Sen avulla voi pienentää sijoitusten riskiä.

Moni ostaa esimerkiksi Helsingin pörssistä tuttujen yhtiöiden osakkeita, mutta harva tuntee eurooppalaisia tai amerikkalaisia yhtiöitä niin hyvin, että osaisi valita kyseisistä pörsseistä parhaat sijoituskohteet, Jatila sanoo.

Suomalaiset piensijoittajat suosivat tyypillisesti maltillisen riskin yhdistelmärahastoja, joissa on sekä osake- että korkosijoituksia, Matias Möttölä sanoo.

Keskustelupalstoilla puhutaan paljon passiivisista rahastoista, joissa osakkeiden painoarvo määräytyy indeksin mukaan. Niissä on usein matalammat kulut kuin aktiivisesti hoidetuissa rahastoissa, joissa salkunhoitaja tekee sijoituspäätökset.

Möttölä arvioi, että esimerkiksi pörssinoteerattujen ETF-osuuksien suosio on kasvanut. Tarkkoja tilastoja niistä ei ole saatavilla.

– Niissä voi säästää kuluissa, mutta samalla menettää mahdollisuuden hyvällä salkunhoidolla saatavaan tuottoon, Möttölä sanoo.

Lue lisää:

Uusi osakesäästötili herättänyt suurta kiinnostusta jo nyt: "Ainakin 50 000 tiliä avataan ensi vuonna"

Testaa Ylen sijoituslaskurilla, miten sinun kannattaisi säästää – bloggaaja Natalia Salmela kokeili: "Tsiisus, täytyy alkaa säästää heti"

Näin ylioppilasrahat laitetaan poikimaan – tässä kolme vinkkiä, miten 1000 euroa kannattaa sijoittaa