Metsäkato aiheuttaa Suomessakin isot ilmastopäästöt, syynä ei ole sellubuumi vaan karjatilojen lanta – Professori: Tästä on päästävä eroon

Ilmastopaneelin puheenjohtaja, professori Markku Ollikainen ehdottaa raivausmaksua metsäkadon hillitsemiseksi.

ilmastonmuutos
henkilökuva
Suomen pitää alkaa leikata myös maankäytön päästöjä, sanoo Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen.Mikko Koski / Yle

Torstaina julkaistu jättimäinen ilmastoraportti nosti voimakkaasti esiin erityisesti trooppisen metsäkadon merkityksen ilmastonmuutoksen kiihdyttäjänä.

Metsäkatoa tapahtuu kuitenkin myös Suomessa.

Luonnonvarakeskuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan:

  • viimeisen kymmenen vuoden aikana metsää on raivattu muuhun käyttöön vajaat 19 000 hehtaaria vuodessa, eli 0,1 prosenttia metsäalasta
  • metsäkadosta aiheutuvat päästöt ovat isot: 3–4 miljoonaa co2-tonnia vuodessa
  • määrä vastaa suuruusluokaltaan noin kuutta prosenttia Suomen kokonaispäästöistä tai Suomen kuorma-autojen yhteenlaskettuja vuosipäästöjä

Metsäkato johtuu ennen kaikkea pellonraivauksesta ja rakentamisesta, ei siis sellubuumin vuoksi ennätystasolle nousseista hakkuista.

Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen sanoo, että metsäkatoa pitäisi vähentää tai saada se loppumaan kokonaan.

Ympäristöekonomian professorina hän kannattaa taloudellisia ohjauskeinoja.

– Asetetaan maataloutta ja yhdyskuntarakentamista koskeva raivausmaksu. Se hillitsisi tilannetta.

Keskeinen syy metsänraivaukseen turvemailla on kasvavien karjatilojen tarve löytää lisää maapinta-alaa lannanlevitykseen.

Karjatilalliset eivät tee tätä pahantahtoisuuttaan, vaan tilanne johtuu karjatiloille asetetuista lannanlevityksen pinta-alavaatimuksista sekä maatalouden tukipolitiikasta.

– Maatalouden osalta tarvitaan lannanlevitysohjeistuksen korjaaminen, Ollikainen sanoo.

Lanta hyötykäyttöön

Hallituksen ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (Vihr.) sanoo, että metsäkatoon pyritään puuttumaan.

Hänen mukaansa lanta pitää saada hyötykäyttöön, jolloin levittämistä varten tarvitaan nykyistä vähemmän pinta-alaa.

– Lannasta saadaan biokaasua, energiaa ja ravinteet hyötykäyttöön. Se vähentäisi tarvetta raivata metsää peltokäyttöön, hän sanoo.

Metsien raivaamista rakentamisen tieltä hallitus pyrkii hillitsemään maankäyttömuutosmaksulla.

Mikkosen mukaan yksityiskohtia ei voi vielä kertoa, sillä maksun selvittely on vasta alkamassa.

henkilökuva
Maankäytön päästöihin pitää puuttua myös Suomessa, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (Vihr.).Mikko Koski / Yle

Myös metsien hiilinielujen vahvistamiseen tähtäävät toimet selviävät vasta tuonnempana. Tarkoituksena on ainakin pilotoida metsänomistajille hiilensidonnasta maksettavia korvauksia.

Kannatuksensa kanssa kipuileva Keskusta ja Vihreät ovat ottaneet rajusti yhteen hallituskauden alkutaipaleella metsä- ja ilmastopolitiikasta.

Mikä on hallituksen päätöksentekokyky ilmastopolitiikassa?

– Koko hallitus on sitoutunut hiilineutraaliustavoitteeseen 2035. Meillä on paljon yhteisesti sovittuja hyviä keinoja, miten siihen edetään, Mikkonen sanoo.

Ollikaisen mukaan Suomella riittää tehtävää maankäyttösektorin päästöjen leikkaamisessa.

Yksityiskohdat alkavat selvitä, kun EU antaa Suomelle niin kutsutun metsänielun vertailutason. Se liittyy asetukseen, jolla maankäyttö ja metsät kytketään EU:n ilmastopolitiikkaan.

Vertailutason myötä tiedetään, kuinka paljon mahdolliset lisähakkuut aiheuttaisivat tarvetta vähentää päästöjä muualla maankäytössä.

Lue myös:

Ilmaston lämpeneminen hätyyttelee maa-alueilla jo 1,5 asteen rajaa – Suurraportti: Kasvava ihmiskunta tärvelee maata ja hotkii liikaa lihaa