Martti Myller ei mene sairaalaan, vaan sairaala tulee hänen kotiinsa: “Tämä on aivan luksusta”

Kotisairaalat ovat yleistyneet Suomessa nopeasti, hoitoa saavat kaiken ikäiset.

terveyspalvelut
Martti Myller, Kati Jokinen, sairaanhoito, kotisairaala, Kotka, Kymsote
Kotkalainen Martti Myller saa tulehdukseensa sairaalatasoista hoitoa kotonaan. Hoitotehtävissä sairaanhoitaja Kati Jokinen Kotkan kotisairaalasta.Vesa Grekula / Yle

Martti Myller,75, istuu olohuoneensa mukavassa nojatuolissa tyytyväisenä, vaikka oikeaan sääreen iskenyt kivulias ruusutulehdus vihoitteleekin. Turvonnut jalka punoittaa, ja lievää kuumettakin pukkaa.

Silti mies kehuu tilannettaan. Syynä on se, että Myller saa vaivaansa hoitoa kotioloissaan. Kotkan kotisairaalan hoitajat ovat tulleet aamukäynnille antamaan Myllerin tarvitseman hoidon.

Kotisairaala tarkoittaa kirjaimellisesti sairaalatasoista hoitoa, joka viedään potilaan kotiin.

Tarkoitus on vähentää tarvetta hoitaa potilaita sairaalan seinien sisällä.

– Tämä kotona olohan on aivan luksusta verrattuna siihen, että makaisin sairaalassa, sanoo Myller.

kotisairaala, Martti Myller, Anne Karppi, Kati Jokinen, sairaanhoitaja, Kotka, Kymsote
Ruusutulehduksen jalkaan saanutta Martti Mylleriä hoidettiin muun muassa antamalla lääkkeet suoraan suoneen ja puhdistamalla jalan haavoja. Jalkaa hoitamassa sairaanhoitaja Anne Karppi Kotkan kotisairaalasta.Yle / Vesa Grekula

Puolisen tuntia kestävän käyntinsä aikana sairaanhoitajat antavat tulehduslääkkeen suoraan suoneen, ottavat verikokeen, tarkistavat yleisvoinnin ja puhdistavat tulehtunutta jalkaa.

– Hyvin tyypillinen kotisairaalan kotikäynti, sanoo Mylleriä hoitanut sairaanhoitaja Kati Jokinen Kymenlaakson sosiaali- ja terveysyhtymä Kymsoten ylläpitämästä Kotkan kotisairaalasta (siirryt toiseen palveluun).

Kotisairaalan potilaaksi Myller päätyi asioituaan vaivansa kanssa ensiksi tavallisessa sairaalassa. Kotisairaalaa ehdotti lääkäri, joka kirjoitti Myllerille lähetteen.

– Onneksi kävi näin. En edes aiemmin tiennyt, että tämmöinen vaihtoehto on olemassa. En edes tiennyt, mitä se tarkoittaa.

Kotisairaala on yksi esimerkki muuttuvista sosiaali- ja terveysalan palveluista Suomessa.

– Kulttuuri on nyt sellainen, että viedään palveluja koteihin. Niin hoitajat kuin lääkäritkin liikkuvat, muistuttaa kotisairaaloiden palvelualuepäällikkö Pia Gango Kymenlaakson sosiaali- ja terveysyhtymä Kymsotesta.

Kaiken ikäisille, mutta ei kaikkia hoitoja

Kotisairaala (siirryt toiseen palveluun) on käytännössä useimmiten lääkärin ja sairaanhoitajien muodostama tiimi, jonka henkilöt käyvät potilaan kotona.

Hoidettavat ovat usein tulehduspotilaita, mutta myös saattohoidossa olevia syöpäpotilaita.

Aivan kaikkea sairaalahoitoa potilaan kotiin ei viedä.

– Kotisairaaloissa ei tietenkään tehdä leikkauksia eikä anneta tehohoitoa, mutta iso osa sairaaloissa tapahtuvista hoidoista voidaan antaa kotonakin, lisää kokenut kotisairaala-asiantuntija ja suomalaisia kotisairaaloita tutkinut Kaunialan sairaalan johtava ylilääkäri Reino Pöyhiä.

Tulehdukseen liittyviä kotisairaalakäynnin välineitä.
Tulehdukseen liittyvä kotisairaalakäynnin välineitä.Yle / Vesa Grekula

Lisäksi kotisairaala ei sovellu esimerkiksi yksin asuville, vaikeista muistihäiriöistä kärsiville tai päihdeongelmaisille. Kotisairaalan ulkopuolelle jäävät myös potilaat, joiden tilanne vaatii laaja-alaista tarkkailua tai joilla ei vielä ole diagnoosia.

Henkilön pitää itse olla halukas kotisairaalan potilaaksi ennen kuin hän voi saada lääkärin lähetteen, joka myös on edellytys hoitoon kotona.

Kotisairaaloissa hoidetaan kaiken ikäisiä potilaita. Esimerkiksi Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (siirryt toiseen palveluun) on lapsille oma kotisairaala.

Useimmat hoidettavista ovat kuitenkin iäkkäitä.

Kotisairaaloita lisää

Kotisairaalat ovat yleistyneet Suomessa nopeasti viime vuosina. Ensimmäiset kotisairaalat perustettiin 1990-luvun puolivälissä.

– Viimeisten kymmenen vuoden aikana Suomeen on tullut kotisairaaloita kuin sieniä sateella, kuvailee Reino Pöyhiä kehitystä.

Suomessa toimi vuonna 2016 runsaat 50 kotisairaalaa. Määrä on sen jälkeen kasvanut.

Vuosittain kotisairaalahoitoa saavien potilaiden määrä vaihtelee paikkakunnan koosta riippuen muutamista kymmenistä muutamiin tuhansiin. Keskimäärin potilaita on Pöyhiän mukaan vuosittain tätä nykyä vajaat 550 yhtä kotisairaala kohti.

Yhtenä syynä kehitykseen on ollut kustannustehokkaiden eli edullisempien hoitomuotojen hakeminen.

– Mutta myös se, että potilaat ovat olleet tyytyväisiä kotona saamaansa sairaalatasoiseen hoitoon. Tieto tällaisesta palautteesta on levinnyt, ja kiinnostus kotisairaalapalveluiden järjestämistä kohtaan on kasvanut, korostaa Pöyhiä.

sairaanhoitajat autossa matkalla kotikäynnille, kotisairaala, Kotka, Kymsote, Anne Karppi, Kati Jokinen
Kotkan kotisairaalan sairaanhoitajat Anne Karppi (vas.) ja Kati Jokinen matkalla kotikäynnille. Hoitajien ja lääkäreiden liikkuminen potilaan luokse yleistyy jatkuvasti. Yle / Antro Valo

Tilanne on tuttu myös yhdessä Suomen uusimmista sotekuntayhtymistä Kymenlaaksossa.

Tämän vuoden alussa toimintansa aloittanut Kymsote käynnisti jo ensimmäisenä keväänään yt-neuvottelut, jonka seurauksena se vähentää väkeään ja toimipisteitään. Samalla yhtymä etsii kustannussäästöjä ja tehokkaampia toimintamuotoja.

Yksi kehittämisen kohde on nimenomaan kotisairaala.

Esimerkiksi vuodeosastoja aiotaan lakkauttaa. Niistä siirretään 18 sairaanhoitajan työpanos maakunnan kolmeen kotisairaalaan Kotkaan, Haminaan ja Kouvolaan. Nyt niissä työskentelee noin 30 hoitoalan ammattilaista.

– Muutos tapahtuu ensi vuoden aikana. Vielä ei ole päätöstä, miltä vuodeosastoilta tai mihin kolmesta kotisairaalasta mitenkin paljon töitä siirtyy, sanoo sairaalapalvelujen johtaja Pia Rantamäki Kymsotesta.

Rahallinen hyöty?

Sairaanhoitajina Kotkan kotisairaalassa työskenteleville Kati Jokiselle ja Anne Karpille kotisairaalan kehittäminen Kymenlaaksossa on mieluinen muutos.

– On helpottava tieto, että töitä on tulevaisuudessakin. Sitä vähän odotamme, että ajomatkat pitenevät. Kotisairaalan hoitama alue varmaankin suurenee, kuvailee Jokinen hoitajien odotuksia.

sairaanhoitajat pakkaavat kotikäyntilaukkujaan autoon, sairaanhoito, kotisairaala, Kotka, Kymsote, Anne Karppi, Kati Jokinen
Sairaanhoitajat Anne Karppi (vas.) ja Kati Jokinen valmiina siirtymään seuraavalle kotikäynnille. Sairaanhoitajat kotikäyntilaukkuineen liikkuvat potilaiden luokse autolla. Ajomatkat voivat jatkossa pidentyä, kun kotisairaalatoiminta laajenee, arvelee Kati Jokinen.Yle / Vesa Grekula

Kotisairaalan hoitoa ensimmäistä kertaa saanut Martti Myller sanoo oman hyvinvointinsa lisäksi alkaneensa pohtia myös kotisairaaloiden yleisempää merkitystä.

– Onko tämä nyt sitten edullisempaa, vai mitä se merkitsee yhteiskunnan talouden ja säästöjen kannalta? Se on alkanut kiinnostaa nyt, kun on tullut kotisairaalasta kokemusta, mietiskelee Myller.

Jutun lähteenä on käytetty Reino Pöyhiän, Eeva Güldoganin ja Aija Vanhasen (toim.) teosta Kotisairaala (Duodecim 2018), joka on kotisairaalatoiminnan ensimmäinen suomenkielinen oppikirja.