Keskustaa on vaivannut puhumattomuuden kulttuuri, sanoo puheenjohtajaksi pyrkivä Katri Kulmuni – "Meidän pitäisi luoda ihmisille toivoa"

Katri Kulmuni ajatteli viettävänsä seuraavat vuodet oppositiossa. Sitten hänet kukitettiin elinkeinoministeriksi.

Suomen Keskusta
Keskustan puheenjohtajaksi pyrkivä Katri Kulmuni työhuoneellaan Työ- ja elinkeinoministeriössä elokuussa 2019
Keskustan puheenjohtajuutta tavoitteleva Katri Kulmuni nousi ensimmäistä kertaa eduskuntaan keväällä 2015. Nyt hän on Antti Rinteen (sd.) hallituksen elinkeinoministeri.Laura Hyyti / Yle

Elinkeinoministerin työhuoneen ikkunoista voi nähdä Uspenskin katedraalin Helsingin Katajanokalla. Ja auringossa paistattelevat, Kanavarantaan ankkuroidut veneet.

Jos ministereiden työhuoneita vertailee, Katri Kulmuni (kesk.), 31, uskoo olevansa onnekas. Harvalla kollegalla on yhtä kaunis maisema ihasteltavanaan.

Tällä kaudella kenenkään keskustalaisen ei pitänyt päätyä näihin huoneisiin. Tai niin uskottiin.

Kulmuni oli yksi heistä, jotka vankimmin puhuivat eduskuntaryhmän kokouksissa oppositioon jäämisen puolesta. Voittajien olisi nyt kannettava vastuuta.

– Mutta nämä ovat yllätyksellisiä asioita, hän sanoo.

Yhtäkkiä tuore toisen kauden kansanedustaja oli myös elinkeinoministeri.

Kesäkuisessa uutiskuvassa Kulmuni näyttää hämmentyneeltä, kun hänet keskustan puolue-elinten yhteiskokouksessa kukitetaan.

– Joka aamu minulla on kiitollinen olo siitä, että saan tulla palvelemaan isänmaata tällaiseen tehtävään.

Katri Kulmuni
Katri Kulmuni käynnisti puheenjohtajakampanjansa elokuun 2. päivänä Helsingissä. Kampanjan teemana on toivo.Markku Ulander / Lehtikuva

Yleensä Katri Kulmunista muistetaan kertoa, että hän on Paavo Väyrysen löytö.

Se vähän naurattaa ministeriä. Tavallaan se on totta: vajaa kymmenen vuotta sitten Väyrynen soitti hänelle ja pyysi ulkomaankauppaministerin avustajaksi.

– Moni meistä on ollut Paavon avustaja. Esko Aho, Annika Saarikko, Anu Vehviläinen, Kulmuni luettelee.

Reilun puolen vuoden pesti päättyi kevään 2011 eduskuntavaaleihin, joissa myös Kulmuni päätti kokeilla kannatustaan.

Vaalirahakohussa ryvettynyt keskusta kärsi historiallisen tappion ja suuntasi oppositioon. Kulmuni sai kuitenkin yllättyä.

Lapin vaalipiirissä keskusta hävitti yli 10 prosenttiyksikköä kannatuksestaan, mutta tuolloin 23-vuotias Kulmuni jäi vain 300 äänen päähän kansanedustajan paikasta.

Neljä vuotta myöhemmin myös moni Lapin ulkopuolella kiinnostui. Kuka on tämä tuore keskustan kansanedustaja, joka sai kirkkaasti yli 9 000 ääntä ja nousi ääniharavana eduskuntaan, ohittaen jopa itsensä Paavo Väyrysen?

Keskustan puheenjohtajaksi pyrkivä Katri Kulmuni työhuoneellaan Työ- ja elinkeinoministeriössä elokuussa 2019
– Sama epätoivo, joka vaivaa keskustaa puolueena, vaivaa myös monia suomalaisia, Katri Kulmuni uskoo.Laura Hyyti / Yle

Torniosta kotoisin oleva Kulmuni syntyi poliittisesti aktiiviseen perheeseen. Isä oli mukana keskustan paikallisyhdistyksessä, kotona pidettiin tupailtoja.

Kyllä Kulmuni silti kertoo harkinneensa muitakin puolueita. Sdp ja kokoomus karsiutuivat heti pois, sillä ne olivat ”keskittämispuolueita”. Vasemmistoliitto taas ei tarjonnut sopivaa yrittäjähenkisyyttä. Niinpä Kulmuni liittyi keskustan jäseneksi 18-vuotiaana.

Nyt hänen puolueensa on ahdingossa. Hallinto kyllä rullaa ja asiat hoidetaan. Mutta puoluetta ei johda kukaan.

Se näkyy oireiluna. Puolueväki kokee tilanteen epäselvänä, riidat ja konfliktit kärjistyvät. Keskustalaisten ei ole hyvä olla. Kannatus on ollut jo pitkään alle 15 prosentin.

– Ehkä meillä on ollut pidemmän aikaa sellainen puhumattomuuden kulttuuri, Kulmuni sanoo.

– Jossain vaiheessa isoista jännitteistä tuli taakka ja rasite. Eikä tämä ole vain viimeisten vuosien, vaan koko 2000-luvun ongelma.

Sen hän haluaisi muuttaa. Siksi Kulmuni ilmoitti kesäkuussa tavoittelevansa puolueen puheenjohtajan paikkaa. Viikko sitten hän kertoi kampanjoivansa toivon puolesta.

Siitä tulee mieleen kokoomuksen vanhat ”toivotalkoot” yli kymmenen vuotta sitten. Ja Barack Obaman Hope-kampanja.

– Sama epätoivo, joka vaivaa keskustaa, vaivaa myös monia suomalaisia, Kulmuni selittää.

– Meillä on paljon huolia ja murheita erilaisista asioista. Toisia ahdistaa ilmastonmuutos, jotkut pelottelevat maahanmuutolla. Mutta keskustan pitäisi luoda ihmisille toivoa ja tarjota ratkaisuja. Ei kaikki ole niin toivotonta kuin miltä näyttää.

Kulmuni ajattelee, ettei aluepolitiikassa ole kyse vain maaseudusta tai harvaanasutuista alueista. Helsingissä vuokrat nousevat ja päiväkodit saattavat olla yllättävän kaukana kotoa.

Lukion jälkeen Kulmuni haki ja pääsi Lapin yliopistoon opiskelemaan kansainvälisiä suhteita. Myös Helsingin yliopistoa hän harkitsi, mutta Rovaniemellä tunnelma tuntui paremmalta.

Kuten moni poliitikko, myös Kulmuni toimi opiskelijapolitiikassa. Keskustanuorissa ja ylioppilaskunnassa hän koki, että maakuntien korkeakoulut ovat toisinaan uhattuina.

Toivon lisäksi Kulmuni haluaakin kampanjoida kotiseutujen puolesta.

Tarkoittaako se samaa asiaa kuin perinteinen aluepolitiikka?

– Voi sitä siksikin kutsua.

Mutta Kulmuni ajattelee, ettei aluepolitiikassa ole kyse vain maaseudusta tai harvaanasutuista alueista. Helsingissä vuokrat nousevat ja päiväkodit saattavat olla yllättävän kaukana kotoa.

– Myös näiden kotiseutujen alueella epätasa-arvoa pitäisi pystyä kitkemään, hän sanoo.

– Että missä tahansa, missä ihminen asuu, täytyy olla hyvä lähiyhteisö. Se on se juttu, miksi keskusta on olemassa.

Aluepolitiikkaa pidetään keskustan leipälajina. Mutta entä jos se ei enää puhuttele kaupungistuvaa Suomea? Entä jos poliittinen polarisaatio rokottaa entisestään puolueita, jotka eivät osaa päättää, ovatko ne konservatiiveja vai liberaaleja?

– Eikö kaupungistuminen ole jatkunut 10 000 vuotta, ja ihmisillä on kuitenkin edelleen kotiseutuja? Kulmuni kysyy.

– Konservatiivit ja liberaalit ovat aina mahtuneet keskustaan, koska keskustalaisia yhdistää omaan lähiyhteisöön vaikuttaminen. Ihmiset saavat olla näistä kysymyksistä sitä mieltä kuin ovat.

Elinkeinoministeri Katri Kulmuni hallituksen kirjastokiertueella Kemijärven kirjastossa maanantaina 5.8.2019.
Antti Rinteen (sd.) hallituksen ministerit ovat kiertäneet Suomen kirjastoja hallituksen kirjastokiertueella. Kulmuni vieraili Kemijärven kirjastossa 5. elokuuta 2019.Uula Kuvaja / Yle

Kulmuni kertoo kampanjalehdessään, että hän harkitsi myös vihreitä. Mutta se kariutui ”luontosuhteeseen”: Kulmunin mukaan hänelle luontosuhde on ”maaseudun ihmisen luontosuhde”, ei ”asfalttivihreiden romantisoitu ja tosielämälle vieras yhteys”.

Ja lapsuudesta on ikäviä muistoja kettutytöistä, jotka päästivät kotikylässä minkit irti.

Kulmuni korostaa haastattelussa, että keskustan vahvuus on sen kyky yhteistyöhön. Viime kaudella tultiin toimeen oikeiston kanssa, nyt tullaan toimeen vasemmiston ja vihreiden kanssa.

Tai niin ainakin sanotaan. Julkisuudessa keskusta ja vihreät näyttävät riitelevän keskenään. Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne saa soitella Kulmuninkin puoluetovereille, pyytää heitä rauhoittumaan.

– Ainahan pääministeri joutuu pitämään koko palettia kasassa. Kun on viisi puoluetta, niin kaikilla on omia painotuksia ja intressejä. Välillä kuohahtaa ja tunteet leiskahtaa, Kulmuni pohtii.

– Silloin voi muistuttaa, että me olemme kaikki kuitenkin yhdessä sovitun hallitusohjelman takana.

Kulmuni muistuttaa, että myös keskusta ja vihreät ovat tehneet aiemmin yhteistyötä, ihan onnistuneesti.

– Varmaan se jännite tulee siitä, että molempien logot on vihreitä. Minä ajattelen, että eihän vihreys ole mikään yksinoikeus kellekään. Meillä on vähän hankausta siitä, että millaisesta vihreydestä on kysymys.

Vihreyden laji mietityttää myös puolueen sisällä. Puolueen suhdetta ympäristöön olisi mietittävä tarkoin tulevina vuosina, moni puoluetoveri arvioi.

Puheenjohtajakisailu näyttää tasaiselta. Maaseudun Tulevaisuuden tuoreessa kyselyssä kansa suosii hieman enemmän Antti Kaikkosta, Puolueväelle tehdyistä kyselyistä ei nouse selvää suosikkia.

Keskusta on 2000-luvulla kerran aiemminkin kärsinyt historiallisen tappion ja pystynyt nousemaan. Kohtalon kysymys kuuluu, onnistuuko se toista kertaa.

Kulmuni ajattelee, että edellytykset ovat hyvät. Keskusta on hänen mukaansa suomalaisen politiikan tasapainottava voima, joka on onnistunut uudistumaan kerta toisensa jälkeen – kunhan se vain saa rivinsä suoriksi ja suuntansa selkeäksi.

Katri Kulmuni luottaa keskustaan, mutta hän onkin niin keskustalainen kuin olla ja voi. Voivatko ihmiset, jotka eivät ole samalla tavalla aatteeseen kasvaneita, samastua häneen?

– Minun tarinani on yksi kertomus keskustalaisuudesta, mutta mukaan mahtuu monia muitakin. Keskustassa on seinät leveällä ja katto korkealla, Kulmuni sanoo.

Puheenjohtajakisailu näyttää tasaiselta. Maaseudun Tulevaisuuden tuoreessa kyselyssä (siirryt toiseen palveluun) kansa suosii hieman enemmän Antti Kaikkosta. Puolueväelle tehdyistä kyselyistä ei nouse selvää suosikkia. Suuria eroja Kaikkosen ja Kulmunin mielipiteistä on niin ikään turha etsiä.

Suuret piirit ratkaisevat ehdokkaiden kohtalon. Kulmuni pohtii, että hänen omalla kohdallaan se tarkoittaa pohjoisten piirien kannatusta.

Puolueessa puheenjohtajakilpailuun on kaivattu myös lisää ehdokkaita. Eivätkö Kulmuni tai Kaikkonen kelpaa?

– Ehkä se kertoo siitä perinteestä, mikä keskustassa on. Meillä on kyllä rähisty ja pistetty ehdokkaita selkä seinää vasten, Kulmuni pohtii.

– Keskustassa ei pelätä yhteenottoja. Se on terveen kansanliikkeen mieltä.

Myös puolustusministeri Antti Kaikkonen pyrkii keskustan puheenjohtajaksi. Ylen juttu Antti Kaikkosesta ilmestyy ensi lauantaina.

Lue lisää:

Miten saada nuoret ja kaupunkilaiset kiinnostumaan keskustasta? Yle seurasi, kun puheenjohtajaehdokkaat kohtasivat lauantaina Rovaniemellä

Analyysi: Taistelua keskustan johtajuudesta on käyty kulisseissa yli puolitoista kuukautta – Ehdokkaiden julkiset kaksintaistelut alkavat tänään

Analyysi: Vastaukset ”Vanhasen vaalikoneeseen” eivät paljasta linjaeroa keskustan puheenjohtajakisailijoiden väliltä