Teuvo Hakkarainen toi ikkunalleen Mannerheim-patsaan, Silvia Modig kyselee tyhmiä – Seurasimme kahden parlamentaarikon ensiaskelia Brysselissä

Suomen uudet mepit Modig ja Hakkarainen ovat ympäristövaliokunnassa. He näkevät ilmastonmuutoksen täysin eri tavoin.

politiikka
Tehtävä Brysselissä
Tehtävä Brysselissä

Kello on seitsemän aamulla, mutta Teuvo Hakkarainen on ollut ylhäällä jo tunteja.

Hän on herännyt puoli kolmelta kotonaan Viitasaarella, ajanut autollaan Jyväskylään ja lentänyt Helsinki-Vantaalle. Täältä matkaa jatkuu kohti Brysseliä ja Euroopan parlamenttia.

Eletään heinäkuun loppupuolta. Europarlamentaarikoilla alkaa viimeinen työviikko ennen kesälomaa.

Lähtöportti kuhisee suomalaismeppejä. Paikalla on myös useampi ministeri. He menevät EU-parlamenttiin kertomaan Suomen tavoitteista puheenjohtajakaudella.

Hakkarainen nyökkää tervehdyksen parille tutulle. Hän vaikuttaa väsyneeltä.

– Kahvia pitäisi saada.

Hakkarainen sanoo, että koneeseen noustessa pitää näyttää passi, vaikka olemme EU:n sisäisellä lennolla.

– Meiltä ne kysyvät passia, mutta turvapaikanhakijat pääsevät tänne ilman.

Teuvo Hakkarainen
Teuvo Hakkarainen yrittää pysytellä erossa alkoholista Brysselissä. – Aina kun otan, se on lööpissä.Esa Syväkuru / Yle

Hän skannaa mobiililippunsa. Passia ei kysytä.

Hakkarainen istahtaa Finnairin koneen etuosaan muiden poliitikkojen kanssa. Osa näyttää jo työskentelevän tietokoneellaan. Hakkarainen jutustelee Eero Heinäluoman kanssa. Näissä ympyröissä samat naamat tulevat nopeasti tutuiksi.

EU:ssa työskentelee useita uusia suomalaismeppejä kaudella 2019–2024, Hakkaraisen lisäksi Silvia Modig, Ville Niinistö, Laura Huhtasaari, Eero Heinäluoma ja Mauri Pekkarinen.

Miten heidän alkutaipaleensa sujuu? Seurasimme Hakkaraisen ja Modigin arkea Brysselissä.

Hakkarainen ei luota ranskalaisiin: "He puhuvat paljon, mutta tekevät vähän"

Perussuomalainen Hakkarainen pääsi läpi sekä eduskunta- että eurovaaleissa, mutta päätti lähteä edustamaan Suomea Euroopassa.

– Ajattelin, että pitää mennä tekemään säännöksiä sinne, mistä ne meille tulevat. Suomessa niille ei tehdä mitään, kumarretaan vain, että kiitos kun annoitte taas tällaisen, Hakkarainen avaa päätöstään.

Hakkarainen nappaa taksin Brysselin lentoasemalta suoraan parlamenttiin.

Hän levittää matkalaukkunsa työhuoneensa lattialle. Seinän vieressä on pino pahvilaatikoita, joiden sisältö on purkamatta, koska työhuoneen sijainti saattaa vielä syksyllä muuttua.

Ikkunalaudalla on Suomen lippu ja pieni Mannerheim-patsas.

– Kyllä jokaisella pitää Mannerheim olla, Hakkarainen sanoo.

EU-parlamentin käytävä.
Teuvo Hakkarainen sanoo, että olisi hukassa parlamentin sokkeloisilla käytävillä ilman avustajiaan.Esa Syväkuru / Yle

Hakkaraisella on kaksi avustajaa, jotka varmistavat, että viitasaarelainen on oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja oikeassa varustuksessa.

Sanni Kulkki ja Maria Sainio toimivat aiemmin parlamentissa perussuomalaisten Jussi Halla-ahon ja Pirkko Ruohonen-Lernerin avustajina.

Kun Hakkarainen aika ajoin äityy sättimään EU:ta värikkäin sanankääntein, avustajat hymyilevät hieman vaivaantuneen oloisina.

Hakkarainen kuuluu EU:ssa oikeistopopulistiseen ID-ryhmään. Hän ei ole vielä oikein tutustunut muihin meppeihin. Mielipide monien kansallisuuksien edustajista on silti muodostunut.

– Saksalaiset ja tanskalaiset ovat ihan kuin me suomalaiset, kieli on vain eri. Se pitää, mitä luvataan. Myös hollantilaiset ovat samanlaisia, paitsi että ovat vähän ylpeitä. Sitten ovat nämä etelästä tulevat, kuten espanjalaiset ja ranskalaiset. Puhuvat paljon, mutta tekevät vähän.

– Täällä on tärkeintä näyttää hyvältä. Tukka kunnossa ja hienot vaatteet. Puheen sisällöllä ei ole niin väliä.

Teuvo Hakkarainen punttisalilla.
Teuvo Hakkarainen aikoo alkaa käydä kuntosalilla Brysselissä. Suomen eduskunnassa treenaaminen jäi vähemmälle.Esa Syväkuru / Yle

Hakkarainen puhuu parlamentissa pääosin suomea. Valiokunnissa tulkit kääntävät puheet muiden jäsenmaiden kielille.

Hakkarainen sanoo pärjäävänsä kohtalaisesti englannilla, mutta suunnitelmissa on kielikurssi. Ranskaa hän ei osaa eikä halua opetella.

Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin. Paikallista ruokaa Hakkarainen kehuu herkulliseksi. Ainoastaan Belgian “kansallisruoasta” simpukoista hän ei pidä. Ne maistuvat hänen mielestään mudalle.

Modigilla ei ole vielä avustajia: "Kyllä tässä aika pihalla on"

Parlamentin työntekijä näyttää pohjapiirroksesta Silvia Modigille tämän työhuoneen sijainnin.

– Haluatko, että saatamme teidät perille?

– Ei kiitos, löydän se kyllä. Niinhän tien sitten oppii.

Parlamentin käytävät ovat sokkeloisia, mutta työhuone löytyy helposti. Modig on pärjännyt ensimmäiset viikot tietokoneella ja kännykällä, ilman avustajia.

– Kyllä tässä aika pihalla on. Tajusin ajat sitten, että pitää uskaltaa esittää tyhmiä kysymyksiä. Onneksi meidän ryhmässä kaikki auttavat kaikkia.

Silvia Modig
Kesäloma tulee tarpeeseen Silvia Modigille. Hän on tehnyt tänä vuonna eduskunta- ja eurovaalikampanjat normaalien töiden ohessa.Esa Syväkuru / Yle

Modig valittiin parlamenttiin vasemmistoliiton listoilta. Brysselissä hän edustaa GUE/NGL-vasemmistoryhmää.

Modigin mukaan EU:ssa on oma salakielensä. Kaikille asioille on omat lyhenteensä.

– Kadun tosi paljon niitä hetkiä, kun olen valittanut Suomen eduskunnan byrokratiasta. Se ei ole mitään tähän verrattuna. Harvaa asiaa pystyy hoitamaan yhdellä luukulla.

Modig putosi keväällä eduskunnasta, mikä oli hänelle raskas pettymys. Hän kokosi nopeasti itsensä ja rakensi menestyksekkään eurovaalikampanjan.

Modig teki ennen poliitikon uraa pitkään pätkätöitä. Nyt edessä on viiden vuoden pesti Brysselissä. Se on iso muutos, joka ei onnistuisi ilman läheisten tukea ja mukautumista. He joutuvat mitoittamaan aikataulujaan Modigin tekemisten mukaan.

– Se on haaste perhe-elämälle, mutta onneksi puolisoni on niin mahtava, että me varmasti onnistumme tässä. Minä pääsen viikonloppuisin Suomeen, ja hän voi tehdä etätöitä ja tulla joskus tänne. Siinä se jotenkin lutviutuu, Modig hymyilee.

Kuvassa vasemmalta sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.), europarlamentaarikot Silvia Modig (GUE/NGL, vas.) ja Elsi Katainen (Renew Europe, kesk.) sekä työministeri Timo Harakka (sd.) Brysselissä kesällä 2019.
Monet suomalaisministerit ovat vierailleet kesällä Brysselissä kertomassa puheenjohtajamaa Suomen tavoitteista. Samalla on tavattu meppejä. Kuvassa vasemmalta sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.), europarlamentaarikot Silvia Modig (GUE/NGL, vas.) ja Elsi Katainen (Renew Europe, kesk.) sekä työministeri Timo Harakka (sd.)Esa Syväkuru / Yle

Elämä Brysselissä pyörii helposti työn ympärillä, mutta Modig uskoo, että jonkinlainen sosiaalinen elämäkin lopulta muodostuu.

Hän ei ole vielä oikein ehtinyt tutustua kaupunkiin, mutta yksi vierailukohde on jo tiedossa.

– Mikä Tintti-kirja se on, missä hän löytää kirpputorilta laivan ja sen sisältä pienen rullakäärön, josta tarina lähtee liikkeelle. Se kirppis on oikeasti täällä Brysselissä.

Hakkarainen pelkää Euroopan romahdusta: "Tämä muuttuu Afrikaksi ja Lähi-idäksi"

Teuvo Hakkarainen ei löydä EU:sta mitään hyvää sanottavaa. Suomalaisia hän pitää EU:ssa vieraskoreina muille kumartelijoina.

– Me olemme maksajia ja nöyristelijöitä, sellainen huutolaispoika. Emme pidä puoliamme.

Parlamentin pääaukiolla näkyy eri jäsenmaiden kielillä kirjoitettuja julisteita, joissa vaalitaan yhtenäistä Eurooppaa.

Hakkaraista sapettaa, koska Suomen julisteen teksti on englanniksi.

– Näin hyvin Suomi pitää omiensa puolta. Meillä on oma kulttuuri, kieli ja lippu. Niitä ei kunnioiteta täällä yhtään. Minä en orjana pokkuroi EU:ta, minä kumarran Suomelle.

Teuvo Hakkarainen Brysselin EU-parlamentissa.
Teuvo Hakkarainen sanoo eroavansa monista muista mepeistä siinä, että että hän ei esitä roolia, vaan on oma itsensä ja puhuu suoraan.Esa Syväkuru / Yle

Mutta miksi Hakkarainen on Brysselissä? Mitä hän täällä ajaa?

Hakkarainen haluaa estää maaseudun tyhjenemisen. Hän haluaa Suomelle itsenäisen maatalouspolitiikan, koska “suomalaiset ovat itse maataloutensa parhaita asiantuntijoita”.

– Täällä (Keski-Euroopassa) on pitkä kasvukausi. Ei ole routaa, pakkasta eikä pitkää talvea niin kuin meillä. Tuskin nämä ranskalaiset täällä, jotka suurimmaksi osaksi ne säännökset tekevät, ymmärtävät meidän alueesta yhtään mitään.

Hakkaraisen mielestä Euroopalla on kohtalon hetket. Rajat pitäisi sulkea turvapaikanhakijoilta, jotka “yrittävät tulla nauttimaan meidän vauraudesta”.

Hän uskoo, että Eurooppa romahtaa 10–15 vuodessa, jos “suunta ei muutu”.

– Tämä muuttuu pikkuhiljaa Afrikaksi ja Lähi-idäksi. Säännöt ovat sellaiset ja touhu sellaista. Sitä ei kukaan halua. Jos Eurooppa halutaan pitää eurooppalaisena, täällä on sitten eurooppalaiset säännöt.

Mitä tarkoitat eurooppalaisilla ja muilla säännöillä?

Hakkarainen viittaa muslimivoittoiseen Brysselin Molenbeekin kaupunginosaan.

– Sinne jos menisi pride-kulkue vaatimaan sukupuolineutraaliutta, niin onnistuisiko se? Minä luulen, että sieltä tulisi lähtö. Vaikka ollaan Euroopassa.

Hakkarainen uskoo, että muslimien määrä Suomessa ohittaa kantasuomalaiset tulevaisuudessa.

Mihin perustat tämän? Suomen väestöstä kaikkia ulkomaalaisia on muutama prosentti.

– Esimerkiksi afganistanilaiset ja somalialaiset lisääntyvät huomattavasti suomalaisia enemmän.

Onko muslimien määrä ongelma?

– Ei, jos kunnioitetaan suomalaisia sääntöjä. Iranissakin sai aikoinaan liikkua ilman huivia, mutta sitten se kiellettiin.

Naureskelua ja pään pyörittelyä Hakkaraisen ilmastopuheelle

EU-parlamentin ympäristövaliokunnassa on alkamassa istunto. Suomen ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) on saapunut paikalle esittelemään puheenjohtajamaa Suomen kunnianhimoisia ilmastotavoitteita.

“Oma koira puree”, kun Hakkarainen saa puheenvuoron.

– Aurinko on se kohtalon kysymys, joka pitkälti määrittelee elämän maapallolla niin lyhyissä kuin pitkissä jaksoissa. Ihmisen vaikutus on edelleen vähäinen. Valitettavasti virallinen ilmastohulluuden ilmapiiri elää ja voi hyvin.

Vihreiden ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (kolmas oikealta puhujakorokkeella) kertoi parlamentin ympäristövaliokunnalle Suomen ilmastotavoitteista.
Vihreiden ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (kolmas oikealta puhujakorokkeella) kertoi parlamentin ympäristövaliokunnalle Suomen ilmastotavoitteista. Hän oikoi myös Teuvo Hakkaraisen näkemyksiä ihmisten roolista ilmastonmuutoksessa.Esa Syväkuru / Yle

Puhe herättää valiokunnassa ihmetystä: monet naureskelevat ja pyörittelevät päätään. Jopa Hakkaraisen oman ryhmän jäsenet kääntyilevät ja kohottelevat kulmakarvojaan.

Samassa valiokunnassa istuva Silvia Modig pitää puheenvuoron. Hän osoittaa sanansa Hakkaraiselle tuohtuneen näköisenä.

– Tässä ei ole kyse mistään ilmastohulluudesta, vaan valitettavasta tosiasiasta, jolle löytyy tieteellistä näyttöä, Modig napauttaa.

"Uskomatonta, että vielä löytyy ilmastonmuutoksen kieltäviä ihmisiä"

Ilmastoasiat ovat lähimpänä Modigin sydäntä ihmisoikeuksien ohella. Hän sanoo, että aika alkaa loppua ilmastonmuutoksen ratkaisemisessa. Seuraavat viisi vuotta ovat kirjaimellisesti elintärkeitä.

– On uskomatonta, että vielä löytyy ihmisiä, jotka kieltävät täysin ilmastonmuutoksen.

Modigin mukaan osa ihmisistä vastustaa ilmastotalkoisiin osallistumista, koska he uskovat, että heitä syyllistetään.

– He voivat kokea, että miksi minun pitää yhtäkkiä tehdä kaikki ratkaisut. Se näkyy lompakossa, ruokalautasella ja kesälomissa.

Silvia Modig
Silvia Modigin mukaan EU-maat odottavat Suomelta esimerkin näyttämistä ilmastoasioissa. – Monet sanovat, että te kyllä hoidatte tämän.Esa Syväkuru / Yle

Suomi ajaa EU:n hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä. Tästä ei ole päästy jäsenmaiden kesken yhteisymmärrykseen. Modigin mukaan sen onnistuminen olisi “tosi kova juttu”.

Hän sanoo, että sitä ennen pitää olla välitavoitteita. Kymmenien vuosien päähän ajattelu voi tuntua kaukaiselta.

– Hirveän paljon puhutaan prosenteista ja vuosiluvuista, mutta vähemmän käytännön keinoista.

Ilmastonmuutosta pitää Modigin mielestä ratkoa sosiaalisesti oikeudenmukaisesti, jotta saadaan kansalaisten hyväksyntä. Tiettyjä maita, ihmisryhmiä tai tuloluokkia ei saa kurittaa epäreilusti.

– EU:ssa on maita, joissa suurin osa energiasta tuotetaan kivihiilellä ja maita, joissa uusiutuvien käytössä ollaan pitkällä. Osalla on edessä enemmän duunia ja vaikeampia päätöksiä.

Modigin mukaan takamatkalta lähteviä maita ja alueita voitaisiin tukea eri tavoin.

– Kun Espanja päätti ajaa alas hiiliteollisuuttaan, siellä luotiin satojen miljoonien rahasto, josta tuettiin muutosalueita. Ihmiset voivat kouluttautua uudelleen ja yritykset saada pääomaa, jolla vaihtaa liiketoiminnan painopistettä.

yleiskuva
Uusi EU-parlamentti kokoontui ensimmäisen kerran heinäkuun alussa. Työt pääsevät kunnolla vauhtiin lomien jälkeen syyskuussa.Esa Syväkuru / Yle

Iso kysymys hänestä on, miten saada yritykset mukaan ilmastotalkoisiin.

– Jos aiemmin menin juttelemaan EK:n kanssa ilmastoasioista, ne nauroivat mulle ainakin selän takana. Nykyisin me kaikki olemme sitä mieltä, että tämä on se oikea tulevaisuuden suunta.

Hänen mielestään kiertotalous on tulevaisuuden menestysresepti. Kiertotaloudessa materiaalit ja tuotteet pidetään käytössä mahdollisimman pitkään.

– Yritykset, jotka lähtevät nyt kiertotalouteen mukaan, ovat tulevaisuuden suuria voittajia. Tämä on Suomessa jo laajasti ymmärretty.

Modigin mukaan monet EU-maat näkevät Suomen ilmastoasioissa edelläkävijänä ja suunnannäyttäjänä. Odotukset ovat suuret.

"Jos Etna purkautuu, niin muuraammeko me sen tulivuoren umpeen?"

Brysselissä on paahtava päivä. Lämpömittari näyttää lähes 40 astetta. Kadulla kävellessä käsivarteen ilmestyy hikinoro.

Euroopassa on nähty tänä kesänä ennennäkemättömiä helteitä. Tutkijoiden mukaan se voi olla uusi normaali.

EU-kortteleiden ravintoloiden terassit täyttyvät lounasaikaan tyylikkäästi pukeutuvista ihmisistä, jotka ovat paenneet kuumuutta isojen aurinkovarjojen alle. Tarjoilijat kantavat pöytiin pieniä kylmiä oluita. Moni on taittanut puvuntakkinsa viereiselle tuolille.

Yleiskuva Brysselistä heinäkuussa 2019.
Brysselissä oli heinäkuun lopussa erittäin kuuma. Teuvo Hakkaraisen mielestä maapallon lämpeneminen ei ole ihmisten syytä. Esa Syväkuru / Yle

Teuvo Hakkaraisella farkkutakki on tuttuun tapaan päällä. Hän juo parlamentin edessä kahvia ja osoittaa kohti sinistä taivasta.

– Siellä on taivaalla aurinko ja sitten on taivaan isäkin, joka säätää ilmat. Jos vaikka Etna purkautuu, niin muuraammeko me sen tulivuoren umpeen ja rupeamme puhaltelemaan kylmää ilmaa?

Tiedemaailmassa on aika lailla yksimielisyys siitä, että ilmastonmuutos nopeutuu jatkuvasti ihmisten toimien seurauksena. Uskotko tähän?

– Tiedemaailma on sellainen, että se elää omaa elämäänsä ja me eletään täällä maapallolla omaa elämäämme. Tiede muuttuu yllättäen. Jos seuraavaksi alkaa tulla jääkausi, niin tiede sanoo, että tämäkin on ihmisten syytä.

Maailmassa 20 lämpimintä vuotta (siirryt toiseen palveluun) on nähty viimeksi kuluneiden 22 vuoden aikana. Huolestuttaako tämä?

– Ei. Ilmasto on muuttunut, mutta se ei ole ihmisten aikaansaamaa.

– Kaikki laitetaan suomalaisten syyksi, mitä maapallolla tapahtuu. Väestö kasvaa kehittyvissä maissa räjähdysmäisesti. Jos ilmastonmuutos johtuu ihmisestä, niin siellähän se syy on. Me (suomalaiset) elämme ihan normaalia elämää.

Voisiko Suomi näyttää esimerkkiä isommille saastuttajamaille, miten päästöjä pitäisi vähentää ja millaista teknologiaa käyttää?

– Täälläkin jos menee kadulle ja sanoo, että olen Suomesta, niin kuinka moni tietää sen? Me olemme jo näyttäneet esimerkkiä muille, mutta otetaanko se huomioon? Tuskin.

Hakkaraisen suupielet vääntyvät lyhyeen virnistykseen. Näin on päättynyt matkan aikana suuri osa hänen vastauksistaan.