Yököttääkö ajatus aamupuurosta? Ei hätää, sillä aamiaisen skippaa moni muukin, eikä siitä ehkä olekaan niin isoa haittaa kuin pelotellaan

Moni kertoo Ylelle jättävänsä aamupalan syömättä esimerkiksi kiireen, nälän puutteen tai oksettavan olon vuoksi.

aamiaiset
gif-animaatio erilaisista aamupaloista
Kaurapuuro ja ruisleipä ovat tuttuja näkyjä suomalaisessa aamupalapöydässä. Monet Ylelle vastanneista kuitenkin kokee kahvikupillisen riittävän aamiaiseksi.Elisa Kinnunen / Yle

Aamupala on tärkeä osa monen suomalaisen päivää. Sitä pidetään jopa niin tärkeänä, että jotkut koulut ovat alkaneet tarjota oppilaille ilmaista aamiaista (siirryt toiseen palveluun) (Aamulehti).

Mutta miksi kaikki eivät syö aamupalaa ja haittaako se?

Kysyimme verkossa lukijoiden aamupalatottumuksista. Vastauksista kävi ilmi, millaisista syistä suomalaiset jättävät aamupalan syömättä. Useat vastaajista kertoivat myös, että aamupalan tärkeydestä jankkaaminen on ajoittain jopa ärsyttävää.

Pyysimme Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tohtoria ja laillistettua ravitsemusterapeuttia Reija Männikköä sekä laillistettua ravitsemusterapeuttia Eija Orreveteläistä vastaamaan kyselyssä esiin tulleisiin ilmiöihin.

Jo ajatus aamupalasta etoo

“Aamupalan syöminen tuntuu pahalta. Ihan kuin elimistö ei olisi herännyt, ja pitää väkisin tunkea ruokaa suuhun vaikka tuntuu, että se tekee vain haittaa elimistölle.” - Mies, 42

“Etenkin aikaisina aamuina ajatuskin ruoasta ällöttää, enkä saa mitään muuta alas kuin kahvia. Siksi aamiainen tulee syötyä vain viikonloppuisin. Silloinkin se on todella kevyt.” - Nainen, 20

Reija Männikön mukaan sitä, miksi joitakin ihmisiä ällöttää pian heräämisen jälkeen syöminen, ei ole tutkittu vielä kovin paljon. Hän kuitenkin löytää ilmiölle parikin mahdollista syytä.

– Todennäköisesti tämä liittyy jollain tavalla vuorokausirytmiin. Samalla tavalla kuin osa ihmisistä on aamu-unisia, on toisille aamu tehokasta aikaa. Myös ruokahalun herääminen voi olla vuorokausirytmiin kytköksissä. Se on yksilöllistä.

Yön aikana ihmisen ruoansulatuskanava on ikään kuin lepotilassa. Toisilla sen herääminen voi kestää pidempään. Ruoansulatuskanavan lepotila voi vaikuttaa myös siihen, miksi joidenkin vatsa ei kestä aamupalaa.

“Vatsa ei kestä aikaisin syötyä ateriaa. Vasta muutaman tunnin hereillä olon jälkeen onnistuu.” - Mies, 36

“Kärsin pahoinvoinnista mikäli syön mitään kaloripitoista neljä tuntia heräämisestä.” - Mies, 22

Kun suolisto nukkuu, ei ruoka etene normaalisti ruoansulatuskanavassa. Tästä voi seurata huonovointisuutta sekä vatsakipuja.

Männikön mukaan tämä on yleistä yötöitä tekevillä. Monet kokevat, että yöllä syöminen aiheuttaa aina väistämättä jonkinlaisia vatsaoireita, kun ruoansulatus ei toimi kunnolla.

Toinen mahdollinen selitys asiaan on jokin ruoansulatuskanavan sairaus tai toiminnallinen vaiva, kuten yleistynyt ärtyvän suolen oireyhtymä.

Aamulla ei vain ole nälkä

“Minulla ei ole aamulla nälkä. Vatsani herää ilmeisesti myöhemmin kuin minä.” - Nainen, 55

“Ei ole nälkä, hankala syödä puoliväkisin. Kuitenkin esimerkiksi vaelluksilla ruoka kyllä uppoaa helposti aamulla.” - Mies, 62

Ruokailurytmi on iso tekijä nälän tunteen kehittymisessä. Liian tuhdin aterian syöminen myöhään illalla voi hidastaa nälän tunteen kehittymistä aamulla, koska energiavarastot ovat täyttyneet illalla.

– Osa asiakkaistani on huomannut, että muuttamalla iltaruokailuaan kevyemmäksi, nälkä on tullut aamulla helpommin, Männikkö kertoo.

Vaikka heti aamusta ei olisikaan nälkä, saattaa Männikön mukaan osa ihmisistä syödä aamupalan jopa tietämättään.

– Aamupalan yleinen tutkimuksellinen määritelmä on, että se syödään kahden tunnin sisällä heräämisestä, ei siis välttämättä heti heräämisen jälkeen.

Pidemmät yöunet vai aamupala?

Reija Männikön mielestä on yksilöllistä, kumpi on vireyden kannalta merkittävämpää, hieman pidemmät unet vaiko kunnollinen aamupala.

– Joillekin hetki unta voi olla merkittävämpi kuin se, että ajan käyttäisi syömiseen. Toisilla päivä taas ei käynnisty millään ilman aamupalaa.

Hän kuitenkin lisää, että pidempään torkkuvankin kannattaa vaikkapa pari tuntia heräämisen jälkeen laittaa suuhunsa jotain, jotta esimerkiksi verensokeritasot normalisoituvat yön jäljiltä.

Jotkut voivat jättää aamupalan syömättä ajatellessaan näin pienentävänsä vuorokautista energiansaannin määräänsä. Asia ei kuitenkaan välttämättä mene ihan niin.

– Jotkin maailmalla tehdyt tutkimukset osoittavat, että aamupalan väliin jättävät tankkaavat päivän aikana jopa enemmän kaloreita.

Tätä selittää Männikön mukaan se, että aamiaista seuraava annos on kooltaan tavallista suurempi, jos se on päivän ensimmäinen. Lisäksi tapa jättää aamupala väliin lisää napostelua päivän aikana.

"En nostaisi mitään ateriaa toisen yläpuolelle"

Aamupalasta puhutaan usein vuorokauden tärkeimpänä ateriana. Männikkö ei kuitenkaan ihan täysin allekirjoita tätä uskomusta.

– Laittaisin tämän myyttikategoriaan. Aamupala on tärkeä, mutta en nostaisi mitään ateriaa toisen yläpuolelle. Kokonaisuutena tärkeintä on hyvä ja tasainen vuorokauden ateriarytmi.

Samoilla linjoilla on myös laillistettu ravitsemusterapeutti Eija Orreveteläinen.

– Monelle aamupala saattaa olla jollain tapaa tärkein. Energiansaannin kannalta lounas ja päivällinen ovat suositusten mukaan suurempia kuin aamupala.

Aamupala voi vähentää diabetesriskiä

Vaikka aamupala ei olisikaan niin tärkeä ateria kuin on puhuttu, ei vuorokauden ensimmäistä ateriaa kannata venyttää kovin myöhälle.

Aamupalan syömättä jättävien henkilöiden on havaittu muun muassa taistelevan enemmän painonhallinnan kanssa, olevan alttiimpia sydän- ja verisuonitaudeille. Heillä voi myös olla korkeammat verensokeritasot, joka nostaa kakkostyypin diabeteksen riskiä.

Eija Orreveteläisen mukaan on mahdollista, että myös liikkuminen saattaa vähentyä aamupalattomalla elämäntavalla.

– Energiamäärän väheneminen, mitä siinä ikään kuin voitetaan, hävitäänkin niin, että aletaan liikkua vähemmän.

Aamupalaa voi opetella syömään

Sekä Männikkö että Orreveteläinen tietävät molemmat, että aamupalan syöminen on opeteltavissa oleva taito. Useat heidän vastaanotoillaan käyneet asiakkaat ovat sen oppineet ja heidän kohdalla se on nostanut elämänlaatua.

Kaikille opettelu ei kuitenkaan ole välttämätöntä, mikäli syöminen tasapainossa, eikä sille ole mitään terveydellistä perustetta.

– Jos vireystaso ja olo on hyvä, en näe mitään pakottavaa syytä väkisin opetella syömään aamupalaa. Omaa kroppaa kannattaa kuunnella, jos kaikki tuntuu olevan kohdallaan, voi minun puolestani jatkaa samalla linjalla.

Männikkö korostaa, että kaikki ovat yksilöitä. Ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa syödä aamupalaa. Jollekin aamupala todella voi olla erityisen tärkeä ateria. Toisen kroppa pärjää oikein hyvin ilmankin.

– Monelle on myös iskostunut ajatus siitä, että aamupalan täytyy olla kaurapuuro marjoilla pian heräämisen jälkeen. Se voi ihan yhtä hyvin olla työpaikalle jääkaapista mukaan napattu smoothie.

Millainen aamupalan syöjä olet? Keskustele aiheesta kello 22.00 saakka!

Lue seuraavaksi:

Lihooko, jos syö liian myöhään illalla? – asiantuntijat erimielisiä

"Suurin osa asiakkaistani ei tiedä, että heidän aamiaisensa on liian pieni" – Asiantuntijan vinkit syömiseen: lisää salaattia, muuta rytmiä