Turkki tukkimassa netin viimeisiä henkireikiä: myös riippumattomat uutissivustot ja nettitelevisiot joutumassa ahtaalle

Jopa suoratoistopalvelu Netflix voi joutua taipumaan viranomaisten valvontaan – tai joutua estetyksi.

sensuuri
Nettikahvilan kyltti Istanbulissa.
Nettisensuuri on kiristynyt Turkissa jo useiden vuosien ajan.John Wreford / AOP

Kun Turkin valtamedia on viime vuosina asteittain alistettu presidentti Recep Tayyip Erdoğanin hallinnolle myötämieliseksi, riippumattomat nettisivustot ovat pyrkineet vastaamaan turkkilaisten tiedonjanoon.

Kriittiset toimittajat ovat saaneet potkut. Mutta kymmenet ovat jatkaneet työtään riippumattomissa nettikanavissa tai perustaneet omia podcast-ohjelmiaan ja YouTube-lähetyksiään.

Kun viranomaiset puuttuivat televisiosarjoihin ja määräsivät, että niissä näytettyjä viinilaseja oli sumennettava ja kirosanojen päälle piipattava, turkkilaiset suuntasivat Netflixiin ja turkkilaisille nettikanaville katsoakseen sensuroimattomia sarjoja.

Mutta nyt internetin tarjoama henkireikä ollaan Turkissa tukkimassa, asiantuntijat varoittavat.

Syyskuun alussa voimaan astuva lainmuutos antaa radiota ja televisiota valvovalle valtiolliselle RTÜK-virastolle laajat valtuudet valvoa internetin uutisantia. Se voi muun muassa estää pääsyn tietyille uutissivustoille sekä mahdollisesti sensuroida myös Netflixiä ja muita Turkissa suosittuja viihdesivustoja.

Tällä kertaa VPN:stä ei ole apua

Nettisensuuri ei ole Turkissa uusi ilmiö, mutta se on kasvanut vuosikymmenessä laajoihin mittasuhteisiin.

Viime vuosina sensuroitaviksi ovat joutuneet netissä poliittisesti arkaluontoinen ja erityisesti kurdimielinen sisältö. Sensuuri on kohdistunut myös ateismiin ja homoseksuaalisuuteen liittyvään sisältöön, julkisen moraalin nimissä.

Istanbulilaisen IFÖD-sananvapausyhdistyksen tuoreimpien laskelmien mukaan pääsy on estetty jo yli 270 000 verkkosivustolle ja 150 000 yksittäiselle sivulle.

Joukossa on jopa nettisanakirja Wikipedia, jonka käyttö estettiin Turkissa vuonna 2017. Wikipedia oli kieltäytynyt poistamasta sisältöä, joka koski Turkin roolia Syyrian sodassa.

Etenkin nuoret osaavat Turkissa kiertää kieltoja VPN-palveluilla. VPN eli Virtual Private Network -palvelut mahdollistavat maakohtaisten rajoitusten kiertämisen sekä yksityisen selaamisen netissä.

Mutta lainmuutoksen myötä uutis- tai suoratoistosivusto voi joutua luupin alle jo sisältöä tuotettaessa.

Vaarana on myös itsesensuuri. Kanavat voivat pyrkiä tekemään viranomasille kelpaavia sisältöjä, jotta saisivat lähetysluvan eikä niille pääsyä estettäisi.

Lisäksi maksullista jäsenyyttä vaativilla sivustoilla, kuten suoratoistopalvelu Netflixissä, sensuurin kiertäminen ei ole yksinkertaista.

Turkin johtava internetoikeuksiin perehtynyt asiantuntija Yaman Akdeniz toimistollaan Istanbulissa.
Turkin johtava internetoikeuksiin perehtynyt asiantuntija Yaman Akdeniz toimistollaan Istanbulissa. Ayla Albayrak / Yle

– Emme voi laillisesti kirjautua Netflixin käyttäjiksi vaikkapa Yhdysvalloissa käyttämällä turkkilaista luottokorttia ja osoitetta Turkissa. Sama pätee musiikin suoratoistopalveluun Spotifyhin tai elokuvien suoratoistopalveluun Amazon Primeen, huomautti Yaman Akdeniz, IFÖD:n perustaja ja internetoikeuksiin perehtynyt lakiasiantuntija Ylelle.

RTÜK-virastosta on tulossa jo viidestoista viranomaistaho, jolle on myönnetty oikeudet estää pääsy internetsivustoille, hän lisää.

BBC ja Deutsche Wellekin saattavat joutua syyniin

Syyskuusta alkaen viranomaiset voivat estää pääsyn sellaisille sivustoille, joilla ei ole virallista lupaa toimintaan netissä. Viime kädessä luvattomat toimijat voidaan haastaa oikeuteen.

Virallista lupaa vaadittaneen sellaisiltakin ulkomaisilta uutiskanavilta, jotka ovat avanneet turkinkielisiä uutissivustoja netissä.

Muiden muassa brittiläinen BBC, saksalainen Deutsche Welle sekä amerikkalainen Voice of America ovat viime vuosina alkaneet tuottaa uutissisältöjä turkiksi. Näin ne ovat paikanneet uutisaukkoa, jonka hallinnolle alistettu Turkin valtamedia on jättänyt.

Nämä ja muut kanavat listattiin äskettäin raportissa, jota pidetään "mustana listana". (siirryt toiseen palveluun)

Kallis lupamaksu voi olla kuolinisku

Syyskuun alussa RTÜK-viraston on määrä ilmoittaa, mitkä tahot joutuvat hakemaan lähetyslupaa netissä. Luvat maksavat yli 16 000 euroa ja lupamaksu on maksettava vuosittain.

Luvan eväämisen perusteita ei ole tarkemmin määritelty.

Joillekin pienille, riippumattomille kanaville säädös voi olla kuolinisku.

Erään riippumattoman nettiuutismedian perustaja ja entinen tunnettu TV-kasvo sanoi Ylelle pärjäilevänsä vaivoin erilaisten lahjoitusten avulla. Hän ei halunnut turvallisuussyistä esiintyä jutussa omalla nimellään.

Hän ei aio vapaaehtoisesti hakea kallista lupaa. Toistaiseksi hän ei edes tiedä, kuuluuko hänen sitä sivustolleen hakea.

– Nyt odotamme vain ja katsomme mitä tapahtuu, hän sanoi.

"Uudistus takaa ilmaisunvapauden"

Valvovan viraston mukaan kritiikki uudistusta kohtaan on perusteetonta.

Tarkoitus on huolehtia, ettei internetissä levitetä lasten ja nuorten fyysistä, henkistä ja moraalista kehitystä haittaavaa sisältöä, RTÜK ilmoitti tiedotteessaan.

Se mitä "haitallisella sisällöllä" tarkoitetaan, jää kuitenkin viraston oman tulkinnan varaan.

RTÜK:in mukaan asetus "takaa ilmaisun- ja tiedonsaantivapauden". Samalla kuitenkin uutiset ja viihdesarjat kuuluvat asetuksen piiriin.

– Julkaisualustat, yksittäiset henkilöt sekä juridiset henkilöt, jotka ovat keskittyneet yksilöllisiin julkaisu ja -viestintäpalveluihin internetissä – lukuun ottamatta uutisia, elokuvia ja sarjoja – on pidetty asetuksen ulkopuolella, RTÜK ilmoitti.

Säädöstä vaaditaan peruttavaksi

Kun Erdoğanin AK-puolueen hallitsema Turkin parlamentti valmisteli säädöstä viime vuonna, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj varoitti sen rajoittavan median moniäänisyyttä. Sen arvioitiin myös rikkovan kansainvälisiä sopimuksia.

Ankaran asianajajaliitto vaati äskettäin asetuksen perumista (siirryt toiseen palveluun) perustuslain vastaisena ja haastoi sen korkeimpaan oikeuteen.

Myös muita oikeudenkäyntejä on odotettavissa.

– Nostamme syytteen säädöksen perumiseksi. Säädös on sekä Turkin perustuslain että Turkin allekirjoittamien kansainvälisten sopimusten vastainen, sanoi Veysel Ok, asianajaja ja mediavapautta puolustavan MLSA-yhdistyksen puheenjohtaja Ylelle.

– Jos sitä ei peruta, viemme sen korkeimpaan oikeuteen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen asti, Ok sanoi.

Netflix taipui saudien vaatimuksiin

Wikipediaan pääsy estettiin, kun se ei suostunut poistamaan Turkkia hermostuttanutta sisältöä.

Netflixin suhtautumista Turkin mahdollisiin sensuurivaatimuksiin ei vielä tiedetä. Ei kuitenkaan olisi ensimmäinen kerta, jos se taipuisi sensuroimaan sisältöjään.

Vuoden alussa Netflix sensuroi (siirryt toiseen palveluun)Saudi-Arabian vaatimuksesta jakson amerikkalaisen Hasan Minhajin talk show'sta. Kyseisessä jaksossa Minhaj arvosteli saudikuninkaallisia ja syytti saudiprinssiä toimittaja Jamal Khashoggin murhasta. Saudien mukaan jakso oli maan lakien vastainen.

Netflix totesi uutistoimisto Reutersille (siirryt toiseen palveluun) haluavansa jatkaa palvelujen tarjoamista Turkissa, mutta odottavansa, miten tilanne kehittyy.