Analyysi: Taistelua keskustan johtajuudesta on käyty kulisseissa yli puolitoista kuukautta – Ehdokkaiden julkiset kaksintaistelut alkavat tänään

Katri Kulmunin ja Antti Kaikkosen kampanjastrategiat poikkeavat toisistaan selvästi.

Suomen Keskusta
Keskustan poliitikkoveteraani Timo Kalli (äärimmäisenä vasemmalla) sekä kansanedustajat Eeva Kalli, Joonas Könttä, Matti Vanhanen ja Jouni Ovaska sekä puheenjohtajaehdokaat Katri Kulmuni ja Antti Kaikkonen Suomi-Areenan keskustan puoluepäivän keskustelutilaisuudessa Porissa 17. heinäkuuta 2019.
Keskustan poliitikkoveteraani Timo Kalli (äärimmäisenä vasemmalla) sekä kansanedustajat Eeva Kalli, Joonas Könttä, Matti Vanhanen ja Jouni Ovaska sekä puheenjohtajaehdokaat Katri Kulmuni ja Antti Kaikkonen Suomi-Areenan keskustan puoluepäivän keskustelutilaisuudessa Porissa 17. heinäkuuta 2019. Roni Rekomaa / Lehtikuva

Keskustan puheenjohtajuudesta kamppailee kaksi suosittua poliitikkoa: 45-vuotias puolustusministeri Antti Kaikkonen ja 31-vuotias elinkeinoministeri, Katri Kulmuni. Kisasta tulee trilleri.

Kilpa ei ole toistaiseksi saanut ihmeemmin julkisuutta, koska kampanjat ovat olleet vielä paljolti valmisteluvaiheessa. Kisaa on käyty vasta keskustan kulisseissa.

Lehdistön ja sosiaalisen median kanavien valossa vaikuttaa siltä, että Kulmuni on kampanjoinut huomattavasti aktiivisemmin kuin Kaikkonen. Tämä on osaksi kuitenkin näköharhaa.

Se johtuu muun muassa siitä, että Kulmuni on kerännyt nuoruuden innolla itselleen jo valtavasti näkyviä kannattajia. Heidän nimiään on listannut Kulmunin nettisivuille ja Facebookiin jo pitkään. Listalla on jo yli 700 nimeä.

Nimilistan mitta ei kuitenkaan kuvasta tarkkaan sitä kuinka paljon ääniä Kulmuni puoluekokouksessa saa. Kaikki listalla olevat eivät ole puoluekokousedustajia.

Kulmuni on julkaissut netissä myös Kaikkosta enemmän videoita ministerivierailuistaan, tiedotustilaisuuksistaan ja pistäytymisistään kesätapautumissa.

Kaikkonen on jättänyt matkustamisen vähemmälle kuin Kulmuni. Hän on keskittynyt sen sijaan ankaraan puhelurumbaan. Kaikkonen on rakentanut rauhassa kampanjansa perustaa keskustelemalla mahdollisimman monen keskustavaikuttajan kanssa puhelimitse.

Kaikkosen kampanjakoneisto on julkistanut vain muutamien hänen kannattajansa nimen ja julkistanut lyhyitä tukilausuntoja Facebookissa. Tukijoita Kaikkosellakin on tiettävästi kolmenumeroinen määrä.

Useimmat keskustan raskassarjalaiset eivät halunne liputtaa julkisesti kummankaan ehdokkaan puolesta.

Tunnettuja keskustavaikuttajia ehdokkaiden nimilistoilla on suunnilleen saman verran. Kulmunin tueksi ovat ilmoittautuneet muiden muassa entiset ministerit Sirkka-Liisa Anttila, Hannes Manninen ja kansanedustaja Antti Rantakangas. Kaikkosen takana ovat liuvanneet olla esimerkiksi entinen ministeri Anu Vehviläinen, sekä kansanedustajat Mikko Savola ja Timo Korhonen.

Ehdokkaat valavat puolueeseen itseluottamuksen ja toivon henkeä

Antti Kaikkonen
Antti Kaikkonen ilmoittautui puheenjohtajaehdokkaaksi 18. kesäkuuta 2019. Berislav Jurišić / Yle

Kaikkonen ilmoittautui puheenjohtajaehdokkaaksi ensimmäisenä. Hän korosti heti blogikirjoituksensa ensimmäisessä virkkeessä kokemustaan: “Kun osallistuin ensimmäiseen keskustan puoluehallituksen kokoukseeni, johti kokousta Esko Aho.”

Näin Kaikkonen muistutti, että hän on työskennellyt keskustan johtoelimissä jo 1990-luvun alkupuolelta lähtien.

Ilmeisesti Kaikkonen aavisti, että hän saisi vastaehdokkaakseen itseään 14 vuotta nuoremman Katri Kulmunin. Sitä ennakoivat muun muassa Kulmunin puheenvuoroartikkelit, joita tämä kirjoitti puolueen äänenkannattajaan Suomenmaahan touko- ja kesäkuussa.

Omassa blogitekstissään Kaikkonen kertoo nähneensä uransa aikana keskustassa sekä lamaannjuksen että innostuksen ja voiton hetkiä. Kokemukseensa vedoten hän valaa epätoivoon vajonneisiin puoluetovereihinsa tulevaisuudenuskoa ja toivoa: "Itkut on itketty. Eteenpäin keskusta!"

Katri Kulmuni ilmoittautui puheenjohtajakisaan kahdeksan päivää myöhemmin kuin Kaikkonen. Kulmunin kampanjan iskulause on “Toivonliike – keskusta.”

Sittemmin julkaisemassan blogikirjoituksessa Kulmuni linjaa, että keskustan pu­heen­joh­ta­jan tär­kein teh­tä­vä on toi­von luo­mi­nen ja puolueen teh­tä­vä on ol­la toi­von puo­lel­la epä­toi­voa vas­taan.

Toivon teemallaan Kulmuni ei viittaa yksinomaan puolueen kannatuksen surkeaan tilaan, vaan myös ilmastonmuutoksen ja muiden globaalien ongelmien nostattamaan ahdistukseen ja pessimismiin.

Sekä Kulmuni että Kaikkonen viestivät puolueelleen, että ongelmat on mahdollista ratkaista kovalla työllä. Sen kautta palautuu myös tulevaisuudenusko ja menetys.

Pitkä kokemus voi olla sekä etu että haitta puheenjohtajakisassa

Keskustan vaalivalvojaiset Kuopiosta
Keskustan eduskuntavaalien vaalivalvojaiset Kuopiossa 14. huhtikuuta 2019.Yle

Keskusta on kriisissä. Puolueaktiivit tietävät, että puoluetta on uudistettava tavalla tai toisella, kun sekä vihreät että perussuomalaiset ovat vakiinnuttaneet asemansa ja syövät keskustan kannatusta.

Keskustaväki etsii nyt puolueen johtoon pelastajaa, joka osaa uudistaa puolueen. Keskustan jäsenistö haluaa, että uusi johtaja löytää keinot, joilla keskusta nostetaan uudelleen maan suurimmaksi puolueeksi.

Pitkä poliittinen kokemus on valtti Antti Kaikkosen kädessä, mutta ei ole sanottua, että valtti on kyllin vahva voiton saavuttamiseen. Keskusta ei nimittäin etsi johtajakseen menneisyyden miestä, vaan henkilöä jolla on vahva visio tulevaisuudesta. Puheenjohtajan pitää olla suunnannäyttäjä.

Nuorten äänestäjien tavoittaminen on ollut keskustalle viime vuosina huomattavasti vaikeampaa kuin ennen. Kulmuni saattaisi puheenjohtajana vedota nuoriin enemmän kuin keski-ikäinen Kaikkonen.

Nuoruus on Kulmunin valtti, mutta se ei takaa haltijalleen voittoa sen paremmin kuin kilpailijan valttikortti. Puheenjohtajavalinnan tekevä puoluekokousväki on monenkirjava joukko, jossa nuoriso on vähemmistönä.

Keskustan puheenjohtajaksi pyrkivä Katri Kulmuni työhuoneellaan Työ- ja elinkeinoministeriössä elokuussa 2019
Keskustan puheenjohtajaksi pyrkivä Katri Kulmuni työhuoneellaan työ- ja elinkeinoministeriössä elokuussa 2019.Laura Hyyti / Yle

Pohjoisen ja idän edustajat saattavat ratkaista puheenjohtajakilvan

Perhesyistä keskustan johtajakisasta sivuun jättäytynyt Annika Saarikko mainitsee hiljattain julkaisemassaan analyysissä (siirryt toiseen palveluun) yhdeksi keskustan ongelmaksi väestörakenteen muutoksen. Puolueen kannatuksen ydinalueet ovat idässä ja pohjoisessa, siis väestökatoalueilla.

Katri Kulmuni on kotoisin Torniosta. Hänellä on pohjoisessa hyvät verkostot. Kulmuni tuntee varmasti myös keskustan uskonnollis-konservatiivisen kannattajakunnan ajattelutavan. Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi ovat vanhoillislestadiolaisuuden ydinalueita.

Nuo seikat saattavat olla eduksi Kulmunille. Uusmaalaisuus saattaa puolestaan olla Antti Kaikkoselle hienoinen ongelma. Pääkaupunkiseudun asukkaan voi olla vaikeaa saada taakseen Itä- ja Pohjois-Suomen keskustalaisia.

Antti Kaikkonen on nähnyt viisaaksi värvätä kampanjansa päälliköksi keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin varapuheenjohtajan, Hanna Markkasen. Pohjois-Pohjanmaa on keskustan suurin piiri. Sieltä tulee puoluekokoukseen enemmän edustajia kuin mistään muusta maan kolkasta.

Kulmunin kampanjan vetäjä on myös pohjoisesta. Hän on keskustanaisten Peräpohjolan piirin puheenjohtaja Tuija Palosaari, joka onohjannut Kulmunin vaalikampanjointia jo seitsemän kertaa.

Pohjoinen kotipaikka ei ole kuitenkaan välttämättä merkittävä etu Kulmunille, koska keskusta tekee nyt ratkaisua, joka tähtää tulevaisuuteen.

Jos keskusta mielii päästä taas maan suurimmaksi puolueeksi ja pysyä sellaisena, puolueen täytyy kyetä valloittamaan jalansijaa etelässä sekä lännessä ja ennen muuta suurissa kaupungeissa. Siksi Kaikkonen saattaa hyötyä eteläsuomalaisuudestaan jossain määrin.

Keskustan logo talon seinässä
AOP

Puheenjohtajavaalista ei tule linjavaalia

Molemmat puheenjohtajaehdokkaat ovat kasvaneet keskustalaisuuteen pienestä pitäen. Heidän poliittinen ajattelunsa ja arvomaailmansa eivät poikkea merkittävästi toisistaan.

Tämä käy hyvin ilmi Matti Vanhasen ehdokkaille laatimasta “vaalikonekyselystä”. Sekä Kaikkonen (siirryt toiseen palveluun) että Kulmuni (siirryt toiseen palveluun) ovat vastanneet siihen.

Puheenjohtajakisasta tuleekin pikemmin henkilö- kuin linjavaali. Sellaisessa ratkaisevia seikkoja lienevät muun muassa ehdokkaan persoona, uskottavuus, luotettavuus ja innostavuus.

Voitto edellyttää myös, että ehdokkaalla on vahva visio puolueen uudistamisesta ja taito esittää viestinsä iskevästi ja vetoavasti puoluekokoukselle syyskuun alussa.

Antti Kaikkonen on rauhallinen ja huumorintajuinen mies, jossa on jäyhää miehistä karismaa. Puolueväki tietää hänet taitavaksi kiistojen sovittelijaksi ja kokemuksen koulimaksi varmaksi esiintyjäksi.

Leppoisa “Kanki-Kaikkonen” tuli tutuksi koko Suomen kansalle vuoden 2008 Tanssii tähtien kanssa kilpailussa.

Katri Kulmunin tunnetut tähtihetket ovat politiikasta. Huikein niistä on vuodelta 2015. Hän nousi tuolloin Lapin vaalipiirin ääniharavana eduskuntaan. Kulmuni peittosi vaaleissa puolueen kunniapuheenjohtajan, Paavo Väyrysen tämän kotikentällä.

Kulmunin ura valtakunnanpolitiikassa on melko lyhyt, mutta loistelias. Nousukiito on ollut huima. Kaksivuotisen puolueen varapuheenjohtajuuden aikana Kulmuni on tehnyt satoja vierailuja maakuntiin ja tullut sitä kautta tutuksi keskustavaikuttajille kautta maan.

Kulmuni on puolueen puhtoinen pulmunen. Hän on hyvin koulutettu, viittä kieltä taitava, aktiivinen ja ryvettymätön nainen. Naiseus lienee hänelle eduksi puheenjohtajakilvassa, vaikkei Kulmuni sukupuoltaan kampanjassaan korostakaan.

Ehdokkaaksi ilmoittauduttuaan “Keskustan Kaikkonen” tokaisi netissä itseään kuvailevassa tekstissä (siirryt toiseen palveluun) myös näin: “Jos haluat virheettömän puheenjohtajan, joudut pohtimaan muita vaihtoehtoja.” Tällä heitollaan Kaikkonen halusi kampanjansa alkajaisiksi purkaa jaloissaan pyörivän poliittisen miinan.

Kaikkosen mainetta on rasittanut hänen käräjillä vuonna 2013 saamansa tuomio luottamusaseman väärinkäytöstä. Sen syynä oli hänen Nuorisosäätiöltä aikanaan saama vaalirahoitus. Kaikkonen itse oli Nuorisosäätiön hallituksen puheenjohtaja.

Vuosien takainen vaalirahakohu ei vaikuttane enää puheenjohtajakilpaan. Kaikkonen on ollut yksi keskustan ääniharavista etelä-Suomessa. Tuomionsa jälkeen hän on toiminut monissa luottamustehtävissä, muun muassa keskustan eduskuntaryhmän johdossa.

Kaikesta huolimatta Kaikkonen katsoi viisaaksi ilmoittaa, ettei kätke päätään pensaaseen, jos häntä yhä koetetaan panna tilille tuosta virheestä.

Keskustan kansanedustajat Jouni Ovaska sekä puheenjohtajaehdokaat Katri Kulmuni ja Antti Kaikkonen (oik) Suomi-Areenan keskustan puoluepäivän keskustelutilaisuudessa.
Antti Kaikkonen ja Katri Kulmuni Suomi-Areenan keskustan puoluepäivän keskustelutilaisuudessa Porissa heinäkuussa 2019. Taustalla kansanedustaja Jouni Ovaska. Roni Rekomaa / Lehtikuva

Kaksintaistelut alkavat ja ehdokkaat esittelevät visionsa puolueen uudistamisesta

Puheenjohtajakisan kuuma vaihe alkaa rytinällä viikonvaihteessa. Kaikkonen ja Kulmuni ottavat lauantaina ja sunnuntaina yhteen kaksintaisteluissa neljä kertaa. Ne järjestetään Rovaniemellä, Ylitorniossa, Nivalassa ja Oulussa.

Vastaavia tapahtumia on lähiviikkoina parisenkymmentä. Lisäksi kummallakin ehdokkaalla on omia tilaisuuksiaan eri puolilla maata.

Keskusta valitsee uuden puheenjohtajan vuodeksi Kouvolassa 7. syyskuuta. Sitä ennen ehdokkaat esittelevät visionsa puolueen uudistamisesta.

Kumpikin heistä panostaa paljon oman visionsa hahmotteluun. Kaikkonen on jo pitkään työstänyt ajatuksistaan pamflettikirjaa. Kulmunin kampanja julkaisee lehden ennen puoluekokousta.

Puheenjohtajakilpa on ehdokkaille paitsi mahdollisuus myös huomattava riski

Puheenjohtajakisa kiihtyy loppua kohti. Loppusuoralla ehdokkaiden kanattajajoukot junttaavat kilpaa omien ehdokkaittensa puolesta. Kilpa ratkeaa vasta Kouvolassa.

Todennäköisesti suuri osa kokousedustajista tekee ratkaisunsa vasta kuultuaan ehdokkaiden linjapuheet paikan päällä. Kisan voittaa se ehdokas, joka innostaa yleisön ja saa sen vakuuttuneeksi tulevaisuudenvisiostaan, johtamiskyvystään ja esiintymistaidostaan.

Kaikkonen ja Kulmuni ovat ottaneet melkoisen riskin ehdokkaaksi asettuessaan. Keskustan puheenjohtajaan kohdistuu nimittäin ennennäkemättömän suuret odotukset, koska puolueen kannatus on heikoin sataan vuoteen.

Jollei keskustan kannatus käänny yhden vuoden aikana selvään nousuun, puheenjohtaja menee vaihtoon varsinaisessa puoluekokouksessa vuoden kuluttua. Tästä syystä moni potentiaalinen puheenjohtajakandidaatti on pidättäytynyt ehdokkuudesta.

Puolueväen on syytä nostaa hattua Kaikkosen ja Kulmunin rohkeudelle.

Lue myös:

Keskustaa on vaivannut puhumattomuuden kulttuuri, sanoo puheenjohtajaksi pyrkivä Katri Kulmuni – "Meidän pitäisi luoda ihmisille toivoa"

Toinen sanoo "mie" ja toinen "mä", mikä muu erottaa keskustan johtajakisaajat Kaikkosen ja Kulmunin toisistaan? Ainakin menokuri ja kurinpito