Ministeriö: Veneilykortti ja promillerajan lasku vesillä tulevat harkintaan – "Onko suomalainen perusoikeus, että meillä saa ajaa venettä kännissä?"

Hallituksen liikenneturvallisuustrategian laatimisen yhteydessä on tarkoitus pohtia myös veneilyn turvallisuutta.

veneily
Moottorivene
Uusi vesiliikennelaki tulee voimaan 1. kesäkuuta 2020.Kari Niemelainen / Alamy Stock Photo / AOP

Turun Airistossa viime viikolla tapahtunut veneilyonnettomuus nosti esiin veneilyyn liittyvät riskit. Turmassa kuoli kaksi miestä.

Huoli on kohdistunut erityisesti isoihin moottoriveneisiin, heikkoihin veneilytaitoihin ja veneilyn promillerajaan.

Yhtenä keinona turvallisuuden parantamiseksi vesillä on ehdotettu pakollista veneilykorttia suurten muskeliveneiden kuljettajille. Idea ei ole uusi, sillä entinen liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kannatti veneilykortin käyttöönottoa jo vuonna 2014.

Tuolloin asia nousi pinnalle, kun pienvene törmäsi risteilyalukseen Tukholman saaristossa.

Kysyimme liikenne- ja viestintäministeriöstä, miksi veneilykorttiasia ei ole edennyt. Kysymyksiin vastasi ylijohtaja Laura Vilkkonen.

Olisiko pakollisesta veneilykortista hyötyä Suomessa?

Meillä on valmisteltu uusi vesiliikennelaki, joka tulee voimaan 1. kesäkuuta 2020. Tässä lainvalmistelussa oli uudelleen esillä asia veneilyajokortista. Siinä yhteydessä on kuultu sidosryhmiä.

Vesiliikenteen liittyvien lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä on tyypillisesti kuultu veneilyjärjestöjä, ammattilaisia, lainvalvontaviranomaisia, alan yrityksiä, veneilyalan keskusliittoja ja meripelastusliittoja.

Pohdinnan lopputuloksena päädyttiin siihen, että veneilykortti ei vastaa tarpeeseen. Ongelmana on, että veneilykortti lisäisi byrokratiaa ja taakkaa tavallisille ihmisille. Siitä ei ole näyttöä, että kortin käyttöönotto pureutuisi niihin ongelmiin, mitä kortilla haluttaisiin ratkaista.

Oletteko siis ministeriössä tulleet siihen tulokseen, että veneilykortille ei ole tarvetta?

En sanoisi kategorisesti ei millekään ehdotukselle vielä tässä vaiheessa. Meillä on hallitusohjelmaan kirjattu liikenneturvallisuusstrategia, jonka hallitus tekee tämän hallituskauden aikana. Se kohdistuu kaikkiin liikennemuotoihin. Siinä yhteydessä on tarkoitus käydä keskustelua veneilyn sekä vesiliikenteen turvallisuudesta.

Silloin tulee pohdintaan taas veneilyajokortti ja erityisesti promillerajan alentaminen. Se on ehkä helpommin ymmärrettävissä oleva ja enemmän turvallisuutta lisäävä tekijä, että ihmiset eivät ajaisi veneillä kännissä niin kuin eivät aja autoliikenteessäkään. Kaikki nämä kysymykset ovat pohdinnassa pöydällä.

Meidän täytyy tietenkin odottaa lopputulema tästä Airiston onnettomuustutkinnasta. Nyt emme tiedä oikeastaan yhtään mitään siitä tapahtumakulusta tai osapuolista. Poliisi on kertonut julkisuuteen, että alkoholilla ei ole osuutta asiaan. Varmasti poliisi tulee julkisuuteen sitä mukaa, kun tutkinnassa selviää asioita.

Meillä tapahtuu 40–50 kuolemaan johtanutta veneilyonnettomuutta vuodessa. Tällaiset isojen veneiden törmäystilanteet ovat äärimmäisen harvinaisia.

Suomessa tyypillinen onnettomuustilanne on se, että ihmiset joutuvat veden varaan pienellä soutuveneellä tai pienellä perämoottoriveneellä. Sellaisessa tilanteessa ollaan yleensä juopuneita ja ilman pelastusliivejä. Siihen ei veneilyajokortti auta mitään.

Olisiko veneilykortti mahdollista ottaa käyttöön nykyisten lakien puitteissa?

Se tarvitsee lakimuutoksia ja ennen kaikkea järjestelmän luomisen. Pitäisi selvittää, kuka tällaisia tutkintoja saa järjestää ja millä perusteella, minkätyyppistä pätevyyttä edellytetään ja tarvitaanko käytännön koulutusta, tarvitaanko kirjallista koetta vai näiden yhdistelmää. Ja mikä on kriteeristö, millaisille veneille.

Erikseen pohdittava kysymys olisi, voisiko veneilykortti olla taannehtiva vai koskisiko se vain tulevaisuuden veneilijöitä. Silloin hyödyt järjestelmästä jäisivät tulevaisuuteen. Nämä ovat kaikki asioita, jotka pitäisi erikseen selvittää

Järjestelmän rakentamisessa lähdettäisiin aika lailla tyhjästä. Meillä ei ole tämän tyyppistä palvelutarjontaa, eikä tällaisia yrityksiä markkinoilla.

Ruotsissa on käytössä veneilykortti. Millaisia kokemuksia siellä on saatu?

En ole riittävän tarkasti perehtynyt Ruotsin järjestelmään. Vähän on jäänyt Ruotsin tilanteesta sellainen käsitys, että veneilykortin turvallisuushyötyjen mitattavuus on hankalaa. On vaikea osoittaa, ovatko onnettomuudet vähentyneet juuri siitä syystä.

Miten voi perustella, että pienellä mopolla ajavalla pitää olla ajokortti, mutta korttia ei tarvita tonnien painoisen veneen kuljettamiseen?

Sen voi perustella siten, että kortti on ainoastaan väline, jolla kokemusta ja hyvää merimiestaitoa mitattaisiin.

Kortin puuttuminen ei tarkoita, että kuka tahansa 15-vuotias voisi lähteä ajamaan muskeliveneellä risteilyalusten sekaan Suomenlahdelle.

Laissa sanotaan yksiselitteisesti, että jokaisella veneenkuljettajalla tulee olla veneen kokoon, käsiteltävyyteen ja olosuhteisiin nähden riittävä ikä, kokemus ja taito.

Eikö asiaa ole vaikea valvoa?

Veneilijöitä valvovat rajavartiolaitos, poliisi ja tulli. Merivartioston edustajan olen kuullut sanoneen, että yksi hyvä nyrkkisääntö valvonnassa on esimerkiksi se, kykeneekö veneenkuljettaja parkkeeraamaan tarkastuksessa veneensä viranomaisen aluksen viereen. Ison moottorialuksen ajaminen toisen aluksen kylkeen antaa heille välittömästi näkemystä siitä, onko kuljettajalla kykyä vai ei.

Miksi veneilyssä promilleraja on korkeampi kuin tieliikenteessä?

Promillerajoihin liittyvät lainsäädäntöaloitteet ovat oikeusministeriön vastuulla. Oikeusministeriö on edellisen kerran arvioinut asiaa vuosina 2010-2011.

Silloin työryhmä päätyi esittämään vesiliikennepromillerajan pitämistä nykyisessä yhdessä promillessa, mutta alensi rajaa ammattiliikenteeltä 0,5:een promilleen myös vesillä.

Se on erittäin hyvä kysymys, onko suomalainen perusoikeus, että meillä saa ajaa venettä kännissä. Se on mielestäni vanhan ajan kulttuuria, jota voitaisiin uudelleenarvioida veneiden koon ja moottoritehojen kasvaessa.

Mitä nopeampi vene, sitä nopeammin erilaiset tilanteet tulevat eteen vesillä. Silloin vaaditaan nopeaa reaktiokykyä ja hyvää huomiokykyä. Nämä tunnetusti heikkenevät kun ihminen on alkoholin vaikutuksen alaisena.

Lue myös:

Kansanedustaja Harkimo promillerajasta: "En ymmärrä mitä järkeä siinä on, että voit ajella pienessä kännissä moottorivenettä"

Molemmat Airiston veneturmassa kuolleet olivat purjeveneen matkustajia – Onnettomuustutkintakeskus kuulee kummankin veneen kuljettajia

Liikenneministeri Marin: On tärkeää arvioida, miten veneturvallisuutta voi parantaa – odottaa Airiston onnettomuustutkinnalta hyviä ehdotuksia