Geneven sopimukset 70 vuotta – Joutavatko sodan oikeussäännöt roskakoriin, kun niitä jatkuvasti rikotaan?

Vuonna 1949 solmitun sopimuksen tarkoitus on asettaa rajat sodankäynnille.

kansainväliset sopimukset
Geneven sopimuksia allekirjoitetaan.
Itäblokki allekirjoitti Geneven sopimukset 1949 Bernissä. RDB / AOP

Toisen maailmansodan päättymisen jälkeen haluttiin taata, etteivät sodan kauhut enää koskaan palaisi samanlaisina. Erityisesti siviilien suojelua haluttiin parantaa.

Vuonna 1949 syntyi Geneven sopimukset -asiakirja, johon liitettiin alkuperäisen Geneven sopimuksen lisäksi kolme muuta sopimusta.

Sopimukset on allekirjoittanut suurin osa maailman valtioista. Niitä kutsutaan sodan oikeussäännöiksi, joissa määritellään miten valtioiden ja taistelijoiden tulee suojella ja auttaa heitä, jotka ei osallistu taisteluun.

– Kaikki nämä vuodet niitä on pystytty tulkitsemaan sillä tavalla, että ne kattavat tätä nykyistä sodankäyntitapaa ihan hyvin, sanoo Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen avustustoiminnan johtaja Kalle Löövi.

Muuttunut sodankäynti

On kulunut 70 vuotta allekirjoitushetkestä, silti sopimukset eivät ole auttaneet suojelemaan kaikkia siviilejä.

Kaikkien vuoden 1989 jälkeisten sotien ja konfliktien yhdeksästä miljoonasta uhrista suurin osa on siviilejä, kertoo Suomen Punainen Risti sivuillaan (siirryt toiseen palveluun).

Löövin mukaan sodankäynti on kaikenkaikkiaan muuttunut.

– Ehkä suurin asia on se, että näitä taistelevia osapuolia, erilaisia ryhmittymiä on valtavan paljon. Kansainvälinen Punainen Risti on yhteydessä noin 200 erilaiseen taistelijoiksi luettavaan ryhmittymään tai valtioon. Tämä lisää turvattomuutta, kun on niin monia toimijoita.

Löövin mukaan aivan erityinen ongelma siviiliväestölle on se, että taistelut ovat siirtyneet taajamiin. Se tarkoittaa sitä, että taistelut käydään kaupungeissa tai asutusten läheisyydessä.

– Ihmiset ovat suoraan taistelujen kohteena tai heidän elinympäristönsä tuhoutuu.

Aleppon läheinen Duman kaupunki on ollut taistelujen keskellä Syyriassa.
Damaskoksen koillispuolella sijaitseva Duman kaupunki on ollut taistelujen keskellä Syyriassa. Yossef Badawi / EPA

Taistelujen keskellä ei ole vettä, ei asuntoja ja iskuja kohdistuu myös terveydenhuollon yksiköihin ja sairaaloihin. Löövin mukaan Kansainvälinen Punainen Risti muistuttaa tämänkaltaisista tilanteista jatkuvasti eri taistelijaryhmiä.

Punaisen Ristin mukaan Syyrian ja Jemenin konfliktit ovat hankalia juuri taajama-alueiden taisteluiden vuoksi.

– Myös taistelijaryhmiä on niin monenlaisia, eikä johdon koulutustaso ole sodan käyntiin liittyvissä oikeudellisissa asioissa riittävä.

Löövin mukaan Punainen Risti on esimerkiksi kouluttanut taliban-taistelijoita, jotta he tietäisivät mitä kansainvälinen oikeus sanoo taistelutavasta eli siitä miten voidaan taistella.

Avustustyöntekijöitä tapettu

Geneven sopimukset suojaavat myös sotavankeja ja humanitaarista työtä tekeviä. Humanitaarisen oikeuden perustana olevissa sopimuksissa lääkintä- ja avustustoiminnan linjataan olevan puolueetonta ja suojeltua.

Kuitenkin Suomen ulkoministeriön mukaan tänä vuonna 399 humanitaarisen työn tekijää joutui vakavan hyökkäyksen uhriksi. Heistä 126 menetti henkensä yrittäessään pelastaa konfliktin ja luonnonkatastrofin uhreja.

Etenkin naiset joutuvat enenevässä määrin seksuaalisen väkivallan kohteiksi.

USAid esittää samansuuntaisia lukuja. Sen raportin (siirryt toiseen palveluun) mukaan viime vuonna hyökkäyksen tai sieppauksen uhriksi joutui 405 avustustyöntekijää. YK:n hätäaputoimiston (siirryt toiseen palveluun) mukaan toissavuonna avustustyöntekijöille vaarallisimmat paikat olivat Etelä-Sudan, Syyria ja Afganistan.

Vapaaehtoinen Punaisen Puolikuun avustustyöntekijä auttoi evakuoimaan perheen Itä-Ghoutassa joulukuussa 2017.
Vapaaehtoinen Punaisen Puolikuun avustustyöntekijä auttoi evakuoimaan perheen Itä-Ghoutassa joulukuussa 2017.Mohammed Badra / EPA

Löövi näkee, että tilanne ei ole hyvä, mutta se ei ole viime vuosina dramaattisesti muuttunut.

– Kuitenkin samaan aikaan juuri Syyrian Punaisen Puolikuun avustustyöntekijöistä lähes 80 on tapettu tai menehtynyt taisteluiden yhteydessä. Siinä ei ole kyse vain siitä, että avustutyöntekijöitä kuolee, vaan siinä on kyse siitä, että miljoonia ja miljoonia ihmisiä kärsii kun he eivät voi saada niin nopeasti apua kuin pitäisi.

Kansainvälinen Punainen Risti pyrkii huomauttamaan rikkomuksista maiden sisällä, ilmoittamalla siitä suoraan rikkomuksen tehneelle osapuolelle.

Myös Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun tunnuksia saatetaan käyttää konflikteissa hyväksi. Tunnukset ovat suojamerkkejä, joilla suojataan lääkintäjoukkoja ja hoitolaitoksia.

Löövin mukaan tapaukset ovat olleet enimmäkseen sellaisia, että esimerkiksi ambulanssi on otettu muuhun kuin potilaskuljetukseen eli ambulanssilla onkin kuljetettu taistelijoita.

– Ambulanssia ei ole käytetty välttämättä mihinkään suoraan taistelutoimeen, mutta jo se on väärin, että siinä kuljetetaan muita kuin hoitoa tarvitsevia. Me käymme läpi näitä jatkuvasti eri taisteluryhmien kanssa.

Tulevaisuudessa tarkkuutta

Löövin mukaan häneltä kysytään usein modernista sotateknologiasta. Geneven sopimukset lähtevät siitä, että ihminen vastaa sotatoimista ja päätöksistä. Maailmassa kehitellään kuitenkin koko ajan robotiikkaan ja tekoälyyn liittyvää aseistusta.

– Siitä tulee tulevaisuuden haaste, kuinka taataan se, että ihminen vastaa päätöksistä, ketä vastaan aseita käytetään ja minkälaisissa tilanteissa.

Löövin mukaan Geneven sopimukset oikein tulkittuna kattavat vielä kysymykset siitä kuka kantaa vastuun taisteluissa, joissa käytetään myös robotiikkaa ja tekoälyä.

– Jotkut valtiot kehittävät kovaa vauhtia tätä tekniikkaa, eivätkä he ole kauhean innokkaita keskustelemaan, että miten tämä tekniikka otetaan kontrolloidusti käyttöön, Löövi lisää.

Ajatus tekoälyn tulosta aseisiin huolestuttaa monia. YK on keskustellut asiasta useaan otteeseen. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch (HRW) vaatii, että itsenäisesti maalinsa valitsevat ja tuhoavat aseet kielletään kokonaan – kemiallisten aseiden tai jalkaväkimiinojen tapaan.

Tappajarobotteja vastaan on myös olemassa maailmanlaajuinen kampanja (siirryt toiseen palveluun). Järjestön mukaan olisi kammottava ajatus, että kone voisi päättää ihmisen surmaamisesta.

– Punainen Risti haluaa, että päätöksenteko on selvästi ihmisen tekemä, jotta saadaan vastuuseen ne, jotka rikkovat sodan oikeussääntöjä.

Yhdysvaltojen ja monien muiden länsimaiden virallinen kanta on, että autonomistenkin aseiden täytyy olla ihmisen valvonnassa. Samaa mieltä on Yhdysvaltain armeija.

Ei-toivottua työtä

Jos sääntöjä rikotaan tai niistä ei pian olla valmiita pitämään kiinni, tulisiko Geneven sopimuksiin liittää lisäpöytäkirjoja, kuten on tehty aiemminkin vuosikymmenien saatossa.

Löövin mukaan kyse on enemmän siitä, että kansainvälinen yhteisö sopii noudattavansa sodan oikeussääntöjä. Häntä huolestuttaa enemmän viime aikoina tapahtuneet asejärjestelmäsopimusten jäädyttämiset tai sopimusten pöydälle jääminen.

– Samaan aikaan kehitellään näitä asejärjestelmiä. Tämä on sellaista, jossa merkittävätkin valtiot tekevät työtä, jota ei pitäisi.

Punainen Risti toivoo, että samalla tavalla kuin 70 vuotta sitten neljässä kuukaudessa sovittiin iso sopimus, tulisi nyt päästä pois kilpavarustelusta, joka sen mukaan näyttäisi olevan käynnissä.

Geneven sopimusten lisäksi osa valtioista on allekirjoittanut muita kansainvälisiä sopimuksia, jotka rajoittavat aseiden käyttöä. Esimerkiksi Ottawan sopimus kieltää henkilömiinat ja YK:n yleissopimus rajoittaa liiallisia vammoja aiheuttavia aseita.

Ranskalaiset juhlivat Saksan antautumista 8.5.1945.
Ranskalaiset juhlivat Saksan antautumista 8. toukokuuta 1945. AOP

Lähteenä käytetty myös: Geneven sopimukset, humanitaarisen oikeuden ydin (siirryt toiseen palveluun)

Lähteet: EBU