Budjettineuvottelut alkavat – Työttömät, ympäristöväki ja opiskelijat odottavat, että Rinteen hallitus laittaa luvatut miljoonat liikkeelle

EK:n ekonomistin varoitus budjettipöytiin: "Talousnäkymät synkentyneet"

budjetit
Antti Rinteen hallitus ryhmäkuvassa Säätytalon portaissa.
Rinteen hallituksen ensimmäiset budjettineuvottelut käynnistyvät.Pekka Tynell / Yle

Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitus ryhtyy toden teolla toteuttamaan ohjelmaansa, kun vaalikauden ensimmäinen budjetti synnytetään lähiviikkoina.

Mika Lintilän (kesk.) luotsaaman valtiovarainministeriön budjettiesitys julkaistaan perjantaina. Se antaa jo varsin tarkan kuvan valtion tuloista ja menoista vuonna 2020. Lopulliset päätökset hallitus tekee kuitenkin varsinaisessa budjettiriihessään syyskuun puolivälissä.

Samalla päätetään julkisen talouden suunnitelmasta koko hallituskaudelle.

– Hallitusohjelma saa näiden päätösten seurauksena lisää lihaa luiden ympärille, toteaa valtiovarainministeriön uusi budjettipäällikkö Sami Yläoutinen.

Hallitusohjelmassa luvataan 1,2 miljardin pysyviä menolisäyksiä hallituskauden aikana sekä enintään kolmen miljardin väliaikaisia satsauksia "tulevaisuusinvestointeihin".

Yle kysyi työmarkkinakeskusjärjestöjen ekonomisteilta sekä työttömien, luonnonsuojelun ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden etujärjestöiltä, mitä ne budjettipöydästä odottavat.

pääekonomisti Sami Pakarinen, Rakennusteollisuus
EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinen.Rinna Härkönen / Yle

EK:n ekonomisti: Taloustilanne vaatii rohkeita työllisyystekoja

Elinkeinoelämän keskusliiton johtava ekonomisti Sami Pakarinen katsoo, että talouden suhdannenäkymät ovat selvästi synkentyneet hallitusohjelman laatimisen jälkeen.

– Kun hallitusohjelmaa tehtiin keväällä, niin silloin nämä kauppapolitiikan kiistat olivat menossa parempaan päin, mutta nyt tässä kesän aikana ne ovat kärjistyneet entisestään. Kyllä talouden signaalit ovat heikentyneet ihan selvästi.

Tämän tulisi Pakarisen mielestä näkyä budjetissa ennen kaikkea rohkeina työllisyystoimina, jotta kunnianhimoiseen 75 prosentin työllisyysastetavoitteeseen olisi mahdollista yltää. Julkisen talouden tasapainotavoitteesta olisi samalla pidettävä kiinni.

Elinkeinoelämän etujärjestössä katsotaan, että hallituksen tähän mennessä kertomat työllisyyskeinot ovat liian pehmeitä ja riittämättömiä. EK leikkaisi ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja lopettaisi niin sanotun eläkeputken kokonaan.

Budjettipöydästä EK:n Sami Pakarinen odottaa erityisesti kolmea asiaa.

– Katse kohdistuu työllisyyteen, tutkimus- ja kehitysrahoitukseen ja sitten raideliikenneinfran rahoitus- ja toteutusaikatauluihin.

Ilkka Kaukoranta
SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta.Jarno Kuusinen / AOP

SAK:n ekonomisti: Aktiivimalli hautaan ja työllisyyteen rahaa

Taloussuhdannetta voi tulkita myös toisella tavalla. SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta sanoo, että Rinteen hallitus pääsee tekemään budjettiaan paremmassa taloustilanteessa kuin hallitukset pitkään aikaan. Vaikka synkempiä suhdannepilviä on taivaanrannassa, taantuman uhkaa ei vielä näy.

– Meillä työttömyys on nyt poikkeuksellisen matalalla ja työllisyys on noussut ihan hyvin.

Kaukorantakin nostaa tärkeimmiksi vaatimuksiksi budjettipöytään uudet työllisyyskeinot, joita etsitään riiheen mennessä muun muassa työmarkkinajärjestöjen avulla.

Edellisen hallituksen aktiivimalli pitää hänen mukaansa purkaa ja satsata varoja rakenteellisen työttömyyden nujertamiseen pidemmällä aikavälillä esimerkiksi oppivelvollisuutta pidentämällä.

– Me toivomme kunnianhimoisia tekoja työllisyyden puolesta, mutta tavalla, joka ei leikkaa köyhimmiltä. Esimerkiksi työvoimapolitiikan määrärahoihin satsaaminen olisi sellainen keino.

Rinteen hallitus aikoo kiristää verotusta noin 700 miljoonalla lähinnä haittaveroja nostamalla. Pienituloisten tuloverotusta halutaan samalla keventää noin 200 miljoonalla eurolla.

SAK:n ja EK:n ekonomistit ovat verolinjasta täysin erimielisiä. SAK:n Ilkka Kaukoranta kiristäisi verotusta enemmän, EK:n Sami Pakarinen toivoo hallituksen löytävän keinoja työn verotuksen reippaampaan keventämiseen.

Irma Hirsjärvi
Työttömien keskusjärjestön puheenjohtaja Irma Hirsjärvi.Niko Mannonen / Yle

Työttömien järjestö: Odotukset ovat tosi korkealla

Työttömien keskusjärjestössä Rinteen keskustavasemmistolaisen hallituksen rahapäätöksiä odotetaan melkein malttamattomina. Edellisen hallituksen jättämä jälki työttömiin on puheenjohtaja Irma Hirsjärven mukaan lohduton ja hallitusohjelma herättää toiveikkuutta.

– Meillä on tapahtunut iso muutos ja odotukset ovat korkealla, toteaa Hirsjärvi, joka on paitsi työttömien keskusjärjestön puheenjohtaja myös vasemmistoliittolainen paikallispoliitikko.

Hänen mukaansa Juha Sipilän hallituksen aktiivimalli on aiheuttanut paitsi taloudellista myös henkistä hätää työttömille ja siitä on päästävä heti eroon.

– Näen, että työttömyyden hoitoon käytetään nyt oikeanlaisia aseita. Näen hyvin tärkeänä esimerkiksi sen, että palkkatukeen aiotaan nyt satsata selvästi enemmän ja pyritään pohjoismaiseen tasoon.

Työttömien tukitason kohentaminen on Hirsjärven mukaan hyväksi paitsi työttömille, myös koko kansantaloudelle, koska vähävaraiset joutuvat laittamaan kaikki tulonsa kulutukseen.

Iiris Hynönen
Suomen opiskelijakuntien liiton puheenjohtaja Iiris Hynönen.Samok

Opiskelijajärjestö: Hallitusohjelman lupaukset minimivaatimus

Hallituspuolueissa on puhuttu paljon koulutuksen kunnianpalautuksesta. Opiskelijajärjestöt odottavat hallituksen ryhtyvän budjettipöydässä sanoista tekoihin.

Ammattikorkeakoulujen opiskelijoita edustavan Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK odottaa budjettiratkaisuja "varovaisen toiveikkaana".

– Hallitusohjelmassa amk-koulutukseen suunnitellut panostukset olivat aika pieniä. Me tietysti odotetaan, että vähintään ne tulevat toteutetuksi, sanoo järjestön puheenjohtaja Iiris Hynönen.

Hallitus on ilmoittanut lisäävänsä ammattikorkeakoulujen rahoitusta 20 miljoonalla kautensa aikana.

Korkeakoulujen aloituspaikkoja aiotaan myös lisätä. Hyvösen mielestä hanke on hyvä, mutta vaatii toteutuessaan lisää rahoitusta. Opintotukea pitäisi Hynösen mukaan korottaa hallitusohjelman lupauksia enemmän.

Hänen mukaansa vuosia jatkuneiden leikkausten jälkeen rahaa koulutukseen on löydyttävä, vaikka taloussuhdanne kuinka synkkenisi.

Harri Hölttä
Suomen lunnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä.Kaisa Lappalainen / Luonnosuojeluliitto

Luonnonsuojelijat: Vahdimme luvattua sataa miljoonaa

Suomen luonnonsuojeluliitto kehui Rinteen hallitusohjelman "vuosituhannen parhaaksi" heti kun se julkistettiin. Nyt miljoonalupausten toimeenpanoa seurataan tarkoin ja epämääräisemmille ympäristökirjauksille odotetaan konkreettista sisältöä.

– Sadan miljoonan euron vuosittainen lisäys luonnonsuojelutarkoituksiin on tietysti se, mitä tässä ehkä eniten vahditaan, toteaa luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä.

Höltän mukaan hallituksella olisi budjettiriihessään erinomainen tilaisuus reagoida myös IPCC:n tuoreimpaan ilmastonmuutosraporttiin.

– Miten erilaisia tukia karsimalla ja uudelleen suuntaamalla saadaan turpeen polttoa vähennettyä, miten saadaan hiilivarastoja kasvatettua, miten saadaan turvepeltojen raivausta pienemmäksi, Hölttä luettelee.

Hölttä katsoo, ettei luonnonsuojelu- ja ympäristösatsauksista voi tinkiä edes taloustaantuman iskiessä.

– Ne kannattaa tehdä nyt, koska myöhemmin ne maksavat vielä enemmän.

Lue lisää:

HS: Hallitus purkaa aktiivimallista vain leikkurin – työttömyystukia parantanut osa jää voimaan