Suomalaiset suosivat entistä pienempiä omakotitaloja – yleisin koko 120-159 neliötä

Koko omaisuutta ei haluta sitoa vuosikymmeniksi taloon, vaan moni haluaa esimerkiksi matkustella tai panostaa muuhun elämiseen.

omakotitalot
Pieni harmaa omakotitalo ja kaksi autoa.
Pienemmät omakotitalot ovat lisänneet suosiotaan.Anne Savin / Yle

Suomalaiset suosivat entistä pienempiä omakotitaloja, kertovat STT:n haastattelemat talotoimittajat. Rakennustutkimus RTS Oy:n Omakotirakentajatutkimusten mukaan muutokset ovat tapahtuneet kuitenkin pikkuhiljaa: Talokoot ovat pienentyneet kymmenessä vuodessa kymmenellä neliömetrillä.

Noin puolet viime vuonna rakennetuista omakotitaloista oli huoneistoalaltaan 120-159 neliön taloja. 17 prosenttia taloista oli 100-119 neliöisiä, kun taas alle sadan neliön talot jäivät alle kymmeneen prosenttiin. Noin joka neljäs talo oli vähintään 160-neliöinen. Kahdeksassa prosentissa huoneistoala oli 200 neliötä tai enemmän.

Haastatellut talotoimittajat arvioivat suosituimpien talomalliensa olevan noin 110-145 neliön kokoluokissa, mutta poikkeuksiakin löytyy: Älvsbytalo Oy:n myyntijohtaja Petri Torvinen kertoo, että selvästi suurin osa kaikista Älvsbytalolta ostetuista taloista jää alle sadan neliön.

– Tänä vuonna noin joka toinen meiltä ostettu talo on ollut 62,5 neliön talomallimme, joko sellaisenaan tai hieman laajennettuna. Eniten näitä ostavat joko nuoret tai hieman iäkkäämmät pariskunnat, Torvinen toteaa.

Jukkatalo Oy:n toimitusjohtaja Joel Tölli arvioi yrityksen suosituimmaksi talokooksi noin 130 neliötä, mutta myös 70-100 neliön talot ovat Töllin mukaan olleet todella suosittuja.

Sen sijaan minitaloja, jotka lähtevät kooltaan yleensä noin 30 neliöstä, ostaa talotoimittajien mukaan vain marginaalinen osa suomalaisista. Tölli kertoo, että näitä ostetaan useimmiten kakkosasunnoksi tai pihapiiriin esimerkiksi vierasmajaksi.

Haaveita suuresta talosta hillitsee puute rahasta

Merkittävin muutos talojen kokoluokissa on Torvisen mukaan tapahtunut viimeisen viiden vuoden aikana, ja tärkein selittävä syy on rahoituksen saamisen hankaloituminen. Monet asiakkaat siis osoittavat ensin kiinnostusta suurempaan taloon, mutta kun he selvittävät, mitä suuressa talossa asuminen maksaisi ja kuinka suuren lainan he sitä varten tarvitsisivat, kiinnostus suurta taloa kohtaan lopahtaa usein nopeasti.

– Moni aloittaa pienemmästä ja lähtee myöhemmin laajentamaan tai myy jossakin vaiheessa pienemmän talon pois ja rakennuttaa suuremman, Torvinen kertoo.

Asiassa näkyy Torvisen mielestä myös arvomaailman muutos: Koko omaisuutta ei haluta sitoa vuosikymmeniksi taloon, vaan moni haluaa esimerkiksi matkustella tai panostaa muuhun elämiseen.

Omatalo Oy:n myyntipäällikkö Riku-Pekka Rautio kertoo omakotitalojen makuuhuoneiden määrän pudonneen keskimäärin neljästä kolmeen. Samalla niiden koot ovat pienentyneet. Tiloissa panostetaan etenkin avaraan ja avoimeen keittiö- ja olohuonetilaan.

Joel Töllin mukaan talojen koot lähtevät nimenomaan ostajan omasta tilantarpeesta. Jos tarvetta on vain yhdelle tai kahdelle makuuhuoneelle, tämä riittää. Oli talon koko mikä tahansa, tämän päivän trendi on mahdollisimman tehokas tilojen käyttö.

– Vielä vuosituhannen vaihteessa tehtiin merkittävästi suurempia tiloja ja panostettiin nimenomaan väljyyteen, Tölli toteaa.

Kastelli-talot Oy:n toimitusjohtajan Joran Hasensonin mukaan mitä nuoremmista asiakkaista on kyse, sitä tärkeämpiä arvoja ovat vastuullisuus ja ekologisuus. Kriteerinä on juuri oikeankokoinen talo, jossa on ekologinen lämmitysmuoto ja hengittävä rakenne.

Tonttien ja rakentamisen hinnat nousseet – myös byrokratia voi olla este pienen talon rakentamiselle

Tutkimusten mukaan suosituin asumismuoto Suomessa on omakotitaloalue lähellä kaupungin keskustaa. Kaupungistumisen myötä pienet omakotitalot ovatkin juuri se tekijä, joka on mahdollistanut pientaloasumisen myös kaupungeissa, kertoo Hasenson.

Myös yhtiömuotoiset erillistalot ovat nostaneet suosiotaan - ja nimenomaan alle sadan neliön kokoluokassa.

Tonttien ja rakentamisen kustannukset ovat nousseet merkittävästi, sanoo puolestaan Rautio. Kustannustasoa on nostettu viime vuosina esimerkiksi rakennusmääräyksiä kiristämällä ja kaavoittamalla entistä pienempiä tontteja, joissa muun muassa palotekniset asiat lisäävät rakennuskustannuksia.

Torvinen uskoo, että pieniä taloja menisi mahdollisesti jopa enemmän kaupaksi, mikäli kaavoitukset eivät olisi osittain esteenä. Torvisen mukaan Suomessa on yhä sellaisia tontteja, joissa rakennusoikeutta saattaa olla esimerkiksi 300 neliötä, ja rakentamisvelvoite on 50 prosenttia. Tällöin tontille pitäisi tehdä vähintään 150 neliön talo. Kun asiasta on yritetty neuvotella kuntien kanssa ehdottamalla esimerkiksi tontin jakamista, ei tämä aina ole onnistunut.

– Moni haluaisi pienehkön talon suurelle tontille esimerkiksi oman rauhan takia. Tällaiset byrokraattiset ongelmat eivät mielestäni vastaa tätä päivää - varsinkin kun lainan saaminenkin on yhä hankalampaa, Torvinen toteaa.

Vaikka lähtökohtaisesti pienempi talo on kustannuksiltaan alhaisempi, samaan aikaan suomalaisten omat valmiudet ja halut rakentamiseen ovat vähentyneet.

– Jos suuri talo tehtiin ennen itse, nyt sama summa rahaa käytetään pienempään ja kompaktimpaan rakennukseen, joka halutaan valmiina tai ainakin valmiimpana, Kuusamo Hirsitalot Oy:n myyntipäällikkö Antti Hokkinen kertoo.