Etlan selvitys: Kikyn työajan pidennys lisää jopa 16 000 työpaikkaa vuoteen 2022 mennessä – Palkansaajien tutkimuslaitos kritisoi arviota

Kiky-tuntien jatkosta on tulossa syksyn työmarkkinaneuvotteluiden suurin kiistakysymys.

talous
kaksi työmiestä rakennustyömaalla kantavat rautatankoa
Eri aloilla työajan pidennys toteutettiin eri tavoin. Kokonaan kilpailukykysopimuksen ulkopuolelle jäivät rakennus-, elintarvike- ja kuljetusala.Jani Saikko / Yle

Kilpailukykysopimus nosti työllisyyttä ja paransi Suomen kilpailukykyä, selviää Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan maanantaina julkaisemasta tutkimusraportista (siirryt toiseen palveluun).

Kiky-sopimukseen sisältyvän työajan pidennyksen arvioidaan tuovan Suomeen 8000–16 000 työpaikkaa vuoden 2022 loppuun mennessä.

Työajan pidennys on vain yksi osa kilpailukykysopimusta. Kokonaisuudessaan Etla arvioi kilpailukykysopimuksen lisäävän työllisyyttä 20 000–42 000 henkilöllä samaan aikarajaan mennessä.

– Kokonaisuudessaan työpaikkoja syntyy noin 20 000 – 40 000, ja valtaosa näistä työpaikoista on jo syntynyt, sanoo Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen.

Etlan tutkimuspäällikkö Antti Kauhanen.
Etlan tutkimuspäällikön Antti Kauhasen mukaan pelkkä työajan pidennys tuo 8000-16000 työpaikkaa vuoteen 2022 mennessä. Suuri vaihteluväli johtuu siitä, että tutkimuksessa on käytetty useaa eri laskentamallia.Jari Kovalainen / Yle

Raportin mukaan työajan pidennyksen osuus työllisyyden parantumisesta oli noin 40 prosenttia. Loput kikyn työllisyysvaikutuksista selittyvät sosiaaliturvamaksujen ja verotuksen keventämisellä.

Kiky-tuntien jatkon odotetaan nousevan kiistakysymykseksi parin viikon päästä alkavissa työmarkkinaneuvotteluissa.

Työnantajapuolen näkökulmasta vuonna 2016 solmittuun kilpailukykysopimukseen sisältyvä työajan 24 tunnin vuosittainen pidennys oli tarkoitettu pysyväksi ratkaisuksi, mutta palkansaajapuoli haluaisi "kiky-tunneista" eroon.

Työmarkkinakierroksen avaavat perinteisesti vientiliitot, Teknologiateollisuus ja Teollisuusliitto etunenässä.

Rinteen hallituksen tavoitteena on 75 prosentin työllisyysaste. Se saavuttamiseen tarvittaisiin Etlan arvion mukaan noin 40 000 työpaikkaa niiden lisäksi, jotka ennusteiden mukaan ovat syntymässä.

Etlan ennusteen mukaan työllisyysaste on tämän vaalikauden lopussa 73,8 ilman uusia työllisyyttä parantavia toimia.

Palkansaajien tutkimuslaitos kritisoi arviota työllisyysvaikutuksista

Palkansaajien tutkimuslaitos kritisoi Etlan esittämiä arvioita kiky-sopimuksen työllisyysvaikutuksista. Tutkimusjohtaja Tuomas Kososen mukaan kokonaisvaikutusta on arvioitu yläkanttiin.

– Mielestäni arviot työllisyysvaikutuksista ovat aika huteralla pohjalla, koska ne perustuvat tutkimuskirjallisuudesta otettuihin malleihin eivätkä empiiriseen aineistoon. Kysymys on myös sellainen, jota on vaikea tarkasti arvioida. Samalla kun työaikaa muutetaan, moni muukin työllisyyteen vaikuttava asia muuttuu, Kosonen sanoo.

henkilökuva
Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimusjohtajan Tuomas Kososen mukaan Etlan tutkimuksen perusteella ei voi esittää niin tarkkoja arvioita työllisyysvaikutuksista kuin Etla on esittänyt. Esa Syväkuru / Yle

Kososen mukaan luotettavampi arvio työllisyysvaikutuksista vaatisi vertailun kahden ryhmän välillä, joista toiseen kiky-sopimus ei vaikuta.

- Eikä meillä tietenkään ole mitään toista Suomea, että näin voitaisiin tehdä. On arvokasta tehdä malleja, mutta tarkkojen lukujen tai politiikkasuositusten antaminen mallien perusteella on aika epävarmalla pohjalla.

Palkansaajien tutkimuslaitos ei kuitenkaan kiistä, etteikö kilpailukykysopimuksella olisi ollut vaikutusta työllisyyteen.

– Pitäisin Etlan vaihteluvälin alarajaa, noin 20 000 työpaikkaa uskottavana karkeana arvioina syntyvistä työpaikoista. Sitä on käyttänyt myös Talouspolitiikan arviointineuvosto. En kuitenkaan lähtisi tekemään noin tarkkoja arvioita, että 40 prosenttia työllisyysvaikutuksista oli työajan pidennyksen ansiota, koska tutkimus perustuu teoreettisiin malleihin ja mallit ovat aina yksinkertaistuksia.

SAK: "Suomi ei voi kasvaa ilmaisen työn varassa"

Myös palkansaajajärjestöt kommentoivat maanantaina Etlan raporttia tuoreeltaan.

Teollisuusliiton mukaan kilpailukykysopimuksen vaikutus Suomen talouteen on ollut myönteinen, mutta vaikutuksia ei pidä yliarvioida.

– Työajan palkattoman pidennyksen osuutta liioitellaan julkisuudessa surutta. Teollisuusliiton sopimusaloilla lisätunteja on tehty hyvin kirjavasti, ja vaikutukset ovat olleet vaihtelevia, sanoo Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto tiedotteessa.

Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:n tiedotteessa puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo, ettei Suomi voi kasvaa ilmaisen työn varassa - viitaten kiky-tunteihin.

– SAK:n hallituksen jäsenet tuovat kentältä vahvaa viestiä, että kiky-sopimuksen mukana tulleet lisätunnit ilman palkkaa koetaan erittäin epäreiluiksi, Eloranta sanoo.

Vientialojen työnantajat tyytyväisiä kikyyn

Vientialojen työnantajaliitoissa kiky-sopimusta ja työajan pidennystä pidetään tärkeänä.

Etlan selvityksen tilaajat Metsäteollisuus, Teknologiateollisuus ja Kemianteollisuus arvioivat, että kiky-sopimus on voimistanut hyvää työllisyyskehitystä.

– Kiky-tunneilla on ollut suuri merkitys vientiteollisuuden kokonaisuudelle, joka on tulevaisuuden ja teollisuuden kannalta erittäin tärkeä tilanteessa, jossa talous muuttuu yhä epävarmemmaksi, Metsäteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Jyrki Hollmén sanoi tiedotustilaisuudessa.

henkilökuva
Työnantajapuolta edustavan Teknologiateollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Minna Helteen mukaan kiky-tuntien jatkuminen on tärkeää.Esa Syväkuru / Yle

– Työajan pidennys parantaa suomalaisten työllisyyttä, koska se parantaa suomalaisten yritysten kilpailukykyä, sanoi puolestaan Teknologiateollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Minna Helle.

Helle toisti aiemminkin julkisuudessa esittämänsä näkemyksen siitä, että keskitettyjen työmarkkinaratkaisujen aika on ohi.

– Vientiteollisuusyritykset toimivat globaaleilla markkinoilla. Jos halutaan pärjätä kansainvälisessä kilpailussa, tarvitaan räätälöityjä ratkaisuja. Työpaikoilla tiedetään parhaiten, mitkä ratkaisut siellä toimivat, Helle sanoi.

Vientiliittojen mukaan vientiteollisuuden yrityksissä lisätunneilla on muun muassa kasvatettu tuotantoa ja parannettu tuottavuutta.

Suomen viikkotyöaika EU:n keskiarvoa lyhyempi

Tutkimuksen osana verrattiin myös suomalaisia työaikoja muihin Euroopan maihin. Suomalaisten keskimääräinen viikkotyöaika on noin tunnin lyhyempi kuin EU:ssa keskimäärin.

Suomessa lomat, arkipyhät ja muut poissaolot lyhentävät työaikaa enemmän kuin muissa Euroopan maissa.

Etlan selvityksen ovat tilanneet työnantajajärjestöt Metsäteollisuus, Teknologiateollisuus ja Kemianteollisuus.

Lue lisää:

Kiky kiristää tunnelmaa syksyn työmarkkinaneuvotteluissa – ”Meillä on täysin eri lähtökohdat”, sanoo Teknologiateollisuuden Minna Helle

Kiky-tuntien jatkosta muhii lihava riita: Jääkö 24 tunnin vuosityöajan pidennys pysyväksi?

Talousviisaat leikkaavat ennusteitaan, mutta Suomessa teollisuuden kovin ydin porskuttaa – ja se koskee suoraan yli 300 000 suomalaista

Lomarahoja leikataan viimeistä kertaa, mutta loppuuko kiky-tuntien tekeminen koskaan?