Aluekehitysmiljardeista on syntymässä lihava riita: Itä- ja Pohjois-Suomi saavat kaksi kolmasosaa tuista, vaikka alueella asuu vain neljännes suomalaisista

Uudenmaan maakuntajohtaja Ossi Savolainen vaatii EU:n rakennerahojen ohjaamista pohjoisen sijaan Etelä- ja Länsi-Suomeen.

aluekehitys
mikroskoopilla tutkitaan
EU:n Suomelle jakamat rakennerahastovarat on tarkoitettu muun muassa tutkimukseen ja kehitykseen sekä työllisyyden ja sosiaalisen osallisuuden parantamiseen.AOP

Ilman kuljettajaa liikkuvan bussin kehitystyö tai uusi tekstiilikuitujen kierrätyslaitos Espoossa ovat esimerkkejä EU:n rakennerahastosta rahoitusta saaneista hankkeista Uudellamaalla.

Teknologian tutkimukeskus VTT:n tutkimusprofessorin Ali Harlinin mukaan uusi tekstiilikierrätystapojen luominen on jopa kansainvälisen tason huippuesimerkki rakennerahaston varoilla aikaansaadusta innovaatiotyöstä.

– Vastaavaa tehdään toki muuallakin maailmassa, mutta kyseessä on aivan kansainväliset mitat täyttävä huippuyksikkö, Harlin sanoo.

Hänen mukaansa rahastoista jaettava tuki on tärkeää suomalaisille tutkimushankkeille.

EU:n Suomelle jakamat rakennerahastovarat on siis tarkoitettu muun muassa tutkimukseen ja kehitykseen sekä työllisyyden ja sosiaalisen osallisuuden parantamiseen.

Käytännössä tämä tarkoittaa syrjäytymisen ehkäisemistä, maahanmuuttajien kotoutumisen helpottamista ja nuorten koulutuksesta työelämään siirtymisen tukemista.

Uudenmaan maakuntajohtajan Ossi Savolaisen mukaan rakennerahastojen varoja käytetään myös heikossa työmarkkina-asemassa olevien koulutus- ja työllistymisvaihtoehtojen lisäämiseen.

– Rahoilla voidaan edesauttaa esimerkiksi osatyökykyisten nykyistä parempaa työllistymistä, Savolainen sanoo.

Teknologian kehittämiskeskus VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin esittelee kierrätetystä kuidusta valmistettua farkkukangasta.
Teknologian kehittämiskeskus VTT:n tutkimusprofessorin Ali Harlinin mukaan rakennerahastoista jaettavat tuet ovat tärkeitä suomalaiselle tutkimus- ja kehitystyölle. Tero Valtanen / Yle

Miljardien potista syntymässä iso riita

Suomi saa EU:lta tukea kahdesta rakennerahastosta: Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta. Tulevan, vuonna 2021 alkavan seitsenvuotiskauden rahoista on syntymässä kova kiista, koska Etelä- ja Länsi-Suomen maakuntaliitot vaativat rahanjakoperusteiden muuttamista.

Nykyisellään Itä-ja Pohjois-Suomi saavat kaksi kolmasosaa tuista, vaikka alueella asuu vain neljännes suomalaisista.

Maahanmuuttajista suurin osa on Uudellamaalla

Uudenmaan maakuntajohtajan Ossi Savolaisen mukaan rahanjakoperusteita pitäisi muuttaa, koska toimintaympäristö on muuttunut. Savolainen sanoo, että Itä- ja Pohjois-Suomi ovat kirineet kehitystä kiinni.

Hänen mukaansa vastaavia ongelmia kuin Itä- ja Pohjois-Suomessa esiintyy nyt myös Etelä- ja Länsi-Suomessa. Savolainen korostaa, että työttömyys, nuorten syrjäytyminen ja koulupudokkaat ovat arkea myös Etelä- Länsi-Suomessa.

– Harvaan asuttujen alueiden tuki kuuluu Itä- ja Pohjois-Suomeen, mutta muilta osin jaettavien tukien jakoperusteita pitäisi muuttaa, Savolainen selventää.

Hänen mukaansa tukia jaettaessa pitäisi huomioida nykyistä paremmin sekin, että maahanmuuttajista suurin osa on sijoittunut pääkaupunkiseudulle tai suuriin kaupunkeihin.

– Onnistuminen maahanmuuttajien kotouttamisessa on koko yhteiskunnan kannalta varsin keskeisiä asioita, Savolainen sanoo.

Tulevalla, vuonna 2021 alkavalla ohjelmakaudella Suomessa pyörii aluekehitystukea kokonaisuudessaan 4–5 miljardia euroa, joka koostuu sekä EU:n että kansallisesti myönnettävistä varoista.

Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnat vaativat, että koheesiorahat tulee jakaa niin, että näiden maakuntien alueelle suuntautuu jatkossa suurempi potti rakennerahastovaroista.

Uudenmaan maakuntajohtaja sanoo, että jos rahat ohjattaisiin Etelä- ja Länsi- Suomeen niillä saataisiin myös parempia tuloksia aikaan.

– Etelä- ja Länsi-Suomi tekevät jo nyt suuremman osan rakennerahastojen tuloksesta. Jos rahoja suunnattaisiin enemmän Etelä- ja Länsi Suomeen vaikuttavuus olisi varmasti parempi, Savolainen sanoo.

Hänen mukaansa esimerkiksi liiketoiminnan mahdollisuudet ovat etelässä kiistatta paremmat.

Elinkeinoministeri Katri Kulmunin (kesk.) johtamalta työryhmältä odotetaan uutta rakennerahoituskautta koskevaa rahanjakopäätöstä jo lähikuukausina.

– Kyse on todella suuresta potista, joten ei ole suinkaan yhdentekevään, miten nämä rahat jaetaan ja käytetään, Savolainen sanoo.

"Tutkimustoimintaa kannattaisi keskittää etelän huippuyliopistoihin"

Uudenmaan maakuntajohtaja Ossi Savolainen sanoo hämmästelevänsä sitä, eikö hallituksen pitäisi pyrkiä parantamaan työllisyyttä siellä, missä töitä ja tekijöitä oikeasti on tarjolla. Savolainen keskittäisi suuret tutkimushankkeet eteläisen Suomen huippuyliopistoihin.

– Tutkimushankkeita kannattaisi viedä eteenpäin huippuyliopistoissa, koska tämä auttaisi pärjäämään paremmin kansainvälisessä kilpailussa. Työllisyyttä puolestaan kannattaisi pyrkiä parantamaan alueilla, joissa työpaikkoja ja tekijöitä on oikeasti tarjolla, Savolainen lataa.

Savolaisen mukaan aikaisempi tapa jakaa rahoitusta on ollut kokonaisuudessaan epätasapuolinen.

– Itä- ja Pohjois-Suomen alueet ovat saaneet Suomen EU jäsenyyden aikana miljardien eurojen alueellisen tulonsiirron, Savolainen summaa.

Itä- ja Pohjois-Suomessa jakoperusteiden muuttamista vastustetaan

Kainuun maakuntajohtaja Pentti Malinen pitää täysin oikeudenmukaisena, että Itä- ja Pohjois-Suomeen kohdennetaan jatkossakin vähintään nykyistä ohjelmakautta vastaava rahoitus.

– EU:n Suomelle antama tuki on perustunut pääosin liittymissopimuksesta lähtien Suomen harvan asutuksen olosuhdetekijöihin, Malinen sanoo.

Malisen mukaan kehityserojen tasaantuminen on puolestaan osoitus siitä, että rahoilla on onnistuttu tavoitteiden mukaisesti kaventamaan alueellisia eroja.

– Tämä osoittaa, että varojen suuntaaminen Itä- ja Pohjois-Suomeen on ollut vaikuttavaa.

"Työtä ja tekijöitä löytyy muualtakin kuin Uudeltamaalta"

Kainuun maakuntajohtaja Pentti Malinen ei allekirjoita Uudenmaan maakuntajohtajan näkemystä, että työllisyys kehittyisi vain Etelä-Suomessa. Malisen mukaan etenkin biotaloudessa, matkailussa ja kaivannaisteollisuudessa työllisyys on kehittynyt suotuisasti myös esimerkiksi Kainuun alueella.

– Myös korkean teknologian saralla, kuten pelialalla, kehitys on ollut vauhdikasta, Malinen sanoo.

Lisäksi Euro-HPT -tietokonekeskus tulee Kajaaniin.

Yritystuet valuneet Etelä- ja Länsi-Suomeen

Malinen huomauttaa, että puolestaan kansallinen yritys- ja tutkimusrahoitus on jo vahvasti painottunut Etelä- ja Länsi-Suomeen.

Esimerkiksi Business Finlandin ja TEM:n hallinnonalan kansalliset yritystuet sekä Finnveran lainat ja takaukset eivät vastaa alueen BKT-osuutta ja alueen kehittämistarpeita.

– Kasvavilla ja kansainvälistyvillä yrityksillä on kehitystarpeita kaikkialla Suomessa, Malinen korostaa.

Malinen ei ymmärrä Uudenmaan maakuntajohtajan perusteluja sille, miksi suuria tutkimushankkeita pitäisi rahoittaa juuri aluekehitysvaroilla.

– Kaikki Suomen yliopistot kilpailevat jo nyt täysin tasaveroisesti EU:n tutkimus- ja kehitysrahoituksesta, Malinen sanoo.

Itä- ja Pohjois-Suomella on oikeus saamiinsa tukirahoihin

Kainuun maakuntajohtajan Pentti Malisen mielestä jakoperusteiden muuttamista vaativien pitäisi muistaa se, että Itä- ja Pohjois-Suomen alue myös kerryttää merkittävän osan Suomen EU-rahoituksesta.

Itä- ja Pohjois-Suomen pysyvinä haasteina on pidetty pitkiä etäisyyksiä, kylmää ilmastoa sekä harvaa asutusta.

– Näitä perusteita myös Suomen eri hallitukset ovat neuvottelutavoitteissaan Euroopan Unionille johdonmukaisesti korostaneet, Malinen sanoo.

Malinen huomauttaa, että Euroopan Unioni on Suomen maaraportissaan todennut maan sisäisten erojen olevan edelleen merkittäviä.

– Alueen ongelmat liittyvät muun muassa väestön ikääntymiseen ja väkiluvun laskuun, sekä julkisten palvelujen saatavuuteen syrjäisillä alueilla, ja näitähän nyt juuri pitäisi korjata, Kainuun maakuntajohtaja Pentti Malinen korostaa.

Voit keskustella aiheesta tänään 13.8.2019 kello 18.00 asti.