Valtiovarainministeri Lintilä: Työvoimapula vaatii lisää maahanmuuttoa – "Kymmenen vuoden aikana puolet valtiolta eläköityy"

Rinteen hallituksen ensimmäiseltä budjetilta voi odottaa parannuksia pienimpiin eläkkeisiin ja perheellisten etuuksiin.

budjetit
Valtiovarainministeri Mika Lintilä.
Valtiovarainministeri Mika Lintilä painottaa valtion talouspolitiikassa luotettavuutta ja ennustettavuutta.Matti Myller / Yle

Valtiovarainministeriö kokoontuu huomenna ja keskiviikkona omiin budjettineuvotteluihinsa laatimaan valtion talousarvioehdotusta. Perjantaina ehdotuksesta tulee julkinen, ja ministeriöt saavat samalla alustavat kehykset omille budjeteilleen.

Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) on viettänyt viikonlopun perehtyen ministeriöiden budjettitoiveisiin. Niitä on paljon.

– Jos kaikki [budjetissa] menisi läpi suoraan ministeriöiden esityksillä, se romuttaisi meidän kehykset, Lintilä sanoo.

Punakynä tulee siis heilumaan, jotta hallitusneuvotteluissa sovitussa talousraamissa pysytään. Tavoitteena on saavuttaa julkisen talouden tasapaino vuonna 2023.

Juha Sipilän (kesk.) hallituksessa elinkeinoministerinä työskennellyt Lintilä kiittää edellisen hallituksen toimia siitä, että nykyinen voi käynnistää talouspolitiikkansa eri pohjalta. Antti Rinteen (sd.) hallitusohjelmaan on kirjattu leikkausten sijaan 1,2 miljardin pysyvät menolisäykset.

Lintilän mukaan suurimpia muutoksia on tulossa sosiaaliturvaan. Hän mainitsee esimerkkeinä pienimpien eläkkeiden noston ja perhe-etuuksien muutokset.

Hallitusohjelmassa on päätetty myös esimerkiksi tupakka- ja alkoholiveron nostosta. Lintilä kertoo, että kaikki veromuutokset käydään läpi valtiovarainministeriön budjettineuvotteluissa, mutta aikataulu, jolla muutokset astuvat voimaan, jää syyskuun budjettiriihen päätettäväksi.

Palkansaajien kannalta tärkeisiin ansiotuloveroihin on odotettavissa normaalit tarkistukset. Hallitusohjelmassa on sovittu myös pieni- ja keskituloisiin kohdistuvasta maltillisesta veronkevennyksestä.

Budjetti pysyy erossa työmarkkinaneuvotteluista

Veronmaksajain keskusliiton mukaan palkansaajien kokonaisveroaste uhkaa kilpailukykysopimuksen tuomien muutosten vuoksi kiristyä. Liiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen toivoi sunnuntaina Ylen haastattelussa, että hallitus huolehtisi budjetissa siitä, ettei sosiaalivakuutusmaksujen nousu lisäisi ansiotulojen kokonaisverotusta.

Lintilä ei pidä järkevänä ajatusta siitä, että valtio kompensoisi sosiaalivakuutusmaksujen korotukset suoraan. Silloin mentäisiin kohti tasaveroa, jota hän ei kannata.

– Olisi myös hiukan huono signaali neuvottelupöytiin kertoa, että "tehkää mitä teette, kyllä valtio maksaa laskut".

Tuleviin työehtosopimusneuvotteluihin hallituksen budjettineuvotteluissa ei puututa. Lintilä ei pidä hallituksen aktiivista roolia asiassa luontevana ja sanoo, etteivät myöskään työmarkkinaosapuolet toivo sellaista.

Hänen mukaansa kilpailukykysopimus oli tärkeä ja sysäsi vientikaupan liikkeelle vuonna 2017.

– Toivon, että osapuolet saavat asian soviteltua niin, että kilpailukykymme säilyy. He ovat tietoisia siitä, ettei kilpailukykymme vielä missään ylimmissä luokissa ole.

Syntyvyys ei ehdi työvoimapulan pelastukseksi

Elinkeinoministerinä Lintilä kyseenalaisti toisinaan valtiovarainministeriön ennusteita. Tällä hetkellä valtiovarainministeriön laskelmia varjostaa Lintilän mukaan kansainvälinen epävarmuus.

Lintilä kuvaa kansainvälisen talouden huolestuttavammiksi ilmiöiksi lisääntyneen kauppasodan uhkan USA:n ja Kiinan välillä, Saksan ailahtelevat tilauskannat ja Britannian EU-eron.

– Tämä ei ole dramaattista, kaikki on ollut tunnistettavissa ja ennustettavissa. Mutta se herättää pohdintaa, mitä jatkossa tapahtuu.

Hallitusohjelman menolisäykset pohjautuvat ennen kaikkea työllisyyden kasvuun. Lintilä pitää työvoiman saantia suurena haasteena ja sanoo, että työperäisen maahanmuuton tarve kasvaa lähitulevaisuudessa.

– Tällä hetkellä jo tapellaan erityisosaamisesta, mutta me tulemme tarvitsemaan työntekijöitä kaikille sektoreille.

Työvoimapulaa on myös julkisella sektorilla entistä enemmän.

– Iso haaste tulee olemaan se, että kymmenen vuoden aikana esimerkiksi valtiolta puolet eläköityy. Iso kysymys on, mistä löydämme silloin työntekijät.

Valtiolla oli viime vuonna noin 74 000 työntekijää.

Lintilä toteaa, että ratkaisu vaatii tuottavuuden kasvattamisen lisäksi työvoiman saamista Suomeen. Avoimet paikat tarvitsevat täyttäjiä niin pikaisesti, ettei paljon puhuttu ja kaivattu syntyvyyden kasvu ehdi ratkaisemaan ongelmaa.

Viisi kysymystä valtiovarainministeri Lintilälle

Kuvitellaan, että valtio saa yllättäen 100 miljoonan yhteisöveropotin. Mihin tuore valtiovarainministeri käyttäisi rahat?

“Selkäni takana oleva mappi sisältää moninkertaisesti kohteita, joihin sata miljoonaa menisi. Se on varsin rajallinen määrä valtion budjetissa. Jos sata miljoonaa olisi, jakaisin sen osaamiseen, sosiaalisiin kohteisiin ja ehkä tutkimukseen.”

Mitä valtio voi tehdä syntyvyyden laskulle?

“Luottamuksen ja ennustettavuuden rakentaminen ovat täysin keskeisiä. Perheen perustamista suunnitteleva ihminen miettii, voiko hän luottaa siihen että hänellä on töitä, saako hän julkiset palvelut ja vastaako yhteiskunta ilmastonmuutokseen.”

Kenen kohdalla verotus on Suomessa eniten pielessä?

“Luulen, että jokaiselta tuloluokalta kun kysytään, niin se on pielessä. Paineita on varmasti joka puolella. Pikkasen huolestuttaa, että paine kohdistuu enemmän ja enemmän keskituloisiin. Varmasti siinä on paikka, jota jatkossa tulee pohtia hyvinkin tarkoin.”

Kotitaloudet ovat ennätysvelkaantuneita, mutta kotimainen kulutus on pitänyt pyörät pyörimässä vaikeina kausina. Pitäisikö suomalaisten säästää vai kuluttaa?

“Siihen on vaikea antaa yleistä neuvoa. Jokaisen tulee vastuullisesti käyttää omaa rahapussiaan. Tietysti tulee huomioida se, että elämme epänormaalia korkotasoa. Jotkut sanovat, että nollakorot ovat uusi normaali, mutta itse en usko siihen. Eli jos ottaa velkaa, kannattaa laskea turvamarginaalit mukaan, ettei tule ikäviä yllätyksiä, jos korot lähtevät nousuun.”

Syyskuussa valitaan keskustan uusi puheenjohtaja, joka saattaa haluta valtiovarainministerin salkun. Miten suhtaudut valtiovarainministerin tehtävään, jos se on pätkäministeriys?

“Nämä ovat aina pätkähommia. Kun maanantaina tulet töihin, et voi olla varma, lähdetkö perjantaina viikonlopun viettoon samasta tehtävästä. Olen ollut pitkään politiikassa ja orientoitunut siihen. On oikeastaan ikävää, jos poliitikko rupeaa kuvittelemaan, että joku tehtävä kuuluu hänelle. Ei yhdellekään poliitikolle kuulu yksikään tehtävä, ne ovat määräaikaisesti kullakin poliitikolla hoidettavissa, sen mukaan mennään nytkin. On tulevan puheenjohtajan tehtävä ratkaista, tuleeko hän ottamaan tämän ministerinsalkun, jonkun muun, vai mitä hän tekee. Se ei ole minun pohdintani alla eikä päätösvallassani.”

Keskustelu on auki klo 20.00 asti.

Juttuun on lisätty klo 19.43 tarkennettuja tietoja veroratkaisuista.

Lue myös:

Budjettineuvottelut alkavat – Työttömät, ympäristöväki ja opiskelijat odottavat, että Rinteen hallitus laittaa luvatut miljoonat liikkeelle