Matka lähimpään lukioon voi kestää tunteja, amiksen takia täytyy muuttaa – kuka maksaa oppivelvollisuuden pidentämisen kulut maalla asuville?

Koulukirjat eivät ole ainoa kulu, jonka valtiolle voi tulla, jos toisen asteen opiskelu halutaan opiskelijalle ilmaiseksi.

toisen asteen koulutus
Koulumatka
Lukiolaiset Aino Sandvik ja Senni Rankinen matkustavat joka päivä kymmeniä kilometrejä kouluun. Tulevaisuudessa yhteiskunta saattaa osallistua yhä enemmän matkakustannuksiin ja jopa helpottaa muuttamista toiselle paikkakunnalle.Marko Väänänen / Yle

Oulaisten lukion tokaluokkalainen Senni Rankinen herää monena arkiaamuna jo puoli kuuden aikaan ehtiäkseen kouluun. 17-vuotias Rankinen kulkee ensin omin neuvoin suurempaan kylään, jossa hän odottelee bussia lähimpään taajamaan, Vihantiin. Siellä edessä on Oulaisiin vievään linja-autoon vaihto.

Edestakaisiin matkoihin menee päivässä jopa kolme tuntia. Rankinen olisi voinut valita pohjoispohjalaisen kotikaupunkinsa Raahen lukion, mutta matka Raahen keskustaan on aivan yhtä pitkä kuin Oulaisiinkin. Vihannissa lukiota ei ole, vaan se lakkautettiin vuonna 2015 kuntaliitoksen jälkimainingeissa

Kun toisen asteen koulutuksen tavoittelu muuttuu pakolliseksi, jokaisen nuoren pienintä kylää myöten on saatava itsensä opinahjoon – vaikka koulumatkaa olisi jopa kymmeniä kilometrejä.

– Jos matkustamisaikaa ei voida hyväksikäyttää opiskeluun, mennään lähemmäksi viittäkymmentä koulutuntia viikossa. Tämä on aika raju määrä, miettii Oulaisten lukion rehtori Tapio Matinlauri.

Myös Senni Rankisen luokkakaveri Aino Sandvik kulkee pitkää matkaa bussilla Vihannista Oulaisiin. Vaikka koulumatkoihin saa tukea, jää itsellekin vielä maksettavaa.

– Olisihan se kiva, että matkat kustannettaisiin kokonaan.

Oppivelvollisuusikää aiotaan pidentää vuonna 2021. Kenelläkään ei kuitenkaan ole vielä tarkkaa tietoa, miten valtioosallistuu sen jälkeen toisen asteen opiskelijoiden kuluihin – kuten koulumatkoihin.Se, ja useimmat muutkin asiat ovat vielä suoranaisia kysymysmerkkejä.

Maksetaanko maalta tulevien matkat?

Opiskelusta aiheutuvien kulujen korvaamista opiskelijalle aiotaan kuitenkin pohtia työryhmässä, joka aloittaa lähiviikkoina, kertoo ammatillisen koulutuksen osaston ylijohtaja Mika Tammilehto opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Selvää on jo se, että toisen asteen oppimateriaaleista ja välineistä olisi tulossa maksuttomia. Lisäksi Ylen saamasta ministeriön kustannusarviosta käy ilmi, että opiskelijoiden matkakustannuksia aiotaan korvata ainakin osin.

Yksityiskohdat näyttävät kuitenkin olevan vielä monin paikoin auki, samoinesimerkiksi opiskelijoiden tukiin tulevat muutokset.

Ensinnäkin on selvitettävä, mihin asti oppimateriaalia ja -välineitä kustannetaan. Korvataanko vaikkapa kannettava tietokone jokaiselle?

Infografiikka
Kelan oppimateriaalilisän poistuminen vähentäisi vuosikustannuksia kolme miljoonaa euroa.Yle Uutisgrafiikka

Matkakorvausten osalta ilmassa leijuu vielä kysymys siitä, kuinka paljon matkojen korvaaminen laajenee nykyisestä, omavastuullisesta koulumatkatuesta.

Oppivelvollisuutta käsittelevä työryhmä näyttäisi miettivän jopa maksuttomuutta tietyn kilometrirajan jälkeen.

– Kyllä varmasti myös koulumatkat tulevat tarkastelun piiriin. Samalla logiikalla lähdemme valmistelua viemään eteenpäin kuin perusopetuksen puolella jo on, ylijohtaja Mika Tammilehto kertoo.

Perusopetuksessa kunnalla on velvollisuus tarjota oppilaalle maksuton matka, jos kunnan määräämään oppilaitokseen on matkaa yli viisi kilometriä. Yleensä tämä tarkoittaa, että kunta järjestää taksi- tai linja-autokyydin oppilaalle. Jos vanhemmat kuitenkin valitsevat lapselleen muun kuin lähikoulun, kunta ei pääsääntöisesti maksa koulumatkoja.

Saako kouluun lähteä naapurikuntaan?

Mutta onnistuuko maksuttomuus, jos opiskelijat saavat nykyiseen tapaan valita itse, mihin oppilaitokseen he hakeutuvat?

Kuntaliitosta huomautetaan, että perusopetuksen ja toisen asteen koulumatkojen korvaamista ei voi verratatoisiinsa. Nykyjärjestelmässä kunta voi määrätä perusasteen oppilaan lähikoulun lain perusteella, mutta toisen asteen koulua ei. Kuntaliiton erityisasiantuntijan Mari Sjöströmin mukaan toisen asteen kohdalla puhutaan vapaasta hakeutumisoikeudesta.

Oppivelvollisuustyöryhmässä oleva Suomen lukiolaisten liitto toivoo sekä matkakorvausoikeuden laajentamista että omavastuuosuuden poistamista.

Opiskelijoiden valinnanvapauden rajoittamista lukiolaisten liitto taas ei halua. Jos pakkoja ylipäätään asetetaan, ne on mietittävä tarkoin.

– Oppivelvollisuuden laiminlyönnin rankaisu tulisi pohtia tarkkaan ja kehittää toiselle asteelle omat säännöt, Suomen lukiolaisten liiton puheenjohtaja Roosa Pajunen sanoo.

Vihantilaisten Senni Rankisen ja Aino Sandvikin kotikaupungin lukio on Raahen lukio. Jos opinahjo olisi määräytynyt kotikunnan mukaan, olisi se ainakin Sandvikille ollut pettymys.

– En olisi kovin iloinen siitä, kun itse olen valinnut Oulaisten lukion. Olisi tietysti jollain tavalla helpotus ysiluokkalaiselle, ettei tarvitse itse päättää, mutta on kiva, että on valinnan mahdollisuus.

Voi siis olla, että työryhmä joutuu nyt pohtimaan, mihin asti tulevat oppivelvolliset saavat valita yhteiskunnan kustantaman opiskelun kohdalla. Maksetaanko kustannuksia esimerkiksi silloin, jos nuori haluaa lähteä huippulukioon toiselle puolelle Suomea?

Entä, jos opintojen vuoksi pitää muuttaa?

Etenkin ammattioppilaitosopintojen vuoksi opiskelija joutuu usein väistämättä hakeutumaan toiselle paikkakunnalle.

Ammattiin opiskeleville pitkämatkalaisille on jo nyt järjestetty asuntolapaikkoja. Esimerkiksi Oulun seudun koulutuskuntayhtymä (Osekk) ylläpitää kuutta asuntolaa toimipisteidensä yhteydessä. Laissa siihen ei kuitenkaan ole velvollisuutta.

Lukio-opiskelijoille asuntolapaikkoja on todella harvassa, ja siksi opiskelujen perässä muuttavat joutuvat itse etsimään ja maksamaan asuntonsa.

Suomen lukiolaisten liitto toivoo, että asumistuki laajenisi koskemaan kaikkia itsenäisesti asuvia opiskelijoita. Nykyisin asumistukea maksetaan pääsääntöisesti vain yli 17-vuotiaille.

– Myös opintotuki tulee ulottaa kaikille toisen asteen opiskelijoille. Tukiin tulevia muutoksia on aivan varmasti edessä, arvioi Roosa Pajunen.

Tulevaisuudessakin suurin osa lukiopiskelijoista tulee opiskelemaan omalla paikkakunnallaan, miettii Oulaisten lukion rehtori Tapio Matinlauri.

Ainakin Senni Rankinen ja Aino Sandvik ovat valinneet asumisen rauhallisella maaseudulla, eivätkä he tällä hetkellä halua muuttaa isompaan taajamaan. Osa Vihannista kotoisin olevista Oulaisten lukion opiskelijoista taas on päättänyt muuttaa opintojensa perässä lähemmäs kouluaan.

Kuka maksaa lisätyön ja asuntolat?

Valtio on luvannut maksaa oppivelvollisuuden pidentämisen kustannukset sataprosenttisesti. Todennäköistä kuitenkin on, että myös koulutuksen järjestäjät – kunnat ja kuntayhtymät – joutuvat aukomaan rahakirstujaan.

– Koulutuksen puolella on kuitenkin jo nyt siirretty paljon kuntien vastuulle, valtionavut ovat pienentyneet, muistuttaa lukion rehtori Tapio Matinlauri.

Odotettavissa on ainakin lisätyötä, ja se kasvattaa henkilöstötarvetta, arvioi Osekkin johtaja, rehtori Jarmo Paloniemi. Esimerkiksi välineiden ja kirjojen toimittajat on uudessa tilanteessa kilpailutettava.

– Toivottavasti saamme hallituksen määrärahaa myös henkilökunnan palkkaamiseen.

koulu
Lukiokirjojen hankinta on tällä hetkellä opiskelijoiden päänvaivana. Jatkossa koulutuksen järjestäjä saanee valtiolta rahaa kirjoihin.Marko Väänänen / Yle

Mielenkiintoinen kysymys on, maksetaanko ammattikoulutuksen järjestäjille nykyistä enemmän asuntolapalvelujen tarjoamisesta, jos peruskoulun jälkeiset opinnot muuttuvat pakollisiksi.

Tällä hetkellä valtio osallistuu murto-osan näistä kustannuksista.

– Omaa rahaa menee yli miljoona euroa vuosittain, Paloniemi summaa kuuden Osekkin asuntolan kustannuksia.

Uutta rakennuskantaa opiskelijoiden asumiseen ei välttämättä tarvita.

– Vaikea sanoa, lisääkö uudistus asuntoloiden tarvetta. Opiskelijajoukko laajenee jonkin verran, mutta mitään merkittävää siinä ei ole tapahtumassa, Mika Tammilehto sanoo.

Pärjäävätkö kaikki kaukana kotoa?

Hallituksen tavoitteena on nyt ennen kaikkea ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Suurimmalle osalle alle 20-vuotiaista halutaan vähintään toisen asteen tutkinto.

Monen nuoren elämä tulee muuttumaan, jos opintojen vuoksi täytyy esimerkiksi muuttaa pois vanhempien luota.

– Kysymyksessä on iso harppaus oman ajan hallintaan, varsinkin jos tällä aiotaan vaikuttaa siihen kuuteentoista prosenttiin, jotka ovat koulupudokkaita, Oulaisten lukion rehtori Tapio Matinlauri sanoo.

Matinlauri miettii myös sitä, voiko kotoa irtautuminen olla joillekin liian nopeaa.

– Se vaikuttaa perhesuhteisiin, sukulaissuhteisiin. Osaako nuori pistää rajoja sille, millaiseen porukkaan hän päätyy toisella paikkakunnalla?

Opetus- ja kulttuuriministeriön tarkoituksena on paitsi nostaa oppivelvollisuusikää 18 vuoteen, myös taata lukio- tai ammattitutkinnon maksuttomuus.

– Ettei syntyisi tilannetta, jossa oppivelvollisuusiän tullessa täyteen opintoja ei voisi suorittaa loppuun maksujen takia. Tutkinto tulisi suoritettua niillä, joilla se on tavoitteena, Mika Tammilehto kertoo.

Kentällä epävarmuutta yksityiskohdista vielä on. Esimerkiksi Kuntaliitossa vielä odotetaan, kattaako maksuttomuus sittenkään koko kolmea toisen asteen opintovuotta.

Löytyykö kaikkeen rahaa?

Viimeisimmän arvion mukaan oppivelvollisuusiän pidentämiseen on tarkoitus käyttää valtion budjetista yli 40 miljoonaa euroa ikäluokkaa kohti. Vielä tässä vaiheessa on ajateltu, että ikäluokka kerrallaan otettaisiin maksuttoman toisen asteen piiriin.

Vuonna 2021 kustannukset olisivat 22 miljoonaa euroa. Vuonna 2024 ja sen jälkeen kustannukset olisivat jo 129 miljoonaa euroa vuodessa.

Keväällä 2018 opetus- ja kulttuuriministeriö arvioi, että pelkkien oppikirjojen ja muiden opiskelumateriaalien maksuttomuus tarkoittaisi 87–142 miljoonan euron kustannuksia vuositasolla.

bussikortti
Aino Sandvikin koulumatkan hinta ilman julkista tukea olisi yli 80 euroa viikossa. Jo nyt näihin kustannuksiin saa hieman apua valtiolta.Marko Väänänen / Yle

Hallitusohjelmassa oppivelvollisuuden jatkamisen keinoiksi on mainittu myös kymppiluokka, kansanopistot, työpajatoiminta, kuntoutus ja valmentavat koulutukset. Nämä olisivat polkuja toisen asteen tutkinnon suorittamiseen.

Koska oppivelvollisuuden toteuttamiskeinot ovat moninaiset, eivät aiemmat kustannuslaskelmat välttämättä pidä paikkaansa. Tästä on esimerkkinä Kuntaliiton vuoden 2018 keväällä tekemä kustannusarvio.

– Työryhmän aikataulu on tiukka ja valmistelijoiden vastuu on suuri. Jos tämä menee pieleen, niin rahaa poltetaan ja tuhotaan myös kovasti nuorten ihmisten tulevaisuutta, Tapio Matinlauri sanoo.

Menojen lisääntyminen voi luoda paineita alkaa kerätä muualta opetuksesta säästöjä. Opetus- ja kulttuuriministeriössä on jo pohdittu, pitäisikö koulutuksesta ryhtyä perimään maksuja ensimmäisen tutkinnon jälkeen.

Voit keskustella aiheesta 19.8. kello 22 saakka!

Juttua korjattu 20.8.2019 kello 13.49: Jutussa kerrottiin aikaisemmin virheellisesti, että opiskelija voi käytännössä saada asumistukea vain yli 17-vuotiaana. Tekstiin on korjattu, että opiskelijalle maksetaan pääsääntöisesti asumistukea vasta 17-vuotiaana.

Lisää aiheesta:

Hallitusneuvotteluiden loppusuoran suurin kysymys ratkaistu: Oppivelvollisuus pitenee toisen asteen tutkinnon suorittamiseen

Oppivelvollisuuden pidentäminen arveluttaa rehtoria: "Miten käy niiden, jotka tarvitsevat tukea eniten?"