Sääsatelliitti etsii myös tulipaloja, vaikka se ei edes tunnista liekkejä – "Vaikka koko maapallo olisi tulessa, niin se ei varoita ketään"

Satelliitin välittämä tieto on aina ihmisen tulkinnan varassa.

sääsatelliitti
Satelliittikuva Suomesta ja lähilueesta.
Suomi NPP-sääsatelliitin ottama kuva viime vuodelta.Ilmatieteen laitos

Yhden hengen sunnuntaina vaatinut tulipalo Varkauden Kangaslammilla havaittiin poikkeuksellisella tavalla satelliitin kautta.

Tulipalon havaitsi Ilmatieteen laitoksen käytössä oleva Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan Suomi NPP -sääsatelliitti.

– Yleensä ihminen havaitsee palon ensin. Nyt kävikin näin, että satelliitti johdatti oikeaan, Timo Ryyppö Sodankylän satelliittidatakeskukselta kertoo.

Sääsatelliitin välittämät tiedot vastaanotetaan Sodankylän satelliittivastaanottoasemalla, jossa tietokoneet käsittelevät satelliitin antamaa dataa. Aseman työntekijät tarkkailevat järjestelmän toimintaa.

– Sodankylässä nähdään karkeasti ottaen Pohjoisnavalta Etelä-Eurooppaan ulottuva, muutamia tuhansia kilometrejä leveä alue. Saamme noin 15 minuutiin ajan tietoa kerrallaan kymmenesti päivässä, Ryyppö kertoo.

Ryypön mukaan satelliitti ei itsessään lähetä viestejä hätäkeskukseen. Tutkimusten perusteella dataa käsitteleville tietokone-ohjelmille on määritelty raja-arvot, jotka ylittyessään hälytys lähtee hätäkeskukselle automaattisesti. Viime kädessä pelastuslaitos lähtee paikalle tarkistamaan, onko kyseessä tulipalo.

– Vaikka koko maapallo olisi tulessa, niin satelliitti ei varoita ketään. Sen välittämä tieto on aina ihmisen tulkinnan varassa, Ryyppö toteaa.

Satelliitti ei tiedä, onko kyseessä palo vai ei

Metsäpalojen havaitseminen on yksi sääsatelliittien käyttötarkoituksista. Havaintoja voidaan tehdä satelliitissa olevien lämpösäteilylle herkkien laitteiden avulla.

– Kun tietyt raja-arvot ylittyvät, niin voidaan sanoa, että havaitsemispisteessä on joku lämmönlähde. Satelliitti ei kuitenkaan ota kantaa siihen, onko kyseessä tulipalo, Ryyppö kertoo.

Sääsatelliitista saatavaa dataa ja kuvia hyödynnetään esimerkiksi sääennustemallien kehittämisessä, otsoni- ja ultraviolettisäteilyn monitoroinnissa sekä Itämeren jääkarttojen tekemisessä.

Ilmatieteen laitoksen lisäksi myös muut tahot hyödyntävät satelliitista saatavaa dataa.

– Suomen ympäristökeskus seuraa levätilanteita etenkin kesäaikaan, Ryyppö mainitsee.

Vastaavanlaisia taloja koskevia hälytyksiä voidaan havaita, jos palo on edennyt riittävän pitkälle.

– Meille tulleiden tietojen mukaan metsäpalojen ensihälytyksiä havaittiin satelliitista viime vuonna 26 kappaletta. Useasti metsäpaloja havaitaan myös muilla tavoin, kuten lentotähystyksinä, Marja Aarnio-Frisk Ilmatieteen laitokselta kertoo.

Juttua muokattu 13.8. klo 9:53: Poistettu maininta, että satelliittivastaanottoaseman työntekijät käsittelevät saatua tietoa reaaliajassa. Juttuun tarkennettu, että tietokoneet käsittelevät satelliitin antaman datan, eivät työntekijät.