Yle tutki: joidenkin rikosten selvittämisprosentti on lähes romahtanut – katso oman alueesi tilanne täältä

Poliisihallituksen mukaan suunta ei ole niin huono kuin pelkästään tilastoa katsomalla voisi kuvitella.

rikokset
Poliisiautoja.
Marja Väänänen / Yle

Rikosten selvittämisessä on suuria eroja eri poliisilaitosten välillä, selviää Ylen tekemästä vertailusta. Erot näkyvät etenkin pahoinpitelyissä ja omaisuusrikoksissa.

Vertailimme rikosten selvittämisprosentteja viiden vuoden aikajaksolla 2014–2018 omaisuusrikoksissa ja väkivaltarikoksissa, eli pahoinpitelyissä, henkirikoksissa ja seksuaalirikoksissa. Lisäksi selvitimme, onko rikosten selvitysaste parantunut vai huonontunut.

Tämän jutun lopusta voit katsoa oman alueesi poliisilaitoksen tiedot.

Kävi ilmi, että paikoittain tiettyjen rikosten selvittämisprosentti on suorastaan romahtanut. Esimerkiksi Itä-Uudellamaalla kirjattiin selvitetyksi viiden vuoden aikana tuhansia pahoinpitelyitä vähemmän kuin vertailujaksolla. Sama suuntaus näkyi lievempänä myös alueen omaisuusrikoksissa.

Poliisin mukaan tilanne ei ole niin synkkä kuin pelkkiä tilastoja katsomalla voisi päätellä. Selvitysprosentin laskussa näkyy pula henkilöstöstä, mutta myös poliisin linjaus keskittää resursseja kaikkein vakavimpien rikosten tutkintaan.

rikosten selvittämisprosenttitaulukko
Itä-Uusimaa ja Pohjanmaa olivat aluevertailun ääripäät väkivalta- ja omaisuusrikosten selvitysprosentissa. Taustalla näkyvät tummemmat palkit näyttävät, minkä verran selvitysprosentti on laskenut. Kaikkien alueiden luvut löydät jutun lopusta.Jyrki Lyytikkä / Yle

Otetaan esimerkki. Myymälävaras juoksee kaupasta olutpakkauksen kanssa. Kauppias jättää tapahtumasta rikosilmoituksen poliisin sähköisen järjestelmän kautta.

Ilmoituksen käy ensimmäisenä läpi poliisin esikäsittely-yksikkö, jonka tarkoituksena on seuloa poliisilaitokselle joka päivä tulevien kymmenien tai satojen rikosilmoitusten massaa.

Nykyään mietitään entistä tarkemmin, lähdetäänkö rikosta tutkimaan – kriteereinä ovat rikoksen törkeys, yhteiskunnallinen merkitys ja se, kuinka vaikea rikosta on selvittää.

– Kaunis ajatus on ollut, että kun meillä on valtavan massan esikäsittelevä yksikkö, varsinaista rikostutkintaa tekeville tulisi vain tutkittavia juttuja ja työrauhaa, sanoo Itä-Uudenmaan poliisin henkilöstöä edustava ylikonstaapeli Anneli Kalervo.

"Se on yksi iso selitys"

Itä-Uudenmaan poliisissa rikosten keskitetty esikäsittely otettiin käyttöön vuonna 2016. Uudistus on muuttanut työskentelyä huomattavasti. Käytännössä entistä useamman rikoksen tutkinta rajoitetaan joko alkuunsa tai kesken tutkintaa.

– Kun mennään poliisin strategian mukaan ja suunnataan painopistettä vakavan rikollisuuden tutkintaan, päivittäisrikollisuus kärsii. Se näkyy siten, että vaikkapa omaisuusrikoksia tutkimassa olevan henkilöstön määrä on vähentynyt. Se on yksi iso selitys näille luvuille, poliisitarkastaja Jyrki Aho Poliisihallituksesta sanoo.

Toki meitä on täällä liian vähän tekemässä töitä. Sekin väistämättä vaikuttaa jotain.

Anneli Kalervo

Esimerkiksi perinteinen juoksukaljatapaus voi päätyä vähäisyytensä vuoksi rajoitettavaksi, vaikka epäillystä olisi valvontakameran kuvaa. Mutta jos myös epäillyn nimi on tiedossa, todennäköisyys rikoksen selvittämiselle kasvaa.

Anneli Kalervon mukaan tutkinnan rajoittamisesta tai "tappamisesta" on puhuttu julkisuudessa siihen sävyyn, että poliisi ei enää tekisi mitään. Se ei hänen mielestään ole oikein. Monesti juttua on jo ehditty selvittää, kun poliisi tulee syyttäjän kanssa johtopäätökseen, ettei tutkinta tule johtamaan syytteeseen.

Käytännöt ovat kirjavat eri puolilla maata

Rikosten selvittämisprosentissa tutkintojen rajoittaminen joka tapauksessa näkyy. Kun entistä harvempi pikkurikos on kirjattu selvitetyksi, Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen selvitysprosentti pahoinpitelyissä ja omaisuusrikoksissa on laskenut selvästi.

Samaan suuntaan ollaan hyvin todennäköisesti menossa myös muiden poliisilaitosten alueilla. Itä-Uudellamaalla on noudatettu poliisin uutta linjausta aktiivisesti ja etunojassa useimpiin muihin laitoksiin nähden. Parhaillaan Poliisihallitus laatii yhtenäistä ohjeistusta rikosten esikäsittelystä.

– Kysymys on isossa kuvassa siitä, että kansalaiset saisivat yhdenvertaista palvelua. On epäkohta, jos meillä jokin esitutkinta rajoitetaan ja jossakin muualla se saatettaisiin viedä oikeuteen, sanoo rikosylikomisario Petri Eronen Itä-Uudenmaan poliisista.

Itä-Uusimaa on ollut jo aikaisemmin paljolti esillä ja minusta vähän syyttä suotta.

Jyrki Aho

Eronen on tehnyt rikosten esikäsittelystä ja sen roolista tutkintojen rajoittamisessa pro gradun, jossa muun muassa kartoitettiin Itä-Uudenmaan poliisin henkilöstön mielipiteitä uudistukseen. Valtaosa vastaajista suhtautui keskitettyyn esikäsittelyyn myönteisesti, mutta koki henkilöstövajeen vesittävän osan hyödyistä.

Pohjanmaalla, jossa selvitysprosentit ovat maan huippua, esitutkintoja rajoitetaan huomattavasti vähemmän kuin Itä-Uudellamaalla. Pohjanmaalla myös rikosten tutkinta-ajat ovat pidempiä.

– Ehkä hiukan naiivisti voisi ajatella, että jos asiat pyritään tekemään niin perusteellisesti että ne selviävät, se vie enemmän aikaa, miettii rikosylikomisario Urpo Lintala Pohjanmaan poliisista.

Myös vakavien rikosten selvittämisprosentit ovat laskeneet

Toisaalta myös seksuaalirikosten ja henkirikosten – murhien, tappojen ja niiden yritysten – selvitysprosentit ovat laskeneet hieman. Näissäkin tilastossa Itä-Uusimaa on valunut poliisilaitosten vertailussa häntäpäähän.

– Toki meitä on täällä liian vähän tekemässä töitä. Sekin väistämättä vaikuttaa jotain. Jutut kasaantuu, väki väsyy, tutkinta-ajat venyy. Se näkyy joka sektorilla, sanoo ylikonstaapeli Anneli Kalervo.

Anneli Kalervo.
Anneli Kalervolla on yli 20 vuoden kokemus poliisityöstä Uudellamaalla.Esa Syväkuru / Yle

Esimerkiksi Pohjanmaan poliisilaitokseen verrattuna Itä-Uudellamaalla on selvästi vähemmän omaisuus- ja väkivaltarikoksia tutkivia poliiseja, jos lukumäärä suhteutetaan rikosilmoitusten määrään. Keväällä Uudenmaan aluehallintovirasto kiinnitti huomiota siihen, että pääkaupunkiseudun rikostutkijoiden kuormitus on työssään liian suuri.

– Itä-Uusimaa on ollut jo aikaisemmin paljolti esillä ja minusta vähän syyttä suotta. Siellä toiminta-alue on hyvin erityislaatuinen – jos ajatellaan lentokenttää, joka on itsessään kuin pieni kaupunki ja sitoo resursseja valtavasti, rikostarkastaja Jyrki Aho sanoo.

Kaikilta osin rikosten selvittämisprosentit eivät anna todenmukaista kuvaa poliisin toiminnasta. Selvitetty rikos on sellainen, jonka poliisi on lähettänyt eteenpäin syyttäjälle tai josta poliisi on antanut sakkomääräyksen.

Sen vuoksi esimerkiksi sovitteluun päätyneet jutut tilastoidaan selvittämättömiksi, vaikka ne ovat todellisuudessa selvitettyjä. Sama koskee lievemmistä rikoksista tehtyjä tutkintoja, joita on rajoitettu epäillyn nuoruuden tai sen vuoksi, että epäiltyä odottaa rangaistus jostakin vakavammasta rikoksesta.

Näin väkivalta- ja omaisuusrikosten selvittämisprosentit ovat muuttuneet alueittain

Poliisilaitos

Väkivaltarikosten selvitysprosentti 2014–2018

Muutos verrattuna vuosiin 2009–2013

Pohjanmaa

83%

−3%

Lappi

75%

0%

Sisä-Suomi

75%

−6%

Itä-Suomi

72%

−11%

Lounais-Suomi

71%

−7%

Häme

69%

−9%

KOKO MAA

68%

−9%

Oulu

67%

−18%

Länsi-Uusimaa

67%

−9%

Kaakkois-Suomi

63%

−13%

Helsinki

60%

−6%

Ahvenanmaa

57%

−22%

Itä-Uusimaa

56%

−21%

Väkivaltarikoksiin on tässä luettu henkirikokset ja niiden yritykset, pahoinpitelyrikokset ja seksuaalirikokset. Prosenttiin vaikuttaa eniten pahoinpitelyiden selvittäminen, sillä seksuaalirikoksia ja henkirikoksia on väkivaltarikosten kokonaismäärästä vain murto-osa.

Poliisilaitos

Omaisuusrikosten selvitysprosentti 2014–2018

Muutos verrattuna vuosiin 2009–2013

Pohjanmaa

42%

−2%

Oulu

42%

0%

Itä-Suomi

40%

−2%

Sisä-Suomi

39%

−2%

Kaakkois-Suomi

39%

−1%

Länsi-Uusimaa

39%

2%

Lounais-Suomi

39%

1%

Lappi

37%

−1%

KOKO MAA

37%

−2%

Helsinki

35%

−2%

Häme

35%

−2%

Itä-Uusimaa

31%

−7%

Ahvenanmaa

29%

4%