Pahin näyttäisi tapahtuneen: Banaanit tuhoava tauti löysi tiensä Etelä-Amerikkaan – ja nyt sitä vastaan taistelevat poliisit ja armeija

Panamantauti uhkaa banaaninsyöntiä ympäri maailman. Kerran vastaavasta jo selvittiin. Nyt tilanne on kuitenkin eri.

banaani
Banaaneja
Knoppi: Banaanin hedelmä luokitellaan kasvitieteessä marjaksi. Kuinka keltaisen ja pitkulaisen herkun käy?James Schwabel / AOP

Banaanien olemassaoloa uhkaavan panamantaudin uusin muoto on vuosien estotoimenpiteistä huolimatta onnistunut löytämään tiensä Amerikkaan, National Geographic (siirryt toiseen palveluun) kertoo. Tähän asti se on tehnyt tuhojaan lähinnä Aasiassa, Afrikassa ja Australiassa.

Kolumbian maataloudesta vastaava viranomainen ICA vahvisti niin kutsutun panamantaudin saapuneen Karibian alueen rannikkoseuduille. Samalla valtio julisti kansallisen hätätilan.

Panamantaudin uusimman muunnoksen, nimeltään Tropical Race 4, aiheuttaa Fusarium oxysporum f. sp. cubense -sieni, joka on immuuni sienimyrkyille. Kasveja on siis voitu vain suojella siltä.

Banaani on maailman suosituin hedelmä. Mitä tapahtuu, jos se katoaa?

Banaanin kahdestatoista suurimmasta viejämaasta yhdeksän sijaitsee Amerikan mantereella (siirryt toiseen palveluun). Ecuador tuottaa lähes neljänneksen maailmalle vietävistä banaaneista ja tekee kaupalla noin 3,2 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuodessa.

Banaania eniten ulkomaille vievät valtiot, joista Amerikan mantereella ja Karibialla sijaitsevat tummennettu

Viejämaat

Osuus maailman viennistä, %

Ecuador

23,7

Filippiinit

11,1

Guatemala

10,8

Costa Rica

7,6

Belgia

7

Kolumbia

6,4

Alankomaat

5

Yhdysvallat

3,3

Dominikaaninen tasavalta

2,7

Honduras

2,3

Panama

2,3

Meksiko

1,9

Panamantaudin leviäminen Amerikan mantereelle uhkaa banaanin roolia sekä ravintona että vientituotteena.

Vaikka tautiin sairastuneet banaanit ovat ihmiselle syömäkelpoisia, aiheuttaa tauti lopulta sen, etteivät banaanikasvit enää tuota hedelmiä. Se voi tuhota kokonaisia banaaniviljelmiä kuukausissa.

Nopea leviäjä

Panamantaudin Tropical Race 4 -muunnos havaittiin ensimmäistä kertaa Taiwanin maaperässä Itä-Aasiassa vasta 1990-luvun alussa. Tuhoava sienitauti pysytteli pitkään Kaakkois-Aasiassa ja Australiassa, kunnes se levisi 2010-luvun taitteessa Lähi-itään ja Afrikkaan.

Tutkijat osasivat pelätä, että sieni pääsisi väistämättä myös Latinalaiseen Amerikkaan, joka on koko maailmanlaajuisen banaaninviennin keskus.

– Kun taudin havaitsee, on jo liian myöhäistä. Se on jo todennäköisesti levinnyt tutkitun maaperän ulkopuolelle, kertoo Gert Kema, Wageningenin yliopiston kasvipatologian professori Alankomaista. Keman tutkimus löysi panamantaudin Kolumbiasta.

Osasyyllinen taudin nopealle leviämiselle on itse banaaninviljely. Kaupallisilla plantaaseilla kasvatetaan lähes poikkeuksetta vain Cavendish-banaanilajiketta. Koska lajikkeen banaaneilla on identtinen perimä, on niillä myös identtinen alttius sairastua.

Yhden lajikkeen kasvattaminen on halpaa ja tehokasta kaupallisesti, mutta se jättää kasvit vaarallisen alttiiksi epidemioille.

Panaman taudin takia karanteenisssa oleva banaaniviljelmä Queenslandissa Australiassa.
Panamantaudin takia karanteenissa oleva banaaniviljelmä Queenslandissa Australiassa.

Ei ole banaania, joka voisi meidät pelastaa

Vahvasti banaaninvientiin nojaavissa Latinalaisen Amerikan valtioissa tauti voisi synnyttää valtavaa taloudellista huolta.

Ecuadorissa laitettiin banaanikasvien tuonti karanteeniin (siirryt toiseen palveluun) jo heinäkuussa, kun maa halusi estää panamantaudin leviämisen hinnalla millä hyvänsä. Maatalous- ja karjaministeri Xavier Lazo Guerrero kertoi Science-lehdelle (siirryt toiseen palveluun), että tautia vastaan on taistelemassa niin poliisi, rajavartiosto, tullit, maahanmuuttoviranomaiset kuin armeijakin.

Maailmaa on kohdannut banaanikriisi ennenkin. 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla panamantaudin aiempi muunnos, Tropical Race 1, tuhosi Gros Michel -banaanilajikkeen lähes täysin. Tuolloin Cavendish-banaaneja ei vielä syöty länsimaissa – Gros Michel -banaani oli se, mitä tuotiin.

Banaania, jolla olisi tällaisen kestävyyden ja tautisuojan lisäksi samanlainen maku ja ulkonäkö kuin pidetyllä Cavendishilla, ei yksinkertaisesti ole olemassa.

Banaanintuottajat vaihtoivat katastrofin jälkeen lajikkeeksi hieman mauttoman Cavendishin, sillä sen tiedettiin olevan vastustuskykyinen panamantaudille. Tauti on kuitenkin kehittynyt sellaiseksi, että Cavendishkaan ei pysty suojautumaan siltä.

Entäs nyt, 2000-luvulla? Kuinka Cavendishin katoamisesta selvittäisiin?

Maailmassa kasvaa tuhansia erilaisia banaaneja, mutta vain muutamalla lajikkeella on ankaraan kaupalliseen tuotantoon soveltuvia ominaisuuksia.

Banaania, jolla olisi tautisuojan lisäksi samanlainen kestävyys, maku ja ulkonäkö kuin pidetyllä Cavendishilla, ei yksinkertaisesti ole olemassa.

Mitä käy ruokakauppojen hedelmälaareille?

Latinalaisessa Amerikassa, Karibialla, Afrikassa ja Aasiassa banaanit ovat merkittävä ravinnon lähde.

Tuottajamaissa paikalliset käyttävät päivittäisenä ravintona monia Cavendish-lajikkeesta poikkeavia banaaneja, kuten keittobanaaneja. Panamantauti on kuitenkin ankara. Se pystyy tarttumaan lähes mihin tahansa lajikkeeseen.

Jos banaanisadot pienenevät merkittävästi, syntyy monissa maissa lisäpulaa ruuasta.

Keskon hedelmistä ja marjoista vastaava osto- ja myyntipäällikkö Nanette Karttusen mukaan Suomi on aiemmin joutunut seuraamaan lähinnä sivusta, kuinka panamantauti on vaikeuttanut tuotantoa Aasiassa. Sillä ei ole juurikaan ollut vaikutusta Euroopan hintoihin ja tuontiin.

Nyt hän on kuitenkin huolestuneempi. Latinalainen Amerikka on Euroopan merkittävin tuotantoalue banaanintuonnissa.

– Karanteenimenetelmät ovat hitaita ja kalliita, eikä niillä saada nopeaa parannusta aikaan, mikäli tauti leviää rajua vauhtia.

Karttusen mukaan tuotanto- ja tavarantoimitusprotokollat banaanifarmeilla toimimiselle ovat nyt tiukkoja.

– Työvälineet ja autot tulee desinfioida ja tuotantoalue tulee jakaa erilaisiin vyöhykkeisiin, jotta taudin leviäminen pystytään estämään, Karttunen sanoo.

Banaaneja
Maailmassa on tuhansia banaanilajikkeita, mutta vain harvalla on tehotuotantoon sopivat ominaisuudet. Monet myös maistuvat hyvin erilaisilta kuin Cavendish, johon olemme länsimaissa tottuneet.AOP

Panamantauti tarttuu maaperän, veden ja taimien kautta.

National Geographic arvioi, että panamantauti tulee näkymään tuontimaissa enimmäkseen korkeampina hintoina ja tyhjempinä hedelmähyllyinä.

Karttunen näkee banaanin hinnan nousevan pitkällä aikavälillä Suomessakin, mikäli taudin leviämistä ei saada nyt pysäytettyä.

Hän kuitenkin uskoo, että Gros Michel -lajikkeen kaltainen tilanne, jossa vientibanaani kuolee lähes sukupuuttoon, onnistutaan välttämään.

– Tuotannossa noudatetaan nykyään erilaisten laatusertifikaattien vaatimia toimintatapoja. Varotoimenpiteiden liittäminen osaksi päivittäistä toimintaa on huomattavasti aiempaa helpompaa.

Geenimanipulaatio ja oudot banaanit apuun

Koska banaani ei siemenettömyytensä vuoksi lisäänny hedelmiensä avulla, ovat kaikki kaupan yksilöt toistensa kopioita. Tämän vuoksi uusien lajikkeiden kasvattaminen on todella vaikeaa ja aikaa vievää.

Hondurasilaiset tieteilijät ovat kehitelleet panamantaudille resistantteja banaaneja, mutta niiden epäillään olevan liian outoja kuluttajien makuun. Kanadan markkinoilla kokeiltiin 90-luvulla Hondurasissa kehitettyjä Goldfinger- ja Mona Lisa -lajikkeita, mutta ne eivät menestyneet.

Australiassa selvitetään Cavendish-banaanin geenimanipulaatiolla, josko siitä voitaisiin muovata panamantaudista selviävä lajike. Ratkaisuja ei vielä ole, eikä geenimanipuloitu ravinto ole monien mielestä houkuttelevaa.

Kysymys on siitä, ovatko ihmiset valmiita muuttamaan makuaan.

Rony Swennen, banaanitutkija

Keskon Karttunen pitää mahdollisena, että lajikekehittely tuottaa jossain vaiheessa hedelmää.

Yleinen käsitys asiantuntijoiden piirissä on, että banaanimarkkinoita ei kyetä pelastamaan yhdellä lajikkeella, vaan pitkäaikainen kestävyys vaatisi monia erilaisia panamantaudille vastustuskykyisiä hedelmiä.

– On banaanilajikkeita, jotka ovat eri värisiä, muotoisia ja makuisia, jotka pystyvät selviämään panamantaudista. Kysymys on siitä, ovatko ihmiset valmiita muuttamaan makuaan, Leuvenin yliopiston professori, banaanitutkija Rony Swennen sanoo.

Pärjäisitkö sinä ilman banaaneja? Keskustele aiheesta kello 22 saakka!

Korjaus klo 13.16: Jutun alussa olleessa taulukossa luki, että kyseessä ovat banaanin 12 suurinta tuottajamaata. Todellisuudessa ne ovat 12 suurinta viejämaata. Tämä selittää Alankomaiden ja Belgian löytymisen listalta.

Lue lisää:

Banaanit saattavat kuolla sukupuuttoon – taas

Kolumbialaiset haluavat tutkia Chiquita-banaanien pomojen toimet sisällissodan ajoilta

Lähteet: National Geographic, Reuters, Science