Näin Pohjois-Korea kiertää talouspakotteita – "He tuottavat parempilaatuisia dollariväärennöksiä kuin mikään rikollisliiga"

Suomalaistutkijan mukaan Pohjois-Korea rahoittaa ohjuskokeitaan ja maan eliitin korkeaa elintasoa osittain rikollisin keinoin. 

Pohjois-Korea
Robert Wihtol on työskennellyt lähes kaikissa Aasian maissa.
Tutkija Robert Wihtol on Aasian kehityspankin Itä-Aasian-osaston entinen johtaja. Hän on työskennellyt lähes kaikissa Aasian maissa.Janne Lindroos / Yle

Pohjois-Korealla on ympäri maailmaa agentteja, joiden tehtävä on lähettää maahan ulkomaan valuuttaa.

Keinot ulkomaisen valuutan hankkimiseksi eivät kestä päivänvaloa, ja laittomassa valuuttabisneksessä ovat mukana myös Pohjois-Korean suurlähetystöt.

Näin arvioi Pohjois-Korean tapahtumia pitkään seurannut Aasian-tutkija, dosentti Robert Wihtol.

Pohjois-Korean oma valuutta, won, on nyt historiallisen heikko. Maan kansantalous kutistui viime vuoden aikana pahiten sitten maata 1990-luvulla koetelleen nälänhädän.

Suurin syy Pohjois-Korean talousahdinkoon ovat YK:n talouspakotteet, joilla maata koetetaan painostaa luopumaan ydinaseistaan.

Vaikka talouspakotteet kieltävät muun muassa ylellisyystuotteiden maahantuonnin, on Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un onnistunut hankkimaan itselleen esimerkiksi useita saksalaisia luksusautoja.

Juuri tämäntapaisia ostoksia varten maan eliitti ulkomaan valuuttaa tarvitsee.

Wihtol kertoo Pohjois-Korean hankkivan hämäriä valuuttatuloja muun muassa rahoituslaitoksiin ja kryptovaluuttajärjestelmiin kohdistuvilla kyberhyökkäyksillä sekä väärentämällä Yhdysvaltain dollareita.

– Pohjois-Korea tuottaa parempilaatuisia väärennettyjä dollareita kuin mikään rikollisliiga, Wihtol sanoo Helsingin Munkkiniemessä sijaitsevassa Suomen-kodissaan.

Wihtol on asunut ja työskennellyt 35 vuotta Aasiassa. Hän on Aasian kehityspankin Itä-Aasian osaston entinen päällikkö ja työskentelee nykyään tutkijana Asian Instutute of Management -tutkimuslaitoksessa.

Hänen vakituinen kotinsa on Filippiinien pääkaupungissa Manilassa.

Uutiset kybervarkauksista eivät yllättäneet tutkijaa

Viime viikolla uutistoimisto Reuters paljasti Pohjois-Korean varastaneen kyberhyökkäyksillä noin kaksi miljardia dollaria aseohjelmansa rahoittamiseksi.

Tiedot perustuivat salaiseksi julistettuun YK-raporttiin, jonka Reuters oli nähnyt. Britannian yleisradioyhtiö BBC kertoi saaneensa vahvistuksen osalle raportin tiedoista.

Raportin mukaan Pohjois-Korea teki puolen vuoden sisällä ainakin 35 monimutkaista kyberhyökkäystä tarkoituksenaan varastaa varoja rahoituslaitoksilta ja kryptovaluuttajärjestelmistä. Hyökkäyksiä tehtiin yhteensä 17 eri maassa. Hyökkäysten tekijät olivat kytköksissä Pohjois-Korean armeijan tiedustelupalveluun.

Rober Wihtolia paljastukset eivät yllättäneet.

– Pohjois-Korea on yksi niistä maista, jotka ovat erikoistuneet kyberhäirintään, -vakoiluun ja -hyökkäyksiin. Tämä on laajasti tiedossa. Maalla on paljon hakkerointiosaamista.

Hän ei myöskään usko paljastusten vaikuttavan Pohjois-Korean ja muiden maiden väleihin.

– Pohjois-Korean suhteet moneen muuhun maahan ovat jo niin huonot, että tuskin ne tämän vuoksi hirveästi enempää huononevat.

Pohjois Korean ohjuskoe 6. elokuuta.
Pohjois-Korea on tehnyt viime aikoina kiihtyvällä tahdilla asekokeita. Kuva ohjuskokeesta, joka tehtiin 6. elokuuta.KCNA / AOP

Pohjois-Korea osaa kiertää talouspakotteita

YK:n turvallisuusneuvosto on asettanut Pohjois-Korealle talouspakotteita vuodesta 2006 saakka estääkseen maan ydin- ja ohjusohjelman rahoittamisen.

Pakotteet kieltävät paitsi luksustuotteiden tuonnin Pohjois-Koreaan, myös esimerkiksi aseiden ja teollisuuslaitteiden kaupan. Pakotteet rajoittavat myös muun muassa öljyn ja öljyjalosteiden maahantuontia.

Robert Wihtolin mukaan pakotteet toimivat "noin yhdeksänkymmentäprosenttisesti".

– Ne estävät Pohjois-Korean kansantaloutta kasvamasta. Pohjois-Korean johto keksii kuitenkin aina keinoja pakotteiden kiertämiseksi, Wihtol sanoo.

Pohjois-Koreaan kuljetettavia tavaroita on Wihtolin mukaan esimerkiksi siirretty keskellä valtamerta laivasta toiseen, jolloin kansainvälisten tarkkailijoiden on vaikeampi selvittää lähetysten määränpäätä.

Merkittävässä roolissa pakotteiden kiertämisessä on myös Kiina, joka ei ole noudattanut kaikkia pakotteita.

– Kiinalla ja Pohjois-Korealla on pitkä yhteinen raja. Tiedetään, että rajan yli maahan on tuotu esimerkiksi öljyä, vaikka pakotteet rajoittavat öljykauppaa.

Myös Kim Jong-unin luksusautojen maahantuonti on vaatinut huolellista juonittelua: The New York Times -lehti (siirryt toiseen palveluun) paljasti tänä kesänä, että ainakin kaksi autoista kuljetettiin Hollannista sinetöidyissä konteissa yhteensä neljän eri laivan kyydissä ensin Kiinaan, sitten Japaniin ja Etelä-Koreaan.

Etelä-Koreasta autot kuljetettiin vielä Venäjän Vladivostokiin ja sieltä todennäköisesti lentokoneiden kyydissä Pohjois-Koreaan.

Autojen valmistaja Daimler on kiistänyt käyvänsä minkäänlaista kauppaa Pohjois-Korean kanssa.

Pohjois-Korean taloudella menee huonosti

Laittomien rahanhankintakeinojen merkitys on Wihtolin mukaan kuitenkin Pohjois-Korean taloudelle verrattain pieni, eikä maahan toimitetusta ulkomaan valuutasta ole saatu apua talousahdinkoon.

Etelä-Korean keskuspankin arvion mukaan Pohjois-Korean bruttokansantuote kutistui vuonna 2018 yli neljä prosenttia.

Pohjois-Korean ainoa kansainvälinen liittolainen on Kiina, ja maa saakin 80 prosenttia vientituloistaan Kiinan-kaupasta.

Pohjois-Korea vie Kiinaan muun muassa kivihiiltä, mineraaleja, tekstiilejä ja joitakin teollisuus- ja maataloustuotteita. Vastaavasti se tuo Kiinasta teollisuustuotteita, öljyä ja viljaa.

Pohjois-Koreassa on myös kevyttä teollisuutta, joka valmistaa tuotteita paikalliseen kulutukseen. Esimerkiksi maan 25,5 miljoonan asukkaan vaatteet valmistetaan kotimaassa. Koska paikalliset yritykset ovat valtio-omisteisia, niiden tuotot menevät valtion kassaan.

– Maan talous ei siis ole kokonaan pysähdyksissä vaikka se takkuileekin pahasti, Wihtol sanoo.

Tavallinen pohjoiskorealainen ei valtionyritysten tuotoista juuri hyödy. Valtio käyttää valtaosan tuloistaan ydinaseohjelmaan, suuren armeijan ylläpitoon sekä eliitin korkean elintason säilyttämiseen. Samaan aikaan valtaosa kansasta elää köyhyydessä.

Kansalaiset jaetaan niin sanotun songbun-järjestelmän mukaan kolmeen ryhmään sen mukaan, miten uskollisia he ovat maan hallinnolle. Puolueen suosioon päässeet saavat parhaat työpaikat ja asunnot. Puolueelle vihamielisiksi leimattujen elämä on vaikeampaa.

– Kun kansalainen leimataan hallinnolle vihamieliseksi, hän ei saa asunto-, koulutus- ja ruokaetuja perheelleen. Samalla koko suku leimautuu. Jos isoisä on ollut hallinnolle vihamielinen, joutuvat lapsenlapsetkin kärsimään. Tällä järjestelmällä maahan on luotu pelon ilmapiiri, Wihtol kertoo.

Voiko Pohjois-Korea koskaan avautua?

Kim Jong-un tunnetaan avoimemman talouspolitiikan kannattajana kuin edeltäjänsä, isänsä Kim Jong-il.

Valtaantulonsa jälkeen Kim Jong-un otti varovaisia askeleita maan talouden vapauttamiseksi. Hän salli muun muassa talonpoikien myydä omia tuotteitaan ja antoi teollisuusjohtajille aiempaa enemmän päätöksentekovaltaa.

Viime aikojen uutiset Pohjois-Korean kiihtyvällä tahdilla tekemistä ohjuskokeista ja kybervarkauksista ovat kuitenkin saaneet monet epäilemään maan avautumista.

Pysyykö Pohjois-Korea sittenkin muusta maailmasta eristettynä saarekkeena?

– Vaikuttaa siltä, että Pohjois-Korea haluaa pitää kiinni ydinaseistaan tiukemmin kuin esimerkiksi Yhdysvallat, Etelä-Korea ja Japani olisivat odottaneet, Robert Wihtol sanoo.

Hän uskoo Pohjois-Korean olevan valmis neuvottelemaan jonkinlaisesta aseidenriisuntaohjelmasta pitkällä tähtäimellä. Ehtona neuvotteluille Pohjois-Korea pitää kuitenkin sille asetettujen talouspakotteiden purkamista.

Yhdysvallat, Japani ja Etelä-Korea taas vaativat Pohjois-Korean täydellistä ydinaseriisuntaa ennen kuin pakotteet voidaan poistaa.

Tilanne on siis jumissa. Tästä syystä Vietnamin pääkaupungissa Hanoissa helmikuussa järjestetty Kim Jong-unin ja Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin neuvottelu päätyi umpikujaan.

– Pohjois-Korean ja muiden maiden perusvaatimukset ovat tällä hetkellä kaukana toisistaan, Wihtol sanoo.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un aloittivat tapaamisensa hanoilaisessa hotellissa.
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin helmikuinen huippukokous Hanoissa keskeytyi.Ritchie B. Tongo / EPA

Wihtolin uskoo kuitenkin Pohjois-Korean mahdolliseen avautumiseen. Talouspakotteita lisäämällä se ei hänen mukaansa tule onnistumaan, vaan tarvitaan yhdistelmä asteittain tapahtuvaa pakotteiden purkua ja aseriisuntaa.

Tulevaisuudessa niin sanottu Kiinan malli voisi olla Pohjois-Korean taloudelle mahdollinen suunta.

– Kiina on jo pitkään painostanut Pohjois-Koreaa avautumaan oman mallinsa mukaisesti. Kiina avautui aikoinaan askel askeleelta kansainvälisille investoijille ja vientiteollisuudelle. Maan valtti oli halpa työvoima, Wihtol kertoo.

Pohjois-Koreassa työvoima on niin ikään halpaa, ja maalla on paljon luonnonvaroja. Wihtol uskoo, että nämä olosuhteet voisivat houkutella maahan kansainvälisiä investoijia.

Avautumisen puolesta puhuu Wihtolin mukaan sekin, että Kim Jong-un on vielä nuori mies, jolle olisi tulevina vuosikymmeninä hyötyä suosionsa kasvattamisesta. Talouden kääntyminen nousuun takaisi johtajan suosion kasvun tehokkaasti.

Mutta ennen kuin suljettu maa avautuu, tarvitaan Wihtolin mukaan paljon työtä, neuvotteluja ja yksityiskohtiin paneutumista.

– Ja tätä yksityiskohtiin paneutumista emme ole vielä nähneet.

Lue lisää aiheesta:

Pohjois-Korea varasti kyberhyökkäyksillä liki kaksi miljardia aseohjelmansa rahoittamiseksi

Analyysi: Trump ja Kim lähtivät Hanoista ilman diiliä – Mutta oli sittenkin hyvä, ettei lupauksia tehty hätäisesti

"Kaikessa oli kyse pakotteista" – Nämä pakotteet Pohjois-Korea olisi halunnut purkaa, mutta Donald Trump ei suostunut

Harvinainen video: Tältä näyttää ajomatka maailman suljetuimmassa pääkaupungissa Pjongjangissa

Mihin Pohjois-Korea sijoittaa itsensä maailmankartalla ja paljonko siellä tienataan? Kirjeenvaihtajamme vastaus 20 kysymykseen

Analyysi: "Pohjois-Korea ei mistään järjellisestä hinnasta tule koskaan luopumaan ydinaseesta"