Itä-Suomi puolustaa oikeuttaan suuriin rakennerahoihin – "Tuen merkitys on erittäin suuri"

Jos Itä- ja Pohjois-Suomi menettävät EU:n rakennerahastovaroja etelään, se hidastaa pitkällä aikajänteellä alueen kehitystä.

rakennerahastot
Eero seisoo tutkimuskontin edessä.
Savonia-ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehityspäällikkö Eero Antikainen seisoo tutkimuskontin edessä, jonka sisällä valmistaudutaan koeajoon. Sen aikana testataan, miten hyvin kehitetty järjestelmä toimii kaivoksien vesienkäsittelyssä.Sami Takkinen / Yle

Etelä-Suomessa ollaan vahvasti sitä mieltä, että EU:n jäsenmailleen myöntämiä rakennerahoja tulisi jakaa seuraavan kauden aikana enemmän väkirikkaaseen etelään.

Viimeksi tänään Uudenmaan maakuntajohtaja Ossi Savolainen vaatii EU:n rakennerahojen ohjaamista pohjoisen sijaan Etelä- ja Länsi-Suomeen.

Jos etelän kasvavalla väkimäärällä perusteltu tukijako toteutuisi, Itä- ja Pohjois-Suomi menettäisivät seuraavalla kaudella noin 300 miljoonaa euroa alueen kehittämiseen tarkoitettuja varoja.

– Pitkällä aikajänteellä se hidastaisi Itä- ja Pohjois-Suomen kehittymistä. Ero suhteessa Etelä- ja Länsi-Suomeen kasvaisi uudelleen, toteaa Pohjois-Savon maakuntajohtaja Marko Korhonen.

Etelä-Suomen näkemys tilanteeseen on, että maan itä- ja pohjoisosat ovat jo hyötyneet rakennerahoista. Suurempaa rahantarvetta perustellaan myös etelän muuttovoitolla.

Korhosen mielestä etelä hyötyy muuta maata enemmän kansallisesta tukipolitiikasta. Kompensaatioksi tarvitaan myös EU:n varoja.

– Sen lisäksi itä- ja pohjoissuomalaiset eivät tänä päivänäkään pääse hyödyntämään täysimittaisesti sitä EU-varojen määrää mikä meille kuuluisi tälle alueelle. Summaa on nakerrettu kansallisilla päätöksillä jo tällä kaudella, Korhonen kertoo.

Pohjois-Savossa kehitetään innovaatioita kaivoksien vesien hallintaan

Suomi saa EU-tukea kahdesta eri rakennerahastosta: Euroopan aluekehitys- ja Euroopan sosiaalirahastosta. Rakennerahastovaroilla tuetaan muun muassa alueilla tehtävää kehittämis- ja innovaatiotoimintaa.

Pohjois-Savossa kehitetään esimerkiksi uusia innovaatioita kaivosteollisuuden vesien hallintaan.

Kuopiossa sijaitsevalle vesiteknologian tutkimus- ja kehittämiskeskittymälle myönnettiin tukea lähes kolme miljoonaa euroa.

– Rakennerahastosta saatavan tuen merkitys on erittäin suuri. Se on esimerkiksi mahdollistanut tiettyjen laitteistojen hankkimisen tänne Kuopion tiedepuistoon, kertoo tutkimus- ja kehityspäällikkö Eero Antikainen Savonia-ammattikorkeakoulusta .

Savonian vetämässä kehittämishankkeessa ovat mukana Itä-Suomen yliopisto, Geologian tutkimuskeskus, Luonnonvarakeskus ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Rakennerahastovaroja on tulossa koko maahan enemmän kuin aikaisemmin

Maakuntaliitot kiistelevät nyt suuremmasta rakennerahastopotista kuin aikaisemmin. Varojen jako perustuu useisiin kriteereihin kuten väestöntiheyteen, työllisyyteen ja bruttokansantuotteeseen.

– Nyt tehdyllä tarkastelujaksolla Suomen talouskasvu ei ole yltänyt verrokkimaiden tasolle ja siitä syystä Suomi olisi saamassa komission esityksen mukaisesti 100 miljoonaa euroa enemmän rahoitusta, kertoo Pohjois-Savon liiton aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa.

Vuonna 2021 alkavan kauden rahanjakoa pohtii parhaillaan elinkeinoministeri Katri Kulmunin (kesk.) johtama työryhmä.

Sen lisäksi Itä ja Pohjois-Suomi tulevat saamaan edelleen Suomen liittymissopimuksen mukaista harvaan asuttujen alueiden erityistukea ja asukastiheyteen perustuvaa niin sanottua yleistukea. Tällä kaudella summa on noin 800 miljoonaa euroa.