72-vuotias japanilainen matkusti 8300 kilometriä tarkka-ampuja Simo Häyhän vuoksi: "Haluan nähdä hänen kiväärinsä"

72-vuotias Masatoshi Sasayama taittaa 300 kilometrin matkan jalkaisin. Suomen-reissu on hänen pitkäaikainen haaveensa.

Vaellustarinat
Japanilainen Masatoshi Sasayama
Masatoshi Sasayaman pisin kävelymatka oli 1 550 kilometriä pitkä. Puinen kävelysauva on kulkenut mukana hänen reissuillaan jo useita vuosia.Marika Anttonen/Yle

Puisen vaellussauvan päähän kiinnitetty kulkunen kilahtelee rytmikkäästi sauvan osuessa asvalttiin.

Valtatie 26:n varrella Kouvolassa astelee määrätietoisesti leveälieriseen hattuun ja vaaleisiin vaatteisiin sonnustautunut pieni hahmo.

Japanilainen Masatoshi Sasayama lensi Helsinki–Vantaan lentokentälle reilu viikko sitten. Sieltä 72-vuotias Sasayama aloitti 300 kilometrin pituisen kävelyurakkansa.

Miehen tavoitteena on kävellä Helsingistä Etelä-Karjalaan Rautjärvelle, jossa hänen pitkäaikainen toiveensa toteutuu.

– Olen varannut matkaan yhteensä 18 päivää, Sasayama kertoo.

Japanilainen Masatoshi Sasayama
Masatoshi Sasayama aikoo kävellä Helsingistä Rautjärvelle 18 päivässä.Kare Lehtonen/Yle

Sasayamalla on mukanaan vain yksi rinkka, jossa on kaikki tarpeellinen. Rinkka painaa noin kuusi kiloa eli kymmenen prosenttia miehen painosta.

– Raskaammalla repulla olisi hankalampi kävellä.

Häyhä-innostus syttyi jo nuorena

Eläkkeellä oleva entinen lihafirman työntekijä Masatoshi Sasayama alkoi valmistella Suomen-reissuaan noin vuosi sitten.

– Luin nuorena japanilaista Golgo 13 -mangasarjakuvaa. Siinä seikkailee tarkka-ampuja, jonka esikuvana sanotaan olleen suomalainen tarkka-ampuja Simo Häyhä. Päätin, että haluan joku päivä kävellä hänen asuinseudulleen.

Siksi Masatoshi Sasayama kävelee Rautjärvelle, jossa sijaitsee Kollaa ja Simo Häyhä -museo.

Rautjärvellä syntynyt Simo Häyhä (1905–2002 ) on yksi maailman tunnetuimmista tarkka-ampujista. Häyhä puolusti Suomea talvisodassa ja ampui lyhyessä ajassa yli 500 vihollista.

Vähän ennen talvisodan loppumista Häyhä haavoittui kasvoihin, eikä siksi enää voinut osallistua jatkosotaan, vaikka olisi itse halunnut.

"Kunnoitan Simo Häyhää"

Masatoshi Sasayama kertoo pitävänsä Häyhästä, koska Häyhä oli isänmaallinen ja luonteeltaan vaatimaton.

– Häyhä ja Suomen pieni kansa taistelivat suurta Venäjää vastaan.

Kollaa ja Simo Häyhä -museolla Rautjärvellä Masatoshi Sasayama toivoo olevansa ylihuomenna lauantaina.

– Ensinnäkin pidän kävelemisestä. Toiseksi haluan kävelemällä kunnioittaa Simo Häyhää.

Simo Häyhän asu
Muun muassa Simo Häyhän asu on esillä Rautjärvellä sijaitsevassa Kollaa ja Simo Häyhä -museossa.Petri Kivimäki /Yle

Sasayama on tehnyt erilaisia pyhiinvaellusmatkoja lähes joka vuosi.

– Olen kävellyt muun muassa Saksassa, Australiassa sekä Ranskasta Espanjaan Santiago de Compostelan pyhiinvaellusreitin.

1 550 kilometriä pitkä Santiago de Compostelan retki oli hänen pisin vaelluksensa.

– Siihen aikaan olin 62-vuotias, nuori ja hyväkuntoinen. Nyt kymmenen vuotta myöhemmin tämä 300 kilometrin matkan on minulle aivan sopiva.

Miehen mukaan Suomen-reissu saattaa jäädä hänen viimeiseksi ulkomaan vaelluksekseen.

Masatoshi Sasayama ei suinkaan ole ensimmäinen ulkomaalainen Kollaa ja Simo Häyhä -museossa. Museon toiminnanjohtaja Kari Partasen mukaan museolla on tänä vuonna ollut vieraita muassa Englannista, Espanjasta ja Australiasta.

"Haluan nähdä Häyhän kiväärin!"

Matkallaan Sasayaman yöpyy majataloissa ja hotelleissa. Hän kävelee päivässä keskimäärin 20 kilometriä. Edes suuren valtatien reunassa käveleminen ei pelota miestä.

– Nähdessään minut autoilijat väistävät keskiviivan toiselle puolelle. Tunnen oloni turvalliseksi.

Muutenkin suomalaiset ovat Sasayaman mukaan kilttejä ja ystävällisiä.

– Kysyn usein tietä ja olen aina saanut apua. Koko reissu on sujunut tähän mennessä hienosti, ei ole ollut mitään ongelmia.

Sasayamanilla on mielessään yksi tietty asia, jonka näkemistä hän erityisesti odottaa.

– Haluan nähdä Häyhän kiväärin, koska Häyhä ei käyttänyt kiikaritähtäintä. Silti hän ampui useita ihmisiä.

pystykorva eli jalkaväenkivääri M_28-30
Pystykorva eli jalkaväenkivääri M28–30 on saanut lempinimensä tähtäimen korvakkeistaTommi Parkkinen / Yle

Juuri Simo Häyhän käyttämää alkuperäistä kivääriä Sasayama ei kuitenkaan pääse näkemään, sillä Häyhän kivääri jäi todennäköisesti talvisodan taistelupaikoille Kollaalle. Kuitenkin vastaava jalkaväenkivääri M28–30 eli pystykorva on museossa näytillä.

Museossa käymisen jälkeen Masatoshi Sasayama viettää muutaman päivän Rautjärven ja Imatran seudulla. Takaisin Helsinkiin hän matkustaa linja-autolla ja suuntaa sitten kohti kotimaataan Japania.

Suomi kiehtoo japanilaisia

Suomen Tokion suurlähetystön lehdistö- ja kulttuurineuvos Markus Kokko kertoo, että japanilaiset ovat yleisesti ottaen Suomesta todella kiinnostuneita.

– Melkein aihepiiri kuin aihepiiri niin joku on siitä kiinnostunut. Japanilaisia kiinnostavat muun muassa Kalevala, suomalaiset design-yritykset ja tietysti muumit.

Kiinnostus Simo Häyhään on siis vain yksi osa suurempaa kokonaisuutta. Kokon mukaan etenkin keski-ikäiset, sotahistoriasta kiinnostuneet miehet ovat kiinnostuneita Häyhästä.

– Talvisota on ollut jo pitkään pinnalla Japanissa. Jo 1990-luvulla on julkaistu paljon japaninkielisiä kirjoja talvisodasta.

"Tästähän mie niitä kyttäilin", Simo Häyhä kuvailee ampumasektoriaan Kollaanjoella kesällä 1942.
Simo Häyhä vieraili jatkosodan aikana kesällä 1942 ampumapaikoillaan Kollaanjoella SA-kuva

Japanissa on myös Kokon mukaan kaksi anime- eli animaatiosarjaa, joissa on viittauksia toiseen maailmansotaan ja talvisotaan.

Niistä Strike witches on ottanut vaikutteita oikeista lentäjistä. Girls und Panzer taas kertoo tytöistä, jotka ajavat toisen maailmansodan aikaisia panssarivaunuja. Vaunut edustavat sodassa mukana olleita maita.

– Kyseiset animet ovat lisänneet myös nuorempien kiinnostusta talvisotaa kohtaan, kertoo Kokko.

Mailla paljon yhteistä

Suomen Tokion suurlähetystön lehdistö- ja kulttuurineuvos Markus Kokon mukaan japanilainen fanikulttuuri on todella intohimoista ja omistautunutta.

– Yleensä fanituksen kohteesta hankitaan mahdollisimman paljon tietoa.

Kokon mukaan japanilaisten kiinnostus Suomea kohtaan johtuu muun muassa siitä, että suomalaisten ja japanilaisten luonteet ovat hyvin samanlaisia.

– Molempien maiden kansalaisille suhde luontoon on tärkeä. Olemme myös tiettyyn rajaan asti varautuneita ja ujoja ja siedämme hiljaisuutta. Varmasti tämä sielujen sympatia kiinnostaa ja yhdistää meitä, sanoo Kokko.

Yksi syy kiinnostukselle on se, että Suomen ja Japanin väliset suhteet ovat olleet olemassa jo pitkään. Tänä vuonna vietetään maiden diplomaattisuhteiden 100-vuotisjuhlavuotta.

Lue seuraavaksi: Tutkijan kädet alkoivat vapista – maailmankuulun sotalegendan Simo Häyhän muistelmat löytyivät sattumalta

Japanilainen Masatoshi Sasayama
Masatoshi Sasayama uskoo, että tämä matka on hänen viimeinen vaelluksensa.Marika Anttonen/Yle