Uhanalaisia vaelluskaloja kalastetaan kielloista huolimatta – julkisuustempauksista haetaan apua salakalastuksen kitkemiseen

Itä-Suomessa ilmoitetaan vuosittain noin sata kalastusrikkomusta. Valtaosa ilmoituksista on lieviä rikkomuksia.

Uhanalaiset kalalajit
Pauli Sorsa, Mikko Peltola, Sanna Koljonen ja Pekka Kyöttinen kalastuksenvalvonnassa Pielisjoella.
Kalastuksenvalvoja Pauli Sorsa, kalastuksenvalvoja ja luontotoimittajanakin tutuksi tullut Mikko Peltola, maa- ja metsätalousministeriön juristi Sanna Koljonen sekä kalastuksenvalvoja Pekka Kyöttinen partioivat järvilohivalvonnassa Pielisjoella tiistaina.Henrietta Nyberg / Yle

Uhanalaisia vaelluskaloja kalastetaan kielloista ja rajoituksista huolimatta. Itä-Suomen poliisille ilmoitetaan vuosittain noin sata epäiltyä kalastusrikkomusta.

Valtaosa poliisille tulevista ilmoituksista on lieviä rikkomuksia, kuten kalastamista ilman kalastuslupaa. Kalastusrikkomuksista määrätään yleensä sakko.

Esitutkintaan etenevät kalastusrikokset ovat yksittäistapauksia. Tällä hetkellä Itä-Suomen poliisilla on esitutkinnassa yksi kalastusrikos äärimmäisen uhanalaisen järvilohen pyytämisestä. Tapaus paljastui kalastajan kerrottua järvilohisaaliistaan sosiaalisessa mediassa.

Suurin osa Itä-Suomen kalastusrikkomuksista tehdään Pohjois-Karjalan suurilla vesialueilla, kuten Höytiäisellä ja Pielisellä. Ilmoitusten määrä on pysynyt samana parin vuoden ajan.

Pielisjoella ja Ala-Koitajoella työskentelevä kalastuksenvalvoja Pauli Sorsa kertoo, että laittomia salakalastajia jää kiinni lähes viikoittain.

– Tällä hetkellä on ikävä kyllä melkein joka viikko jäänyt. Rauhoituksen aikana, Sorsa huokaa.

Äärimmäisen uhanalaiselle järvilohelle pyynti rauhoitusaikana voi aiheuttaa ongelmia. Rasvaevätön järvilohi on rauhoitettu joissa ja puroissa elokuun alusta marraskuun loppuun, rasvaevällinen järvilohi on rauhoitettu ympäri vuoden.

Julkisuuskampanjoinnista potkua järvilohen suojeluun

Salakalastusta vastaan kampanjoidaan jatkuvasti ja sitä vaikeuttamaan säädetään uusia lakeja. Tuorein kalastuslain muutos on uhanalaisille kalalajeille asetettu suojeluarvo.

Esimerkiksi järvilohen pyytämisestä voi saada yli 7000 euron korvausvaatimuksen. Suojeluarvon määrä perustuu lajin harvinaisuuteen.

Sakkorangaistusten ja uusien suojeluarvojen lisäksi salakalastusta on pyritty vähentämään myös muunlaisin keinoin.

Virveleitä veneessä.
Myös harrastekalastajien tulisi ottaa selvää kalastuslainsäädännöstä ja kalojen rauhoitusajoista.Riku Kaminen / Yle

Pohjois-Karjalan kalatalouskeskus järjesti järvilohen suojelun tunnettuuskampanjan. Järvilohivalvontapäivän tarkoituksena on valistaa ihmisiä salakalastuksen ongelmista etenkin uhanalaisista kalalajeista puhuttaessa.

Kalastuksenvalvoja Pauli Sorsa kertoo julkisuuskampanjoinnin olevan toimiva keino kalastuksenvalvonnan ja kieltokylttien pystyttämisen ohella.

– Mitä enemmän asia on esillä, niin aina joku siellä lopettaa sen kalastamisen sillä hetkellä, Sorsa toteaa.

Järvilohen valvontapäivään osallistunut kalastuksenvalvoja ja luontotoimittaja Mikko Peltola uskoo, että tavallisilla kansalaisilla on ratkaiseva rooli salakalastuksen kitkemisessä.

Siinä heitä auttaa uhanalaisten kalalajien ahdingon ymmärtäminen – esimerkiksi julkisuuden henkilöiden kampanjoidessa asian puolesta.

– Mitä enemmän me tiedotetaan ihmisille ja pidetään meteliä siitä että salakalastus on rikos, että sillä ei ole mitään tekemistä oikean kalastuksen kanssa. Kerromme miten uhanalaisia ja arvokkaita kaloja meillä on näissä vesissä, niin sitä paremmin tämä muuttuu, Peltola sanoo.

Kaikki eivät tunne kalastuslainsäädäntöä

Ylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen Itä-Suomen poliisista kertoo ihmisten tietämyksen kalastuslainsäädännöstä vaihtelevan. Aktiiviset kalastusharrastajat ovat yleensä hyvin perillä siitä minkälaisia kaloja voi pyydystää, sekä missä ja milloin saa kalastaa.

– Satunnainen kalastaja, tai sitten ulkomaalaiset henkilöt, niin siellä varmasti on hyvinkin paljon eroavaisuuksia tietomäärissä. Että vaihteluväliä toki on, Pohjolainen kertoo.

Kalastuslaki on helposti löydettävissä ja esimerkiksi kalojen rauhoitusajoista kerrotaan kyltein monien kalastuspaikkojen yhteydessä. Silti monet kalastuksenvalvojille kiinni jääneet vetoavat tietämättömyyteen.

Maa- ja metsätalousministeriön juristi Sanna Koljonen toivoo ihmisten asenteiden kalastusta kohtaan muuttuvan.

– On ihmisryhmä, joka ihan piittaamattomuuttaan, välinpitämättömyyttään, ei noudata lakeja. Mutta on myös tapauksia, joissa ihmiset eivät ole perillä kalastussäännöistä, Koljonen sanoo.