Analyysi: Ministeriöt kiistelevät ja taas on kiire – vääntö pääkaupunkiseudun erityiskohtelusta aloittaa soten uuden tuotantokauden tänään

Syksyn aikana ratkeaa, saako pääkaupunkiseutu uuden sote-mallin - vaihtoehdoista on ruuhka tai täysi pula

sote-uudistus
Tiina Merikanto.
Henrietta Hassinen / Yle

Rinteen hallitus pääsi sote-uudistuksesta sopimukseen jo ennen kuin hallitusohjelma julkaistiin. Surullisen kuuluisa uudistushanke haluttiin alta pois hiertämästä hallitusneuvotteluja.

Itsehallinnollisten maakuntien määräksi päätettiin 18. Hallitusohjelman mukaan palvelut ovat pääosin julkisia. Yritykset ja kolmas sektori täydentävät palveluja.

Syksyn aikana sovittiin selvitettäväksi se, mihin hallitusneuvotteluissa ei haluttu juuttua. Minkä taakseen jättää sen edestään löytää, on totta taas.

Vuoden loppuun mennessä on nyt selvitettävä paitsi kuntien mahdollinen tuottajuus, myös Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin alueen erillisratkaisu yhteistyössä alueen kaupunkien ja kuntien kanssa.

Takkuaminen alkoi jo ennen aloittamista

Uudenmaan erillisratkaisun selvittäminen alkaa virallisesti tänään perjantaina keskustelutilaisuudella. Sinne on kutsuttu Uudeltamaalta 26 kunnan ja kaupungin virka- ja luottamusmiesjohtoa.

Asiat ovat alkaneet mennä solmuun jo ennen kuin on päästy edes alkuun.

Heinäkuun loppupuolella Helsinki kaipaili jo kutsua tapaamiseen. Elokuun alussa Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) arvosteli Helsingin Sanomissa (siirryt toiseen palveluun) palaverin ajankohtaa, koska samana päivänä Helsingin juhlaviikkojen avajaisiin osallistuu koko Helsingin kaupungin johto.

Ja taas kerran aikaa ei ole yhtään liikaa, vain tämä syksy.

Sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Kirsi Varhila taas totesi Ylelle, että Helsingin kokoisesta organisaatiosta pitäisi löytyä edustaja kyseiseen iltapäivätilaisuuteen siitä huolimatta, että samalle päivälle osuu juhlaviikon avajaistapahtuma.

Tällainen sanailu ei lupaa hyvää, koska aikaa selvitystyölle ei ole kuin muutama kuukausi.

Pahimmillaan kiistely Uudestamaasta ja Helsingistä voi jumittaa koko sote-uudistuksen.

Erillisratkaisua ei etsitä Uudellamaalla ensimmäistä kertaa

Vuosien kuluessa Uudellemaalle on kaavailtu monenlaisia ratkaisuja. Historia osoittaa, että toimivaa ratkaisua voi olla vaikea löytää.

Keväällä 2016 Sipilän hallitus antoi (siirryt toiseen palveluun)pääkaupunkiseudun kaupungeille mahdollisuuden kehittää oma mallinsa, koska pääkaupunkiseutu eroaa monin tavoin muusta Suomesta.

Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten ehdotus oli vain kolme sivua pitkä ja varsin suppea. Mahtoivatko tekijät uskoa siihen itsekään.

Asiat ovat alkaneet mennä solmuun jo ennen kuin on päästy edes alkuun.

Erillisratkaisun lähtökohta oli, että Suomessa on 18 maakuntaa ja pääkaupunkiseudun erityislainsäädäntöalue.

Kunnat halusivat perustaa neljän kunnan yhteisen organisaation. Perusterveydenhuollon ja siihen läheisesti kytkeytyvän erikoissairaanhoidon sekä sosiaalitoimen palvelut. Uudenmaan maakunnan laajuinen HUS olisi vastannut vaativasta erikoissairaanhoidosta.

Kunnat ehdottivat myös, että valtion pääkaupunkiseudun alueelta keräämät rahat kohdistetaan suoraan pääkaupunkiseudun sote-alueelle.

Hallitus ei pitänyt ehdotusta toteuttamiskelpoisena. (siirryt toiseen palveluun)Se arvioi, että perustuslain 19 §:ssä tarkoitetun sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdenvertaisen saatavuuden näkökulmasta kaupunkien ehdotuksessa ei ollut riittäviä perusteita erillisratkaisulle.

Perustuslaillisista syistä puhui myös silloinen sote-uudistuksen projektinjohtaja Tuomas Pöysti Ylen haastattelussa.

Hän sanoi tuolloin, että valtakunnallisesta lainsäädännöstä poikkeaminen on mahdollista, kun siihen on riittävästi perusteltuja syitä. Hänen mukaansa alueella kuitenkin täytyisi olla enemmän poikkeavia olosuhteita, joiden vuoksi valtakunnallinen malli ei toimi.

Haluaako hallitus asettaa erillisratkaisun ehdoksi sen, ettei HUS:ia pilkota? Vai antaako hallitus ihan muita reunaehtoja? Se selvinnee ihan lähiaikoina.

Helsinki teki uuden yrityksen keväällä 2018. Sen ehdotuksessa (siirryt toiseen palveluun)Uudellemaalle olisi yhden maakunnan sijaan tullut sekä pääkaupunkiseudun että Uudenmaan maakunta.

Tuolloinkaan ratkaisua ei löytynyt. Juha Sipilä (kesk.) sanoi pääministerin haastattelutunnilla, että Vapaavuoren tammi–helmikuun vaihteessa tullut ehdotus tutkittiin huolella ja virkamiehet katsoivat, oliko asiassa vielä tässä vaiheessa tehtävissä jotakin.

Pääministerin mukaan ehdotuksessa kuitenkin oli sekä sisällöllisiä että aikataulullisia ongelmia ja virkamiesten selkeä näkemys oli, että siihen ei voida mennä.

Johtopäätös lähihistoriasta on, että erillisratkaisua työstäville on luvassa vaikea syksy. On vaikeaa löytää ratkaisu, joka huomiosi Uudenmaan erityispiirteet ja samalla täyttäisi perustuslain vaatimukset yhdenvertaisesta kohtelusta.

Voiko maakuntia olla kohta enemmän kuin on sovittu?

Pääkaupunkiseudun erillisratkaisua on virkavalmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä kesän aikana. Poliittisia linjauksia ei vielä ole tehty.

Hallitusohjelma sanoo selvästi, että maakuntien määrä on 18. Jos erillisratkaisu löydetään, onko maakuntien määrä silti 18 ja Uudenmaan maakunnan hallinto järjestetään eri tavoin kuin muualla Suomessa?

Vai voisiko maakuntia olla enemmän kuin hallitusohjelmaan on kirjattu? Haluavatko ja pystyvätkö hallituspuolueet muuttamaan hallitusohjelmaa?

Valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön kissan hännän veto alkoi jo hallitusneuvotteluissa. Kysymys on vallasta, ja siitä kuka tekee mitäkin.

Entäs Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) pilkkominen?

HUS:n toimitusjohtaja Juha Tuominen sanoi heti uuden hallituksen sote-suunnitelmien selvittyä, että kokonaisuutena HUS on erittäin toimiva konsepti, eikä sen pilkkominen tai jakaminen ole millään muotoa järkevää. HUS:in pilkkomista vastustaa myös moni muu.

Haluaako hallitus asettaa erillisratkaisun ehdoksi sen, ettei HUS:ia pilkota? Vai antaako hallitus ihan muita reunaehtoja? Se selvinnee ihan lähiaikoina.

Erillisratkaisun malleista on suoranainen ruuhka – tai pula

Vaihtoehtoisia malleja erillisratkaisulle voi olla monia, tai ei yhtään.

Yksi voisi olla sellainen, että Uudellamaalla on yksi maakunta järjestäjänä ja 3-5 kuntatuottajaa kuntayhtymämuodossa. Näistä yksi olisi Helsinki.

Toinen malli voisi rakentua sille, että Uudellamaalla on useita maakuntia, esimerkiksi Länsi-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan, Itä-Uudenmaan, Vantaan ja Keravan ja Helsingin maakunta. HUS pilkottaisiin maakuntien kesken.

Kolmannessa mallissa Uudellamaalla voisi vaikkapa olla useita maakuntia ja HUS olisi maakuntien yhteistoimintaorganisaationa.

On vaikeaa löytää ratkaisu, joka huomioisi Uudenmaan erityispiirteet ja samalla täyttäisi perustuslain vaatimukset yhdenvertaisesta kohtelusta.

Neljännessä mallissa taas olisi yksi maakunta, mutta tuottaminen organisoitaisiin maakunnan sisällä aluelautakuntamallilla, jossa otettaisiin huomioon alueen poliittinen jakauma.

Viides malli voisi rakentua siten, että Uudellamaalla olisi kaksi maakuntaa: Helsinki ja muu Uusimaa.

Tulevina kuukausina on ratkaistava olisiko malli jokin näistä, vai vielä jokin muu. Ja kaiken huipuksi ratkaisu voi olla myös se, että Uudellemaalle ei tehdä mitään erillisratkaisua, koska toimivaa ei löydetä.

Avainministeriöiden täytyy lopettaa kiistelynsä

Valtiovarainministeriön (VM) ja sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kissan hännän veto alkoi jo hallitusneuvotteluissa. Kysymys on vallasta, ja siitä kuka tekee mitäkin.

Kesäkuun toisessa lisätalousarvioesityksessä valtiovarainministeriölle osoitettiin rauenneen sote-uudistuksen toimeenpanoon liittyviä määrärahoja. Määrärahaa voidaan käyttää esimerkiksi tietojärjestelmien yhteensovittamiseen, valtakunnalliseen ICT-valmisteluun ja tuottavuutta edistäviin toimenpiteisiin.

Parhaimmillaan tällä parilla sadalla miljoonalla voidaan tukea merkittävästi sote-uudistuksen toimeenpanoa ja jatkaa viime hallituskaudella tehtyä valmistelutyötä.

Ja käänteisesti, jos rahojen käyttö ei kulje yhtä jalkaa valmistelun kanssa, se voi johtaa polulle, joka ei ole tulevan sote-uudistuksen mukainen tai jopa ristiriidassa sen kanssa. Varoittava esimerkki tästä ovat kohta päättyvät Sipilän hallituksen valinnanvapauskokeilut.

Pahimmillaan kiistely Uudestamaasta ja Helsingistä voi jumittaa koko sote-uudistuksen.

Kenelle määrärahat kuuluvat, VM:lle vai STM:lle vai kummallekin? Kuka johtaa ja mitä? Käytetäänkö rahaa vain sote-uudistukseen vai yleisemminkin kuntien tuottavuuden lisäämiseen ja kuinka paljon mihinkin?

STM:n ja VM:n toimiva työnjako on edellytys, että niin erillisselvitysten kuin koko uudistuksen tekemisessä onnistutaan. Hyvä mahdollisuus työnjaon selkeyttämiseen on vaikkapa tänään perjantaina sote-ministerityöryhmässä.

Sote-uudistuksen uusi tuotantokausi on jälleen alkamassa

Nyt istuva hallitus on neljäs, joka jatkaa sote-saagaa.

Mikäli Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin alueen erillisratkaisuun päädytään, se voi vaikuttaa muun muassa uudistuksen rahoitukseen, aluejakoon samoin kuin henkilöstö- ja omaisuuden siirtoratkaisuihin.

Erillisratkaisu on myös käsiteltävä eduskunnassa samassa yhteydessä kuin muutkin keskeiset sote-lait. Ratkaisulla ja sen ajoituksella on siis väliä.

Ja taas kerran aikaa ei ole yhtään liikaa, hallitusohjelman mukaan vain tämä syksy.

Aiheesta voi keskustella klo 22.00 asti.

Lue myös:

Analyysi: Rinteen sote-pakasta pullahti voitto keskustalle, demarit näyttivät yksityisille firmoille kaapin paikan

Analyysi: Juuri kun luulit, että se on ohi – soten paluu