Elinkeinoministeri toppuuttelee ruuhka-Suomen vaatimuksia aluekehitysrahojen uusjaosta – "Alueellisia eroja pitää tasata"

Riitely aluekehitysrahoista alkoi, kun Uudenmaan maakuntajohtaja Ossi Savolainen vaati EU-rahoitusta kasvukeskuksiin.

aluekehitys
Elinkeinoministeri Katri Kulmuni hallituksen kirjastokiertueella Kemijärven kirjastossa maanantaina 5.8.2019.
Elinkeinoministeri Katri Kulmuni (kesk.)Uula Kuvaja / Yle

Elinkeinoministeri Katri Kulmuni (kesk.) toppuuttelee Uudenmaan vaatimuksia aluekehitysrahojen jakoperusteiden muuttamisesta. Ministerin mukaan Suomessa on yhä alueellista eriarvoisuutta, jota pitää poliittisin päätöksin tasata.

– Eriarvoisuutta on paitsi ilmansuuntien välillä myös eri kaupunkien ja kaupunginosien välillä, Kulmuni sanoo.

Maakuntien välinen riitely aluekehitysrahoista sai alkunsa, kun Uudenmaan maakuntajohtaja Ossi Savolainen vaati EU:n Suomelle myöntämien aluekehitysrahojen jakoperusteiden täysremonttia.

Savolaisen mukaan aluekehitysrahoja pitäisi ohjata jatkossa Pohjois-Suomen sijaan enemmän Etelä- ja Länsi-Suomeen. Itä- ja Pohjois-Suomi saavat tällä hetkellä kaksi kolmasosaa tuista, vaikka alueilla asuu vain neljännes suomalaisista.

"Riitely aluekehitysrahoista on ennen aikaista"

Elinkeinoministeri Katri Kulmuni ei ota tässä vaiheessa tarkemmin kantaa yksityiskohtiin, vaan sanoo riitelyn tukirahoista olevan ennenaikaista.

– Nythän ensin neuvotellaan EU:n uudesta budjetista ja siinä mielessä näyttää hyvältä, että Suomen saanti olisi kasvamassa, Kulmuni sanoo.

EU:n rakennerahoilla saataisiin Uudenmaan maakuntajohtajan Ossi Savolaisen mukaan Etelä- ja Länsi-Suomen alueella Pohjois-Suomea enemmän aikaan.

Savolainen sanoo, että Etelä- ja Länsi-Suomi tekevät jo nyt suuremman osan rakennerahastojen tuloksesta.

Savolaisen mielestä tukia jaettaessa pitäisi huomioida nykyistä paremmin sekin, että suurin osa maahanmuuttajista on sijoittunut juuri pääkaupunkiseudulle.

Savolainen korostaa, että maahanmuuttajien kotouttamisessa onnistuminen on koko yhtyeiskunnan kannalta tärkeä asia.

"Ongelmat eri alueilla ovat omanlaisiansa"

Kulmuni toteaa, että ongelmat eri alueilla ovat omanlaisiansa ja näihin kaikkiin pitäisi koittaa puuttua.

EU:n Suomelle jakamat rakennerahastovarat on siis tarkoitettu muun muassa tutkimukseen ja kehitykseen sekä työllisyyden ja sosiaalisen osallisuuden parantamiseen.

Käytännössä tämä tarkoittaa syrjäytymisen ehkäisemistä, maahanmuuttajien kotoutumisen helpottamista ja nuorten koulutuksesta työelämään siirtymisen tukemista.

Rakennerahastojen varoja voidaan käyttää myös heikossa työmarkkina-asemassa olevien koulutus- ja työllistymisvaihtoehtojen lisäämiseen.

– Aina, kun on kyse rahasta tulee kiistoja, mutta toivon ja uskonkin, että maakuntien kesken päästään vielä hyvään yhteisymmärrykseen, Kulmuni sanoo.

Kulmuni toteaa, että, kaikkien tarkoituksenahan on vähentää eriarvoisuutta, jota Suomen sisällä edelleen on. Ministerin mielestä asiat kannattaa nyt rauhassa valmistella ja käydä läpi.

Kulmuni sanoo, että rahojen jakamisesta päätetään vasta, kun Suomen EU:lta saama summa tulevalle rahoituskaudelle on selvä.

Pohjois-Suomella on harvan asutuksensa perusteella oma erityisasemansa

Tulevalla, vuonna 2021 alkavalla ohjelmakaudella, Suomessa pyörii aluekehitystukea kokonaisuudessaan noin 4–5 miljardia euroa. Se koostuu sekä EU:n että kansallisesti myönnettävistä varoista.

– EU:ssa neuvotellaan ensin Suomen kokonaissaannista ja tämän jälkeen neuvotellaan sitten kansallisesta jaosta, Kulmuni sanoo.

Ministeri muistuttaa, että Pohjois-Suomella on harvan asutuksensa perusteella tukikriteerien suhteen oma erityisasemansa.

Kulmunin johtamalta työryhmältä odotetaan uutta vuonna 2021 alkavaa rakennerahoituskautta koskevaa rahanjakopäätöstä jo lähikuukausina.

Lue lisää:

Aluekehitysmiljardeista on syntymässä lihava riita: Itä- ja Pohjois-Suomi saavat kaksi kolmasosaa tuista, vaikka alueella asuu vain neljännes suomalaisista

Maakuntajohtaja Kari Häkämies kaipaa uusia tuulia maakuntien rahanjakoon – "Varsinais-Suomessa ei tarvitse keksiä, mitä rahoilla tehtäisiin"