Mustikkasato vain varjo normivuodesta – mutta ei hätää, juolukka ja variksenmarja ovat lähes yhtä hyödyllisiä

Mustikkasato on jäämässä alle puoleen normaalivuodesta ja murto-osaan huippuvuodesta lähes kaikkialla Suomessa. 

mustikka
Olavi Malmbergin mukaan mustikoita löytyy parhaiten itäreunoilta ja soiden reunamilta.
Olavi Malmbergin mukaan mustikoita löytyy parhaiten itärinteiltä ja soiden reunamilta.Petri Vironen / Yle

Kesän 2018 helteet ja kuluvan kesän kuivuus ja kylmyys ovat tehneet rumaa jälkeä monen suomalaisen perinteisillä mustikka-apajille. Marjoja on tutuissa paikoissa vähän tai ei laisinkaan.

Luonnonvarakeskus ja 4H -järjestö seuraavat satoa eri puolilla Suomea sijaitsevien havaintoruudukoiden avulla. Niiden mukaan sato on jäämässä alle puoleen keskimääräisestä mustikkavuodesta.

Marjamäärä neliötä kohti on keskimääräin 34 kappaletta, kun normaalivuonna marjoja onnoin 80. Parhaina mustikkavuosina määrä on nelinkertainen nykyhetkeen nähden eli yli 140 marjaa neliöllä.

– Tuo 34 marjaakin kuulostaa minusta aika paljolta. On suuria perinteisiä alueita, jotka ovat aivan tyhjiä. Ja vähätkin marjat ovat pieniä, juvalainen Olavi Malmberg kuvailee.

Mustikat ovat tänä vuonna pieniä ja niitä on vähän.
Mustikat ovat tänä vuonna pieniä ja niitä on vähän.Petri Vironen / Yle

Malmberg on kokenut, hiljattain eläkkeelle jäänyt poimija, joka kulkee paljon metsässä koirien kanssa ja metsästysharrastuksen kautta.

– Paljon pitää liikkua ja paikat tuntea, mutta siten marjoja löytyy. Sankko tulee täyteen vajaassa kolmessa tunnissa, kun siihen normaalisti menee tunnin verran.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Rainer Peltola arvioi, että huonon mustikkasadon syy on helteisessä kesässä 2018. Tämän kesän kuivuus ja viileys ovat hankaloittaneet tilannetta edelleen.

– Viime vuoden ankara helle ja kuivuus rankaisi pahasti kuivempien kasvupaikkojen kasvustoja. Tämän vuoden heikko sato alkoi näkymään jo kukintavaiheessa kun huomattiin että mustikan kukkia oli tavanomaista vähemmän. Olisiko käynyt niin että viime kesä oli niin ankara mustikalle, että viime syksynä muodostui kukka-aihioita niukasti, Rainer Peltola kertoo.

Kuivuus verottaa marjojen määrä ja kokoa. Metsämarjasta yli 90 prosenttia on vettä, joten mustikoita kannattaa haarukoida tänä vuonna kosteikoista.

– Mustikkaa kannattaa etsiä itärinteiltä jos kovan maan rinteiltä etsii. Suoalueet ovat parhaita, Olavi Malmberg vahvistaa.

Mervi Kukkonen suosittelee kerämään juolukkaa ja variksenmarjaa, jos mustikkaa ei löydy.
Mervi Kukkonen suosittelee kerämään juolukkaa ja variksenmarjaa, jos mustikkaa ei löydy.Petri Vironen / Yle

Juolukka ja variksenmarja myös terveellisiä

Kotitaloudet voivat helpottaa mustikan tuskaansa keräämällä metsästä juolukkaa ja variksenmarjaa. Jälkimmäinen tunnetaan myös kaarnikan nimellä.

– Ne ovat vähän samannäköisiä kuin mustikka ja niissä on sitä samaa antosyaani eli flavonoidia, mikä vaikuttaa meidän terveyteen oikein positiivisesti, Etelä-Savon maa- ja kotitalousnaisten ruoka-asiantuntija Mervi Kukkonen muistuttaa.

Mustikan ylivoimainen suosio poimijoiden keskuudessa perustuu sen verrattomaan makuun. Maun suhteen juolukka ja kaarnikka eivät kilpailijalleen pärjää.

– Maku on hieman miedompi, ehkä vähän happamampi. Mustikan makuun ei päästä muilla marjoilla, mutta jos siihen lisää jotain aromikkaampaa marjaa mukaan niin makukin on tosi hyvä, Kukkonen sanoo.

Juolukkaa ja kaarnikkaa voi käyttää mustikan tapaan leivonnassa, hilloina, puuron päällä tai sellaisenaan.

– Esimerkiksi omenaa sopii näiden marjojen kanssa erinomaisesti.

Juolukat ja variksenmarjat kannattaa poimia talteen.
Juolukat ja variksenmarjat kannattaa poimia talteen.Petri Vironen / Yle

"Järkevintä syödä paljon ja monipuolisesti"

Myös erikoistutkija Rainer Peltola liputtaa vähemmän tunnettujen metsämarjojen puolesta. Yli 90 prosenttia Suomen marjasaalista on mustikoita, puolukoita ja lakkoja.

– Juolukka ja variksenmarja ovat molemmat oivia marjoja sekä maun että terveellisyyden puolesta. Variksenmarja on hieman työläämpi poimia pienen kokonsa takia, mutta tuulipölytteisenä se on jonkun verran satovarmempi kuin muut metsämarjat, jotka ovat hyönteispölytteisiä, Rainer Peltola kertoo.

Peltolan mukaan mitään metsämarjaa ei ole syytä terveellisyyden perusteella nostaa muiden yläpuolelle.

– Järkevintä on syödä marjoja monipuolisesti ja paljon, vähintään se kaksi desilitraa päivässä.

Olavi Malmberg myöntää, että juolukat ja variksenmarjat jäävät helposti metsään ja mustikoiden varjoon.

–Välillä niitä joutuu oikein väistelemään, ettei niitä mene vahingossa mustikoiden sekaan. Mutta saisihan noita sitten mennäkin. Juolukkaa on tänä vuonna oikein hyvin.

Heikosta mustikkasadosta huolimatta Olavi Malmberg on poiminut 150 litraa herkullista marjaa. Lisäksi koppaan on kertynyt 50 litraa lakkoja ja 15 kiloa vadelmia.

– Olemme koko suku, sisarukset ja serkut kovia keräämään, mutta seuraavalla polvella ei näyttäisi samaa intoa enää olevan, Malmberg harmittelee.