Venäjän armeija rakensi helikopterikentän aivan Suomen rajan tuntumaan – tutkija kertoo, miksi

Venäjän armeija rakensi Suursaareen viisi kenttää kuljetus- ja taisteluhelikoptereille. Tutkija kehottaa katsomaan saarta osana laajempaa kokonaisuutta, sillä yksinään saari ei ole Venäjälle arvokas.

Venäjän asevoimat
Suursaari
Suursaari.Tommi Parkkinen / Yle

Uutistoimisto Tass kertoi (siirryt toiseen palveluun) viime viikolla, että Venäjän armeija on rakentanut pysyvän helikopterikentän Suursaareen.

Venäjän läntisen sotilaspiirin tiedotteen mukaan helikopterikenttä sisältää muun muassa viisi laskeutumisalustaa, komentotornin, sääaseman ja tankkausaseman.

Uudet laskeutumispaikat sopivat kuljetus- ja taisteluhelikoptereille, joita läntinen sotilaspiiri käyttää. Kenttä rakennettiin osana ilmavoimien harjoitusta.

Tutkija: Suursaaren strateginen merkitys ei muutu

Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkija, everstiluutnantti Simo Pesu arvioi helikopterien tukeutumispaikan rakentamisen kertovan siitä, että sotilaallisen kyvyn parantaminen ja Suursaaren sotilaallinen merkitys Suomenlahdella ovat tärkeitä Venäjälle.

Rakentaminen lähinnä täydentää nykyistä infrastruktuuria, mutta paikan strategista merkitystä se ei muuta.

– Tukeutumispaikka on merkitykseltään ja kustannuksiltaan kohtuullinen verrattuna esimerkiksi raskaan ohjusasejärjestelmän ryhmittämiseen tai muuhun täysin uuden sotilaallisen suorituskyvyn tekemiseen. Sotilaallisesti tukeutumispaikka laajentaa ja nopeuttaa harjoitusten järjestämistä, ja parantaa joukkojen toimintavalmiutta jos tukeutumispaikka on jatkuvasti toiminnassa, eikä sitä tarvitse erikseen valmistella, sanoo Pesu.

Sotilaallisesti merkittävämpää oli Pesun mukaan ilmavalvontatutkan ja lennonjohtopaikan rakentaminen vuosikymmenen taitteessa.

"Yksinään Suursaari ei ole Venäjälle korvaamaton"

Suursaari sijaitsee noin 40 kilometrin päässä Kotkasta ja noin sadan kilometrin päässä Helsingistä.

Saaren merkitys Venäjälle alkoi kasvaa Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen, kun maa alkoi järjestää puolustustaan uudestaan. Baltian maiden liittyminen Natoon kasvatti saaren merkitystä entisestään.

Simo Pesu kehottaakin tarkastelemaan Suursaarta osana laajempaa kokonaisuutta. Strateginen merkitys lähtee Pietarin kaupungin puolustuksesta ja sinne johtavien meri- ja lentoreittien hallinnasta.

Venäjä haluaa myös suojata Itämeren kaasuputkien ja maan omia sähkö- ja tietoliikennekaapeleita.

– Sellaisenaan Suursaari ei ole arvokas tai korvaamaton Venäjälle. Sen sotilaallinen merkitys ja toimintamahdollisuudet kumpuavat lähinnä sijainnista Pietarin edustalla, Pesu toteaa.

Kartta
Yle Uutisgrafiikka

Putinin sukellus ja näyttävä harjoitus ennen Trumpin tapaamista

Venäjä on käyttänyt Suursaarta myös informaatiovaikuttamisen välineenä. Viimeksi näin kävi heinäkuussa, kun presidentti Vladimir Putin teki Suursaaren edustalla näyttävän sukelluksen kunnioittaakseen toisessa maailmansodassa uponneen sukellusveneen miehistön muistoa.

Simo Pesun mukaan tempauksella halutaan presidentin julkisuuskuvan lisäksi kertoa paikan strategisesta merkityksestä osana Venäjää. Sekä venäläisille että naapurimaille.

Toinen tapaus sattui reilu vuosi sitten, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Putin tapasivat Helsingissä. Venäjän armeija järjesti ennen huippukokousta Suursaaressa erikoisjoukkojen harjoituksen (siirryt toiseen palveluun).

– Uutisoinnissa se kytkettiin presidenttien tapaamiseen Helsingissä. Kytkentä jäi enemmän tai vähemmän keinotekoiseksi, eli sekin kertoo halusta viestimällä kasvattaa pienimuotoistenkin harjoituksien merkitystä, sanoo Pesu.

Suomalaispurjehtijoiden unelma ehkä taas askeleen kauempana

Suomi menetti Suursaaren Neuvostoliitolle Pariisin rauhassa vuonna 1947 ja saari on ollut siitä saakka sotilasalue. Myös Lavansaari, Seiskari ja Someri ovat Suomenlahden ulkosaaria, jotka on sotien jälkeen luovutettu Neuvostoliitolle.

Suursaari sijaitsee noin 40 kilometrin päässä Kotkasta. Mantereelta katsoen se erottuu horisontissa kolmehuippuisena silhuettina – jos on hyvä sää. Sään kirkkautta onkin tapana luonnehtia Kotkassa sen mukaan, näkyykö Suursaari vai ei.

Siviilien pääsy saarelle on erittäin rajoitettua. Viime vuosina esimerkiksi joukko kotkalaisia purjehtijoita on useita kertoja suunnitellut rantautumista Suursaareen, mutta toistaiseksi ilman tulosta.

Simo Pesu ei usko uuden helikopterikentän aiheuttavan suuria muutoksia saaren järjestelyihin. Sotilasinfrastruktuuriin panostaminen kuitenkin viestii hänen mielestään siitä, että siviilien pääsy ei tule ainakaan helpottumaan.