"Tuntuu, että en jaksa enää", sanoo paperiton Aljoarin Adnan – Paperittomia löydetään koko ajan lisää Suomesta

Suomessa ilman oleskelulupaa olevien paperittomien määrä jatkaa kasvuaan. Vuosia paperittomina olleiden tulevaisuus näyttää toivottomalta.

turvapaikanhaku
kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut Irakilainen
Asian arkaluontoisuuden takia Aljoarin Adnan ei halunnut esiintyä kuvassa omilla kasvoillaan. Antti Kolppo / Yle

Vuosina 2014-2015 Eurooppa oli pakolaiskriisin kourissa.

Satoja tuhansia Lähi-idästä, Afrikasta ja Etelä-Aasiasta lähtöisin olevia pakolaisia ja siirtolaisia pyrki Eurooppaan tarkoituksenaan hakea turvapaikkaa.

Yksi heistä oli Aljoarin Adnan, joka tuli turvapaikanhakijana Etelä-Irakista Basrasta Suomeen lokakuun alussa vuonna 2015.

Kaikki ei kuitenkaan sujunut suunnitelmien mukaan. Maahanmuuttovirasto antoi Adnanille kielteisen turvapaikkapäätöksen vuonna 2016.

Tästä alkoi Adnanin paperittomuus (siirryt toiseen palveluun).

– Tilanteeni on tosi vaikea. Joudun päivittäin siirtymään paikasta toiseen. Yöt nukun kirkossa, kavereiden luona tai sitten täällä Diakonissalaitoksen päiväkeskuksessa, sanoo Adnan.

Paperittomien määrä kasvussa

Turvapaikanhakijoiden määrä on tippunut Suomessa alle kolmasosaan huippuvuosista 2015-2016.

Turvapaikanhakijoita kirjoilla Suomessa 2016–2019 -grafiikka
Turvapaikanhakijoiden määrän vähetessä Maahanmuuttovirasto on laskenut myös vastaanottokeskusten paikkamäärää. Joonas Haverinen / Yle

Maahanmuuttoviraston tuoreimpien lukujen mukaan kirjoilla on hieman yli 9000 turvapaikanhakijaa.

Turvapaikanhakijatilanne Suomessa 12.8.2019 -grafiikka.
Maahanmuuttovirasto arvelee paperittomien määräksi runsas 2000. Helsingin Diakonissalaitoksen arvion mukaan paperittomia on noin 4000.Joonas Haverinen / Yle

Vähentynyt turvapaikanhakijoiden määrä näkyy myös vastaanottokeskuksissa vähentyneenä kysyntänä.

Vastaanottokeskuksissa eri puolilla maata asuu tällä hetkellä noin 5700 turvapaikanhakijaa, ja määrä on vähenee loppuvuodesta vielä 500-600, arvelee Maahanmuuttoviraston tulosalueenjohtaja Kimmo Lehto.

Muun muassa tästä syystä Maahanmuuttovirasto on vähentänyt paikkoja vastaanottokeskuksissa.

Tänä vuonna on jo lakkautettu viisi vastaanottokeskusta ja loppuvuodesta lakkautetaan kolme lisää. Lisäksi esimerkiksi Espoon ja Vantaan vastaanottokeskuksissa paikkaluku pienenee noin viidellä kymmenellä (noin 10%) tänä syksynä.

Paperittomien määrä ei kuitenkaan ole laskussa, päin vastoin.

Paperittomien määrää Suomessa ei tarkalleen tiedä kukaan. Arviot liikkuvat 2000-4000 välillä (siirryt toiseen palveluun).

Maahanmuuttoviraston Lehto arvelee, että paperittomia on Suomessa parituhatta.

maahanmuuton päällikkö PK1
Jetro Kokko / YLE

Helsingin Diakonissalaitoksen yksikönjohtaja Mika Paasolainen taas uskoo paperittomien määrän olevan tällä hetkellä nelisentuhatta.

Hänen mukaansa kyse on kasvavasta ongelmasta niin pääkaupunkiseudulla kuin koko maassakin.

– Meillä Suojattomat -hankkeeseen (siirryt toiseen palveluun) tulee viikoittain kymmenkunta uutta asiakasta, Paasolainen sanoo.

Suojattomat on sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:n kolmevuotinen yhteisöhanke, jonka tarkoituksena on tukea kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita ihmisiä Suomessa.

Paasolaisen mukaan tilanne johtuu yksinkertaisesti siitä, että nämä ihmiset kieltäytyvät palaamasta kotimaahansa, ja yrittävät sitten selvitä paperittomana Suomessa.

"En jaksa enää"

Adnan on omien sanojensa mukaan kertonut rehellisesti oman tarinansa Maahanmuuttovirastolle, mutta ei ole saanut muutosta kielteiseen turvapaikkapäätökseen.

kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut Irakilainen
Aljoarin Adnan on hakenut turvapaikkaa Suomesta vuodesta 2015 lähtien. Antti Kolppo / Yle

Hän on tehnyt yli kolme vuotta satunnaisia töitä, kuten esimerkiksi jakanut postia, ja yrittänyt elättää itsensä.

– Vastaanottopalvelut ovat päättyneet, eikä ole oikein muutakaan tukea tai paikkaa mihin mennä. Tuntuu, että en jaksa enää.

Haaveita Adnanilla on edelleen.

– Toivoisin, että saisin oleskeluluvan, ja että saisin perheeni Irakista tänne Suomeen. Sen jälkeen voisin opiskella, tehdä työtä ja rakentaa elämää kuten muutkin ihmiset.

"Selkeästi poliittinen kysymys"

Miten ja kenen paperittomien ongelma sitten pitäisi ratkaista?

– Pitää muistaa, että paperittomat oleskelevat maassa ilman laillista oleskelulupaa. Tältä kannalta katsottuna tämä on ennen kaikkea poliisiasia, toteaa Lehto Maahanmuuttovirastosta.

migri aluejohtaja PK4
Maahanmuuttoviraston tulosalueen johtaja Kimmo Lehto peräänkuuluttaa poliittista vastuuta paperittomien tilanteen ratkaisemiseksi. Jetro Kokko / YLE

Toisaalta Lehto peräänkuuluttaa poliisin toiminnalle laajempaa yleistä hyväksyntää.

– Mielestäni tämä on selkeä poliittinen kysymys. Poliittisten päättäjien pitäisi ilmaista selkeästi kantansa siihen, mitä teemme sellaisille ihmisille, jotka ovat täällä ilman laillista lupaa.

Myös Paasolainen Helsingin Diakonissalaitokselta peräänkuuluttaa valtiovallan vastuuta.

Hänen mielestään yksi oleellinen asia olisi helpottaa paperittomien työnhakua.

Tällä hetkellä työluvansaanti on vaikeaa, ja päätös voi tulla vuoden päästä hakemisesta.

– Eivät työnantajat pysty odottamaan näin kauan aikaa. Jos pystyisimme lyhentämään työluvan käsittelyaikoja, niin voisimme saada ihmisiä nopeammin pois paperittomuuden kierteestä, Paasolainen sanoo.

Järjestelmän kankeutta lisää muun muassa se, että työntekijän oleskelulupaan liittyy saatavuusharkinta.

Se tarkoittaa käytännössä sitä, että työnantajan on selvitettävä, onko kyseiseen tehtävään saatavilla kohtuullisessa ajassa työvoimaa Suomesta tai EU/ETA -alueelta.

"Säästetään kustannuksista piittaamatta?"

Diakonissalaitoksen yksikönjohtaja Paasolainen toivoo, että turvapaikanhakijoiden tilanne noussee esille myös meneillään olevissa ensi vuoden budjettineuvotteluissa.

Ongelmien ratkaisussa on kyse paitsi asenteista myös rahasta.

– Jos esimerkiksi halutaan nopeuttaa turvapaikanhakijoiden työluvan saamista, vaatii se todennäköisesti lisäresursseja virkamiesten palkkaamiseen, ja se on siten myös rahakysymys, Paasolainen sanoo.

Myös sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) pitää tärkeänä, että työlupaprosessit saadaan nykyistä nopeammiksi.

Hänen mukaansa tilannetta pitäisi parantaa erityisesti viranomaisten vastuita ja työjakoa täsmentämällä.

Ohisalo huomauttaa, että hallitus on sitoutunut paperittomien tilanteen parantamiseen jo hallitusohjelmassa.

– Käytännössä pyrimme kohtuullistamaan näyttökynnystä turvapaikanhakuprosessissa sekä parantamaan turvapaikanhakijoiden oikeusapua. Lisäksi hallitusohjelmassa on kirjaus myös siitä, että työllistyneet kielteisen turvapaikanhakijat voisivat saada jatkossa helpommin oleskeluluvan työn perusteella.

Sisäministeri Ohisalo väläytteli alkuviikosta, että lisärahaa voisi olla tulossa myös muun muassa maahanmuuttoviraston käsittelyruuhkien purkamiseen ja turvapaikanhakijoiden perheenyhdistämisiin.

Tulosalueenjohtaja Lehto Maahanmuuttovirastosta taas sanoo saaneensä vihiä siitä, että Maahanmuuttovirasto turvapaikkayksikössä oltaisiin vähentämässä henkilöstöä.

Lehdon tekemien laskelmien mukaan virkamiesten vähentäminen turvapaikkayksikössä saattaa kuitenkin käydä kalliiksi.

Jos turvapaikkayksiköstä otetaan yksi virkamies pois, niin sen ansiosta jää vuositasolla 28 turvapaikkapäätöstä tekemättä. 28 turvapaikanhakijaa merkitsee vuositasolla vähän yli puolen miljoonan euron kustannusta.

– Jos siis säästetään yhden virkamiehen palkkauksessa 60-65000 euroa ja saadaan tilalle yli puolen miljoonan kustannukset, niin silloin kyllä säästetään kustannuksista piittaamatta, Lehto sanoo.

Lue myös:

Asha leikkasi suomalaisten hiuksia aamusta iltaan ja sai käteen satasen kuussa – poliisilla tutkinnassa useita parturi-kampaamoihin liittyviä hyväksikäyttötapauksia