Uutta tietoa Tornionjoen kalakuolemista: "Melkein kaikilla tutkituilla kaloilla kuolinsyy on vesihome" – Tuntemattomia kalatauteja ei voida vielä sulkea pois

Ruokaviraston mukaan Tornionjoella kalat ovat kuolleet enimmäkseen haavauman kautta iskeneeseen vesihomeeseen.

kalakuolemat
Kuollut Tornionjoen lohi
Lohia on kuollut Tornionjoella aiemminkin. Kuvan lohi on kuvattu Pellossa vuonna 2016.Vesa Vaarama / Yle

Ruokaviraston elokuussa valmistuneiden tutkimusten mukaan Tornionjoen lohikuolemat eivät johdu tunnetuista virus- tai bakteeritaudeista. Ruokaviraston tiedotteen mukaan kalastajien tämän vuoden havainnot vastaavat aikaisempien vuosien havaintoja.

Vuonna 2016 lähes puolet haavaisten tai punoittavaihoisten nousulohien ihovaurioista tulkittiin johtuviksi mekaanisista tekijöistä eli kalanpyydyksistä irtipääsyistä ja -päästämisistä

Lohien iholla havaittiin myös syiltään tuntematonta etenkin mahan alueen punoitusta ja verenvuotoja sekä ihon pintakerroksen kuolioitumista. Sisäelimissä ei muutoksia ollut.

Ruokaviraston mukaan ihomuutoksiin iskevät makeassa vedessä Saprolegnia -suvun leväsienet, jotka aiheuttavat niin sanotun vesihomeinfektion. Haavaumien ensisijainen syy on kuitenkin muualla.

"Emolohi voi kärsiä puutostilasta"

Seuraavaksi Ruokavirasto tutkii, johtuvatko kuolemat B1-vitamiinin puutoksesta, josta Itämeren lohi kärsii ajoittain. Vitamiinitutkimuksia varten kalastetaan poikkeusluvalla korkeintaan 15–30 lohta.

Vitamiinin puutokseen viittaa se, että yllättävän iso osa nousulle pyrkivistä lohista on jäänyt Tornionjoen alaosiin.

– Emolohi voi kärsiä puutostilasta, jos sen ravinnossa ei ole riittävästi vitamiineja. Äärimmillään se voi johtaa tasapaino- ja orientaatiohäiriöihin kalojen nousuvaiheessa, Ruokavirastosta kerrotaan.

Tuntematonta kalatautia ei voida sulkea pois

Ruokavirasto suunnittelee myös yhteistyötä ulkomaisten tutkimuslaitosten kanssa. Sen avulla on tarkoitus selvittää esimerkiksi mahdolliset uudet tuntemattomat kalataudit.

– On mahdollista, että vielä tuntematon kalatauti voi olla osatekijänä. Iso osa vaurioista johtuu kuitenkin mekaanisesta tekijästä. Melkein kaikilla tutkituilla kaloilla kuolinsyy on vesihome, joka on päässyt iskemään kalaan haavauman kautta, sanoo tutkimusprofessori Perttu Koski.

Kuolleita kaloja on havaittu myös Kemijokisuulla.

Ruokaviraston kalastajilta saamien tietojen mukaan Oulu- ja Iijokien edustalla tai Simojoella ei ole havaittu sairaita tai kuolleita kaloja.

Kemijokisuuhun tulevissa merilohissa oireellisia kaloja on kuitenkin todettu, kuten joissakin Ruotsin puolen lohijoissa.

Kuolleita kaloja suhteessa saman verran kuin aikaisempina vuosina

Ruokavirasto arvioi, että nousulohia ei ole kuollut Tornionjoella tänä kesänä suhteessa enempää kuin muutamina edellisinä vuosina.

Tornionjoen nousulohia on ilmoitettu sairaiksi tai kuolleiksi hieman enemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana, mutta Luonnonvarakeskuksen nousulohiseurannan tulokseen suhteutettuna ilmoitettujen, kuolleiden kalojen määrä on jokseenkin vastaava, eli alle promille tähän asti nousseista.

Vaikka ilmoitusportaaliin tulee tieto vain osasta kuolleita lohia, ilmoitusaktiivisuus eri vuosina on todennäköisesti vertailukelpoinen.

Ruokavirasto kaipaa edelleen näytteitä poikkeavista saaliskaloista. Näytteiden tulee olla tuoreita ja kuljetus Ruokavirastoon tulee onnistua arkipäivien aikana. Jo kuolleita kaloja ei voida tutkia pilaantumisen takia.

Lue myös:

Luonnonvarakeskus: Lohikuolemat ovat vakava uhka Tornionjoen lohelle

Ruokavirastolle poikkeuslupa lohien pyytämiseen kulkuverkolla Tornionjoella – lupa tarvitaan lohikuolemien syiden selvittämiseen