Geenimuunneltua soijaa tuodaan entistä enemmän siipikarjan rehuksi – MTK: "Gm–vapaudesta täytyy maksaa enemmän"

Geenimuunneltu soija testataan tiukalla seulalla EU:ssa. Turvallisuusriskinä sitä ei enää elintarvikkeissa pidetä.

Soija ja palkokasvit
Satoja broilereita hallissa.
Suomalaista broileria kasvamassa ruokatuotantoon. Kuvituskuva.Jyrki Lyytikkä / Yle

Muuntogeenisen soijan tuonti Suomeen on lisääntynyt niin, että sen osuus soijantuonnista on jo reippaasti yli puolet.

Gm-soijan (gm=geenimuunneltu) maahantuonti rehukäyttöön on noussut tällä vuosikymmenellä merkittävästi, kuten oheisesta grafiikasta käy ilmi. Parin viime vuoden aikana käytössä ei ole tapahtunut isoa muutosta.

Muuntogeenisten soijatuotteiden tuonti rehukäyttöön -grafiikka.
Joonas Haverinen / Yle

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan osasyy gm-soijarouheen tuontiharppaukseen on se, että siipikarjaa syödään nyt entistä enemmän suomalaisissa ruokapöydissä.

Lihatiedotuksen mukaan siipikarjanlihaa syötiin viime vuonna 25,6 kiloa henkilöä kohden. Tuotanto on kasvanut rutkasti. Siipikarjaliiton tilastojen mukaan vuonna 1995 broilerin tuotanto oli noin 38 miljoonaa kiloa, kun se viime vuonna oli jo 128 miljoonaa kiloa.

Soija on kasvavalle siipikarjalle hyvä valkuaisaineen lähde, vaikka siipikarjalle syötettävä rehu pohjautuukin pääosin kotimaiseen viljaan.

– Soija on siipikarjalle optimaalinen eli aminohappokoostumukseltaan paras kasviperäisistä vaihtoehdoista, sanoo neuvotteleva virkamies Marita Aalto maa- ja metsätalousministeriön elintarviketurvallisuusyksiköstä.

Marita Aalto, neuvotteleva virkamies, Maa-ja metsätalous ministeriö.
Neuvotteleva virkamies Marita Aalto sanoo, että soija on tärkeä valkuaisen lähde siipikarjalle. Sasha Silvala / Yle

Euroopan kautta Suomeen tuotu soijarouhe on pääosin peräisin Yhdysvalloista ja Brasiliasta. Soijapavut rouhitaan ensin esimerkiksi Saksassa tai Hollannissa. Näistä maista ne tuodaan sen jälkeen rehutehtaille Suomeen ja edelleen rehuna maatiloille.

Erityisesti yhdysvaltalaista gm-soijapapua tuodaan tällä hetkellä Eurooppaan paljon. Suomeen soijantuonti ei ole ministeriön mukaan ainakaan vielä merkittävästi lisääntynyt, vaikka hinta on alhaalla ja soijaa on paljon saatavilla. Taustalla vaikuttaa käynnissä oleva kahden talousmahdin eli Kiinan ja Yhdysvaltain kauppasota.

MTK: Tietyt kuluttajaryhmät haluavat gm-vapautta, siitä täytyy sitten maksaa enemmän

Geenimuunnellun ja tavanomaisen soijan käyttö Suomessa riippuu maa- ja metsätaloustuottajien keskusliiton MTK:n mukaan markkinaolosuhteista.

– Mitä on saatavilla ja mihin hintaan, sanoo johtaja Johan Åberg.

Tavanomaisen soijan saatavuus on heikompaa, ja se on kalliimpaa kuin gm-soija. Lisäksi gm-soijaa pidetään laadultaan ja käytettävyydeltään parempana kuin tavanomaista soijaa.

Maatiloilla käytettävästä soijasta noin puolet on gm-soijaa ja puolet tavanomaista soijaa. Maito ja naudanliha tuotetaan jo ilman soijaa. Åbergin mukaan sikatiloillakin suunta on soijasta pois, samoin siipikarjatuotannossa.

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton johtaja Johan Åberg.
MTK:n johtaja Johan Åberg arvelee, että "GMO-vapaa" -merkintä tulee pakolliseksi tuotepakkauksiin jossain vaiheessa joidenkin kuluttajaryhmien vaatimusten takia. Sasha Silvala / Yle

Soijaa korvaavat herne, härkäpapu ja kuorittu vilja joutuvat siinä tapauksessa kovempaan hintapaineeseen.

Jos kuluttaja haluaa täysin gm-vapaan tuotteen, kannattaa etsiä tuoteselosteesta merkintä, että tuotannossa ei ole käytetty gm-rehuja. Tällainen tuotemerkintä ei ole vielä pakollinen Suomessa, mutta MTK:n käsitys on, että paine kuluttajien taholta on siihen suuntaan.

– Se on trendi, joka on tulossa. On tiettyjä kuluttajaryhmiä, jotka haluavat gm-vapautta. Siitä täytyy sitten maksaa enemmän, Åberg toteaa.

MTK pitää gm-rehuja täysin turvallisina elintarvikkeissa.

– Niitä on käytetty pitkään, eikä ole mitään tutkimustuloksia tai viitteitä siitä, että se olisi mikään ongelma.

Åbergin mielestä voi pikemminkin kysyä, onko järkevää vastustaa tiettyä kasvinjalostusmenetelmää, kun tiedetään, että ruoantuotanto pitäisi pystyä kaksinkertaistamaan tulevina vuosikymmeninä.

Halpeneeko soija entisestään?

Soijan viljely Brasiliassa on MTK:n mukaan huolenaihe, koska siellä raivataan ennätysmäärä sademetsiä soijapeltojen ja muun rehuntuotannon tieltä.

EU on juuri tehnyt Mercosur-kauppasopimuksen neljän Etelä-Amerikan valtion kanssa, ja se voi huonontaa Euroopan kilpailuasetelmaa muun maailman kanssa. Sopimus ei tosin vielä ole voimassa.

– Luodaanko tulevaisuuden EU-markkinoille epäreilua kilpailua, kun kannustetaan vientiä harjoittavia maita raivaamaan entistä enemmän sademetsää soija- ja rehupelloiksi, Åberg kysyy.

MTK:n Åbergin mielestä on olemassa riski, että Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppasota pudottaa soijan hintaa entisestään.

– Ei vielä, mutta kyllä se vaara on olemassa. Jos Yhdysvaltain soija ei enää pääse Kiinan markkinoille, niin hinta tulee alas, ja se on haaste meille, koska soijasta on pyritty irti. Tämä saattaa tuoda kilpailuetua niille maille Euroopassa, missä soijasta ei ole pyritty eroon.

Hankkija: Iso muutos tapahtui, kun soijarouheen hinta halpeni

Yhdysvaltain ja Kiinan välinen kauppasota alkoi noin puolitoista vuotta sitten. Yhdysvaltalaisen soijan osuus Euroopan markkinoilla on sen jälkeen kasvanut merkittävästi, arvioi Suomen suurin rehuntuottaja Hankkija.

Hankkija on Suomen suurin rehuntuottaja ja amerikkalaissoijan virta Eurooppaan on tuntunut soijan hinnassa.

– Osittain kauppasodasta johtuen soijan hinta markkinoilla on ollut laskeva. Soija on hivenen edullisempaa muihin valkuaisaineisiin verrattuna ja muut raaka-aineet ovat joutuneet kilpailemaan soijaa vastaan, sanoo Hankkijan vilja- ja raaka-aineryhmän johtaja Tarmo Kajander.

Hankkija ostaa eurooppalaisilta jalostajilta soijapavusta jalostettua soijarouhetta, josta se valmistaa soijarehua maataloustuotantoa varten. Ostettu soijarouhe on pääasiassa gm-soijaa.

Tarmo Kajanderin kuva. Johtaja, Vilja- ja raaka-aineryhmä, Hankkija
Soijarouheen hinta halpeni muutama vuosi sitten, kertoo Hankkijan vilja- ja raaka-aineryhmän johtaja Tarmo Kajander. Hankkija Oy

– Iso muutos oli vuonna 2013. Tällä hetkellä kotieläintuottajille myydään enimmäkseen gmo-soijarouheesta valmistettuja rehuseoksia.

Hinnan pudottua viitisen vuotta sitten siirryttiin siipikarja- ja sikatuotannossa enemmän geenimuunneltuun soijarehuun. Hankkija palvelee asiakkaitaan, ja tuottaa sitä, mitä asiakkaat haluavat.

Kajanderinkin mukaan maataloustuotannossa yleinen trendi on soijan käytöstä luopuminen ja siirtyminen kohti kotimaisia valkuaisaineita, kuten härkäpapua ja hernettä. Nautatiloilla merkittävä valkuaisaineen lähde on rapsirouhe, ja soijan korvaaminen on ollut muihin tuotantoeläimiin verrattuna helpompaa.

EU:n elintarvikeviranomainen arvioi riskit

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA tekee riskiarvion muuntogeenisistä tuotteista. Niitä saa tuoda Eurooppaan ja markkinoida vain, kun EFSA on arvioinut tuotteen turvalliseksi ja komissio ja jäsenvaltiot ovat sen hyväksyneet.

– Sanoisin, että se on yksi maailman tarkimmista seuloista. Arviointi kestää pitkän aikaa ja nimenomaan katsotaan sitä, että se on turvallista sekä ihmisille että eläimille, ja ettei aiheuteta ympäristöriskejä.

Työhön osallistuvat alan kansalliset asiantuntijat.

Muuntogeenistä soijaa ei ole tällä hetkellä hyväksytty viljelyyn EU:ssa, mutta yksi maissilajike on.

Muuntogeenisen soijan tuontilupia on Euroopan komission rekisterissä ainakin seuraavilla suurilla yrityksillä: torjunta-aineita valmistava Monsanto, saksalainen lääke- ja maatalousalan Bayer, saksalainen kemikaaliyritys BASF, yhdysvaltalainen Pioneer sekä niin ikään yhdysvaltalainen Dow AgroSciences.

Saksalainen Bayer osti Monsanton viime vuonna, ja yhdistymisen seurauksena syntyi maatalouskemikaalien ja siementuotannon suurin toimija maailmassa.

Professori: "Gm-lajikkeet peräti tavallista turvallisempia"

Kasvinjalostustieteen professori Teemu Teeri Helsingin yliopistosta sanoo, että kaikki viljelyssä olevat gm-lajikkeet ovat käyneet läpi mittavan riskianalyysin, jossa arvioidaan kasvien turvallisuutta muun muassa ihmisen terveyden kannalta.

– Tavallisten uusien kasvilajikkeiden kohdalla tällaista ei tarvitse tehdä, vaikka esimerkiksi perunan kohdalla tulee vahtia perunan myrkyllisiä solaniineja, ja niinpä voidaan sanoa, että GM-lajikkeet ovat tavallisia turvallisempia.

Vaikka turvallisuuskysymykset usein esitetään geenimuunneltujen kasvien viljelyn estämisen perusteena, syyt ovat Teerin mukaan jossain muualla. Myös Euroopan elintarvikeviranomainen EFSA sanoo, että kasvien gm-jalostus on yhtä turvallista kuin perinteinen jalostus.

Koska geenijalostettuja maataloustuotteita saa tuoda Eurooppaan luvan kanssa, voidaan siitä Teerin mukaan päätellä, että ne ovat ristiriitaisesti ”turvallisia, mutta vain tuontitavarana”.

Geenimuunnellun soijan syöminen on samalla tavalla turvallista sitä syöville eläimille ja ihmisille.

– Jos ihminen syö gm-soijaa syönyttä eläintä, on se aivan yhtä turvallista tai epäterveellistä kuin tavallisen lihan syöminen, Teeri sanoo.