Valtakunnallisen merimetsostrategian valmistelijat koolla Vaasassa: ratkaisuja haetaan, kaikkialle sopivan kannan määrittely mahdotonta

Merimetsotyöryhmältä odotetaan määritelmää esimerkiksi siitä, mikä on merimetsojen aiheuttama vakava vahinko.

merimetsot (suku)
Merimetsot verottavat kalakantoja.
Valtakunnallisen merimetsostrategian on tarkoitus valmistua lokakuun loppuun mennessä. Andy Ödman / Yle

Valtakunnallinen merimetsotyöryhmä kokoontui tänään keskiviikkona Vaasassa. Samalla koolla oli myös Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueellinen merimetson yhteistyöryhmä.

Kokouksessa valmisteltiin valtakunnallista merimetsostrategiaa, jonka pitäisi valmistua lokakuun lopussa.

Vaasassa pidetyssä kokouksessa merimetsotyöryhmä kuuli eri sidosryhmiä kuten ammatti- ja vapaa-ajankalastajia sekä viranomaistahojen ja tutkimuslaitosten edustajia.

Valtakunnallisen merimetsotyöryhmän puheenjohtaja Satu Pääkkösen mukaan Vaasassa keskusteltiin muun muassa siitä, mikä voisi olla merimetsokannan minimi- ja mikä maksimikoko, ja miten siihen päästäisiin.

– Näkemykset voivat vaihdella sidosryhmien välillä esimerkiksi siitä, kuinka paljon merimetson ajatellaan vaikuttavan kalakantoihin ja mitä keinoja tarvitaan, Pääkkönen kommentoi päivän keskusteluja.

Pääkkösen mukaan kaikkia puheenvuoroja yhdisti kuitenkin halukkuus löytää ratkaisuja ihmisen ja merimetson rinnakkaiseloon.

Erilaisia kalastusalueita

Suomen merimetsokanta on tällä hetkellä vuoden 2016 tasolla (siirryt toiseen palveluun). Koko Suomen rannikolla pesiä on noin 25 700.

Suomen ympäristökeskuksen mukaan merimetsokanta on pienentynyt viime vuoteen verrattuna neljällä prosentilla eli noin tuhannella pesällä. Kannan kasvu on lisäksi hidastunut merkittävästi.

– Ennusteiden mukaan valtakunnan kannan ei pitäisi enää kasvaa, mutta alueellisia muutoksia voi olla, sanoo Suomen ympäristökeskuksen tutkija Pekka Rusanen.

Rusanen toteaa, että esimerkiksi merikotkat voivat vaikuttaa merimetsokantaan, joka voi merikotkan ajamana siirtyä sisäsaaristoon päin ja aiheuttaa sitten ristiriitoja uusilla alueilla.

Satu Pääkkösen mukaan konkreettisia lukuja siitä, mikä olisi sopiva merimetsokanta Suomessa, on mahdoton sanoa, sillä kalastusalueet ovat erilaisia ja merimetsojen vaikutukset niihin vaihtelevat.

Merenkurkusta Selkämerelle?

Pohjanmaan rannikkoalueilla merimetsokanta on pienentynyt viime vuoteen verrattuna. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella pesiä on tänä vuonna 1500 vähemmän kuin vuosi sitten.

Osasyynä ovat esimerkiksi Vaasan edustalla suoritetut poikkeustoimenpiteet, joiden seurauksena merimetsoyhdyskunta siirtyi pesimään muualle. Mahdollisesti Selkämerelle.

– Ei niitä ollut tarkoitus häätää, vaan rajoittaa poikastuotantoa. Mutta ne päättivätkin lähteä eivätkä tulleet takaisin, Pekka Rusanen sanoo.

"Konkreettista ohjeistusta"

Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueellisen merimetson yhteistyöryhmän puheenjohtaja Vincent Westberg kertoo, että valtakunnalliselle työryhmälle esiteltiin pohjalaisten näkemyksiä merimetsoista.

Westberg toivoo, että syksyn myötä syntyisi esimerkiksi määritelmä siitä, mikä on vakavaksi luokiteltava merimetsojen aiheuttama vahinko.

– Odotan, että saamme konkreettista ohjeistusta siihen, miten vakava vahinko osoitetaan ja konkreettista apua siihen, miten voidaan hakea poikkeuslupaa lupaviranomaiselta, Westberg sanoo.

Lue lisää:

Merimetsokanta pieneni Merenkurkussa, mutta kasvoi Selkämerellä

"Se on pojat viimeinen kevät nyt, sillä tuonen risti istui kivellä"

Merimetsotyöryhmä esittää merimetsokannan rajua vähentämistä Pohjanmaan rannikolla