Hallituksen asettamien työllisyysryhmien työ käynnistyy – budjettiriiheen odotetaan linjauksia palkkatuesta

Palkansaajat ja työnantajat ovat eri linjoilla työllistämisen pehmeistä ja kovista keinoista.

työllisyys
Kuljetuspalveluyritys Speed Depot Hollolan yli 60-vuotias työntekijä Esko Parikka, Hollola, 13.11.2018.
Kuljetuspalveluyritys Speed Depot Hollolan yli 60-vuotias työntekijä Esko Parikka.Jari Kovalainen / Yle

Osa pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksen asettamista kolmikantaisista työllisyysryhmistä aloittaa työnsä tänään. Työryhmät perustettiin heinäkuun lopussa. Niiden pitäisi valmistella toimenpide-ehdotuksia työllisyyden parantamiseksi.

Hallitus on toivonut työryhmiltä ensimmäisiä linjauksia jo syyskuussa alkavaan budjettiriiheen. Valmistelussa tulee kiire. STTK:n puheenjohtajan Antti Palolan mukaan työryhmien jäsenet on saatu häthätää nimitettyä viime viikkoina.

Budjettiriiheen vaikuttavien esitysten pitäisi olla ministeriössä 3. syyskuuta mennessä.

SAK:ssa arvellaan, että suurempien yhteisten esitysten valmistuminen siirtyy ensi kevään kehysriiheen tai seuraavaan budjettiriiheen.

– En näe realistisena, että näin lyhyessä ajassa syntyy uusia, pikaisia toimia, uskoo SAK:n johtaja Saana Siekkinen.

Sen sijaan sekä palkansaaja- että työnantajajärjestöissä pidetään mahdollisena, että palkkatuen lisärahoituksesta ja mahdollisesti työvoimapalvelujen parantamisesta voi syntyä jonkinlainen alustava linjaus budjettiriiheen mennessä.

Sekä palkkatuen rahoitus että työvoimapalvelujen kehittäminen ja resurssointi ovat keskeisessä roolissa myös hallitusohjelmassa. Virkamiehet ja hallitus odottavat työryhmiltä ehdotuksia esimerkiksi siitä, miten rahoja kohdennetaan.

– Suurin osa toimenpiteistä vaatii useiden kuukausien valmisteluja, mutta en näe mitään syytä miksi palkkatukea koskevia linjauksia ei saataisi valmiiksi jo ensi kuun budjettiiriihtä varten, Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtaja Ilkka Oksala arvioi.

EK vaatii VATT:n vaikutuslaskelmia

Rinteen hallitus tavoittelee 75 prosentin työllisyysastetta ja 60 000 uutta työpaikkaa vaalikauden aikana. Niistä puolet pitäisi syntyä työllisyysryhmien toimenpiteillä. Työmarkkinaosapuolet ovat perinteisesti erimielisiä ehdottamiensa toimien työllisyysvaikutuksista eikä kiistoilta varmasti vältytä nytkään.

Työministeriö pyrkii rakentamaan ryhmiin yhteistä tilannekuvaa siitä, mikä on eri osapuolten esittämien toimenpiteiden vaikutus työllisyyteen.

Ministeriö tekee vaikutusarvioita sekä omana virkatyönä että yhteistyössä valtiovarainministeriön kanssa. Lisäksi työllisyysryhmissä kuullaan tutkijoita. Silti laskelmien teko on kova haaste.

– Tämä on monelta osin todella haastava tehtävä ja kaikilta osin siihen ei varmaan pystytä, työ- ja elinkeinoministeriön työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth arvelee.

EK:n johtajan Ilkka Oksalan mielestä ryhmään tuotavista työllistämisehdotuksista pitää tehdä puolueettomat vaikutuslaskelmat. Laskelmia voisivat hänen mielestään tehdä Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT tai valtiovarainministeriö.

– Jokainen tekee tietysti omia laskelmia, mutta tarvitaan puolueeton taho kuten VATT tai VM, johon kaikki osapuolet voivat luottaa. Oksala sanoo.

STTK:n Palolalla ei ole vahvaa näkemystä siitä, kenen laskelmia pitäisi tehdä. Hänestä on tärkeää, että työllisyysryhmien sisällä vallitsee yksimielisyys siitä, mihin lukuihin luotetaan.

– Mennään helposti siihen kinasteluun, että mitkä luvut ovat oikeat ja mitkä ovat väärät, Palola pohtii.

– Lähtökohtana on hyvä olla kaikkien hyväksymät luvut, jotta työ on tuloksellista.

Pehmeitä vai kovia keinoja

Työllisyysryhmien toimeksiannot ovat laajoja ja pitävät sisällään lähes kaikki työmarkkinoita ja työllisyyttä viime vuosina piinanneet ongelmat.

Ryhmissä etsitään keinoja vaikeasti työllistyvien kuten pitkäaikaistyöttömien, ikääntyvien, nuorten ja maahanmuuttajien työllistymiseen. Paikallinen sopiminen ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma ovat nekin jälleen pöydällä.

Työllistämisen pehmeät ja kovat keinot, keppi ja porkkanat, erottavat työmarkkinaosapuolia.

Palolan mukaan merkittäviin rakenteellisiin uudistuksiin suhtaudutaan palkansaajapuolella suurella varauksella.

Työnantajapuolella on sen sijaan haluja rakenteellisiin uudistuksiin kuten työttömyysturvan porrastamiseen ja lyhentämiseen sekä työlainsäädännön joustavoittamiseen. Paikallista sopimista halutaan vauhdittaa myös lainsäädännöllä.

SAK:n johtaja Saana Siekkinen näkee palkansaajien ja työnantajien suurimpana erona juuri suhtautumisen työttömyysturvan heikennyksiin. Lähestymiskulma on hänen mielestään nyt erilainen kuin viime hallituskaudella.

– Me saimme viime syksynä palautevyöryn jäseniltä. Heidän oli vaikea käsittää miksi työttömiä rangaistaan.

SAK:n ja STTK:n mielestä työllistymismalli on jo työttömälle erittäin velvoittava. Siekkinen uskoo työllisyyspalveluiden parantamiseen.

– Ongelmiin pitäisi puuttua heti työttömyyden alussa, jotta työtön ei vaivu pitkäaikaistyöttömyyteen, Siekkinen sanoo.

Palola haluaa myös panostaa ihmisten osaamisen syventämiseen ja työvoiman liikkuvuuteen.

– Työmatkakustannusten verovähennysoikeutta voisi lisätä määräajaksi. Sen avulla ihminen saattaisi ottaa herkemmin työtä toiselta paikkakunnalta, Palola arvioi.

Kilpailukykysopimus varjostaa

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituskaudella solmittu kilpailukykysopimus kaihertaa työmarkkinoilla. Sen vaikutuksista julkaistaan arvio lokakuussa.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA arvioi viime viikolla kiistellyn sopimuksen synnyttäneen kymmeniä tuhansia työpaikkoja. Monet liitot ovat ilmoittaneet irtisanovansa kikyssa sovitun työajan pidennyksen pian käynnistyvällä palkkakierroksella.

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola arvelee viime hallituskauden ja kilpailukysopimuksen heijastuvan työmarkkinoiden tunnelmaan ja asetelmiin.

– Edellinen hallituskausi oli työmarkkinajärjestöille raskas. Voi jopa käyttää termiä uuvuttava.

Tästä kaudesta on toivottu rauhallisempaa, mutta Palola povaa työmarkkinakierroksesta vaikeaa. Työmarkkinakierroksen tulos on työllisyyden kannalta merkittävä, ehkä merkittävämpi kuin työllisyysryhmien työ.

Palola sanoo, että on huolestuttavaa kun julkisuudessa on alettu käymään neuvotteluja ja esitetty ehdottomia kantoja ennen kuin varsinaiset neuvottelut on käynnistetty.

Työmarkkinajohtaja Janne Makkula Suomen yrittäjistä arvelee, että palkansaajapuolella on ajateltu, että hallituksen vaihduttua on palattu perinteiseen, suhteellisen rauhalliseen kolmikantavalmisteluun.

– Toisaalta uskon, että kaikki työllisyysryhmissä mukana olevat tietävät, että Suomessa on tehtävä sosiaaliturvajärjestelmään ja työttömyysturvaan uudistuksia, jotka tuovat työvoiman ulkopuolelta ihmisiä työmarkkinoille.

Työllisyystyöryhmissä istuu edustajia työmarkkinakeskusjärjestöistä SAK:sta, STTK:sta, Akavasta sekä Suomen Yrittäjistä. Työministeriön virkamiesten lisäksi mukana on muiden ministeriöiden kuten sosiaali-ja terveysministeriön ja oikeusministeriön virkamiehiä. Työperäistä maahanmuuttoa käsittelevässä ryhmässä on sisäministeriön ja ulkoministeriön edustus.

Toimeksianto on toistaiseksi, toisin sanoen lopullista aikarajaa työllistämiskeinojen löytämiseen ei ole hallituksen asettamille työryhmille määritelty.

Lue lisää:

Pääministeri Rinne: Aktiivimallin leikkuri poistuu ensi vuoden alussa – "En usko, että sillä on syntynyt yhtään uutta työpaikkaa"

Työministeri avasi hallituksen työllistämissuunnitelmia – ministerillä vahva usko koulutuksen voimaan, työperäistä maahanmuuttoa halutaan lisätä